Symbolit vaihtelevat ajan ja kansan mukaan. Symbolit ja merkit: alkuperä ja merkitys -kirjan mukaan villiaasi on egyptiläisille yksinäisyyden ja eristyneisyyden symboli. Toisaalta taas Euroopassa variksen on katsottu ennustavan kuolemaa, sotaa, yksinäisyyttä ja pahuutta. (Lähde: Jack Tresidder, 1001 symbolia). Happamuutta tai katkeruutta symboloivaa eläintä emme löytäneet.
Teoksessa Suomen muistomerkit : osa 6 : Häme (Väriteos Henna, 1996) mainitaan patsaasta seuraavasti s. 81:
"Mannerheimin ratsastajapatsas" : "Mannerheimin ratsastajapatsas on Veikko Leppäsen suunnittelema
pronssinen teos, jolla on korkeutta 3,6 metriä. Helsingin Marsalkan ratsastajapatsaskilpailussa
lahtelainen Veikko Leppänen sai kunniamaininnan. Lahtelaiset halusivat tarjota hänelle tilaisuuden tehdä
luonnoksesta julkinen veistos. Erityinen patsastoimikunta keräsi tarvittavat varat. Asematorilla sijaitseva
patsas paljastettiin vuonna 1959, vuotta aikaisemmin kuin Helsingin ratsastajapatsas."
Ulla Palmgrenin kirjasessa Lahden kaupungin julkiset veistokset (Lahden kaupungimuseo, 1995) on liki samat tiedot sisältävä suppea...
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Kirjastoalalle voi kouluttautua useissa ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Perusteellinen tietopaketti alan koulutusmahdollisuuksista ja pätevyysvaatimuksista löytyy kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Sanontaa ei löytynyt mistään perinne- eikä muusta suomen kielen sanakirjasta. Ainoa lähde, mistä sana "munalöylyt" löytyi, on Internetissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kotisivuilla, leikkimielisellä Möd Knuller vastaa -palstalla (http://www.siba.fi/Opiskelijajarjestot/Saymaa/9905/mod.html).
Kollegiaalisen konsultoinnin tuloksena päädyimme arveluun, että munalöylyt tarkoittaa äärettömän kovia löylyjä. Asiaa voi yrittää tiedustella Suomen Saunaseurasta (http://www.sauna.fi/default.htm) tai Kansanrunousarkistosta (http://www.finlit.fi/kra).
International Youth Service (IYS) on varmaan oikea paikka ottaa yhteyttä.
Sieltä välitetään sinulle toiveittesi mukaisia kirjeenvaihtoystäviä.
IYS:n nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.iys.fi
Postiosoite IYS:lle on IYS (International Youth Service)
PL 125 20101 Turku
Vielä email-osoite : iys@iys.fi
Toivottavasti saat kivan/kivoja kirjeystävän/-ystäviä!
Sähköasentajien palkkaus ei perustu ikälisiin, vaan tehtävien ja työn vaativuuteen.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan sähköasentajan peruspalkan keskiarvo vuonna 2008 oli kuntasektorilla 1851 € ja kokonaisansion keskiarvo 2512 €. Yksityisellä sektorilla kuukausipalkkaisten sähkösentajien säännöllisen työajan keskiansio oli 2760 €. Valtiolla säännöllisen työajan ansion keskiarvo v. 2008 oli 2597 €.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot sähköasentajan palkkauksesta:
"Sähköasentajan palkkaus määräytyy kullakin toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Käytössä on sekä tunti- että urakkapalkkaus. Noin puolet työstä...
Pojille suunnattua kotimaista historiallista kaunokirjallisuutta
ilmestyy todella harvakseltaan, ja useimmat teokset sijoittuvat
keskiaikaan. Tässä muutama 1500-1700-luvuille sijoittuva nuortenkirja,
osa faktiota l. faktaa fiktion muodossa:
Hollmén, Roope: Hakkapeliitat: Suomen historiaa lapsille.
Kohonen, Laila: Hakkapeliitan poika. (1600-luku)
Kuisma, Juha: Suomen lasten historia.
Moilanen, Paula: Herttuan hovissa: elämää 1500-luvun Turussa.
Wilkuna, Kyösti: Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikaan. (klassikko)
Saksalaisten, Suomessakin aikanaan suosittujen marssilaulujen (Erika, Lili-Marlene, Rosemarie, Lebe wohl du kleine Monica, Wenn die Soldaten.. ym) sanoja ja nuotteja on "Sun kanssas Liisa pien--Laulumuistoja sotavuosilta" -laulukirjassa, joka on saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (mm. Helsingin pääkirjastossa). Die Fahne hoch -marssin sanat löytyvät Suomen lääkäriliiton julkaisemasta "Serpens musicus: Lääkäriliiton laulukirja 1 vol.2", joka todennäköisesti löytyy ainakin Terveystieteiden keskuskirjastosta. Kaikista voimaikkaimmin aatteellisia marsseja, kuten Siegfried-Linie voi olla työlästä löytää. Sota-ajan laulukirjoista saattaa jotain löytyä ja niitä voi yrittää jäljittää Helsingin Yliopiston kirjastosta tai Sotamuseosta...
Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan).
Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).
Kyllä tällaista ihan ilmeisesti tapahtuu. Merimatkojen kuvauksissa kerrotaan uupuneista maalinnuista, jotka harhailevat merellä ja laskeutuvat laivan kannelle lepäämään. Internetistäkin löytyy tällaisia kertomuksia – ainakin englanniksi. Esimerkiksi sivulla http://www.noozhawk.com/article/120211_captains_log_tiny_bird_lost_at_s…
kapteeni kertoo pienestä linnusta, joka oli eksynyt monen kilometrin päähän maasta ja pelastui vain sen ansiosta että laiva osui paikalle.
Monet muuttolinnut, jotka lähtevät ylittämään merta, uupuvat kesken matkan ja menehtyvät, kuten biologi Riku Lumiaro toteaa seuraavalla sivulla:
http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2011/1-2011/5-talvi.php
Mutta tämä on tietysti eri asia – muuttolinnut kun eivät...
Kysymykseen on jo vastattu aikaisemmin Marko Kitin elämäkertatietojen yhteydessä. Tässä vastaus:
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=...
Muistikuvasi pitää paikkansa:
Tuiterin Tuomas -loru löytyy Hanhiemon iloinen lipas -kirjasta, jossa on kokoelma vanhoja englantilaisia lastenloruja. Suomentaja on Kirsi Kunnas. Kirja on malliltaan pitkä ja kapea, sen on kustantanut WSOY, ja siitä on otettu useita painoksia. Ensimmäinen painos on vuodelta 1954.
Loru menee näin:
Tuiterin Tuomas
Tuiterin Tuomas,
possun huomas,
ja varasti possun se Tuomas.
Sen lihat hän söi,
ja nahat hän möi,
ja viimeksi kerrotaan paras:
selkäänsä sai varas.
Voisiko kyseessä olla Toivo Honkosen Seitsemänkymppisen humppa? Kappaleen nuotit on julkaistu kokoelmassa Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä : 15.
Nuotti on Piki-kirjastojen kokoelmissa Tampereen pääkirjastossa:
https://finna.fi/Record/piki.326613/Versions#holdings
Lehtiartikkelien perusteella en löytänyt muuta tietoa Jussi Raittisesta kuin että hän on aina ollut muusikko. Koulutuksesta löysin tiedon, että kauppaopiston opinnot jäivät kesken, kun musiikki vei mukanaan, https://www.is.fi/viihde/art-2000005827831.html. Esimerkiksi hänen ja hänen vaimonsa haastattelussa puhutaan pariskunnan nuoruudesta, https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/jussi-ja-carita-raittinen-ilma…
Lisää tietoa voisi löytyä elämäkerroista:
Hatakka Heimo - Raittinen Jussi, Muistan vielä vuonna -56 : Jussi Raittinen muistelee, miten rock tuli Suomeen. Gummerus 2003.
Salmi Janne, Vanha rokkistara : Jussi Raittisen ja The Boys -yhtyeen tarina 1977-2014. Karisto 2014.
Eero Raittisen musiikkiura...
Kaipaamasi teos lienee Moskovitsit eli Idänkaupan iloiset tuulet / toim. Matti Pajula [Espoo] : Weilin + Göös, 1979. Kirjaa on vielä saatavilla muutamissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/).
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen...
