Helmet-kirjastokorttisi numeron löydät kortin takapuolelta, eli siltä puolelta, jolla ei ole viivakoodia. Se on kortin yläreunassa, ja siinä on 14 numeroa.
Kortin numeron lisäksi tarvitset esim. aineistoa tai tietokoneaikaa varatessasi tai omat lainaustietosi nähdäksesi myös tunnusluvun.
Pertti ja Anna Purosen kirjassa ’Näin teen perukirjan itse’ kerrotaan (s. 20):
’Jos vainaja on leski, on liitteeksi otettava myös ensin kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja ja mahdollinen ositus- ja jakokirja, jos ne oli aikanaan otettu huomioon perintöverotusta toimitettaessa.’
Aiemmin kuolleen puolison omaisuus näkyy siis hänen jälkeensä tehdystä perukirjasta.
Tekstissä mainittu ositus- ja jakokirja on lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken tehtävä asiakirja omaisuuden jakamisesta.
Lähde: Puronen, Pertti – Puronen, Anna: Näin teen perukirjan itse. 2.p. 2001
Langattoman hiiren käyttöön ei paljon sen kummempia ohjeita tarvita kuin langattomankaan. Vastaanottava palikka liitetään keskusyksikön hiiriliitäntään ja tämän jälkeen hiiren liikkeet välittyvät radioaalloilla koneeseen. Joskus langatonta hiirtä käyttöön otettaessa pitää painaa hiiressä tai vastaanottoyksikössä olevaa Connect-painiketta yhteyden kytkemiseksi.
Vastaanottoyksikön ei tarvitse olla "näköyhteydessä" hiireen, mutta yleensä suositellaan vastaanottoyksikön pitämistä hieman erillään muista sähkölaitteista, kuten monitorista tai kaiuttimista.
Hiiren mukana tulee ajuriohjelmisto, jonka käyttö ei ole välttämätöntä koska hiiri toimii Windowsissa muutenkin. Ajuriohjelmisto voi kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia muokata hiiren...
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen raha saa luokan 0.
10-penninen vuodelta 1897:
kuntoluokka 0 = 200 €
kuntoluokka 01 = 100 €
kuntoluokka 1+ = 10 €
kuntoluokka 1 = 2 €
kuntoluokka 1? = 1 €
Vuoden 1987 10-penninen useimmiten esiintyy kuntoluokassa 1 eli "raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä".
25-penninen vuodelta 1917:
kuntoluokka 0 = 1,50 €
kuntoluokka 01 = 0,50 €
muut kuntoluokat: vähäinen keräilyarvo
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005, julk. Suomen Numismaattinen Yhdistys
Australian epävirallinen kansallislaulu Waltzing Matilda on suomeksi nimeltään Balladi lammasvarkaasta. Sanat kappaleeseen löydät teoksesta Suuri toivelaulukirja 4 (http://www.helmet.fi/record=b1768876~S9*fin).
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Käytännössä riittää, että takaaja (joka yleensä on lapsen jompi kumpi vanhempi) esittää oman henkilöllisyystodistuksensa ja lapsen Kela-kortin.
Lapselle voidaan tehdä oma kirjastokortti heti kun hänellä on henkilötunnus. Mitään varsinaista ikärajaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole käytössä. Lapsen vanhemmat voivat itse päättää, milloin heidän mielestään on sopiva aika hankkia lapselle kirjastokortti.
Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä.
Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Arkikokemukset ja silminnäkijätodistukset näyttäisivät osoittavan, että kyllä ihminen voi haukotella myös nukkuessaan. Tämän kysymyksen vastaaja on esimerkiksi nähnyt aikanaan omien pikkulapsiensa haukottelevan unissaan. Kysely lähiympäristössä paljasti vastaavanlaisia kokemuksia.
Haukottelun syy sinänsä on ollut pitkän aikaa mysteeri, eikä sen mekanismia ole ymmärretty kovinkaan hyvin. Haukotus on refleksi, jossa ihminen hengittää suu avoinna syvään, ja se liitetään usein väsymyksen tai kyllästymisen tunteeseen. Haukottelun perimmäisestä syystä on esitetty useita teorioita. Yksi yleinen ja pitkäaikainen, mutta nykyään kyseenalaistettu selitys on happivajaus ja liiallinen hiilidioksidin määrä veressä. Muita esitettyjä syitä ovat mm....
Kyseinen runo julkaistiin alunperin Aale Tynnin runokokoelmassa "Ylitse vuoren lasisen". Runo on toki julkaistu myöhemmin uudelleen useissa runoantologioissa. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös internetistä osoitteesta: http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Vertasin kyseistä tekstiä Aale Tynnin "Kootuista runoista" löytyvään runoon ja huomasin vain yhden poikkeaman: runon loppupuolella oleva säe menee "he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat". Internetin versiossa lauseesta puuttu sana 'sen'.
Lähteet:
Tynni, Aale: "Kootut runot" (WSOY, 1977)
http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Kyseessä on 'Tango Humiko'. Säv. Rauni Autio, san. Saukki.
Kuuluisaksi tangon tahdittajaksi kappale tuli 1960-luvulla
Reijo Taipaleen esittämänä (ensilevytys 1963).
Myöhemmin myös muutamat muut ovat sen levyttäneet, mm. Taneli Mäkelä.
Kokoelmistamme löytyvät molempien esitykset.
Matti Jurvan säveltämän ja Tatu Pekkarisen sanoittaman laulun "Väliaikainen" nuotit ja sanat löytyvät useasta nuottikokoelmasta, mm. Suuri toivelaulukirja 1 ja Uusi kultainen laulukirja.
Nuorille tarkoitettu jännitys- ja kauhukirjoja on varsin paljon. Tässäpäs sinulle muutamia suosituksia:
Kauhukirjoja
Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta
Kuolleiden kirja - Paluu Uhriniituntakaiseen
Jaana Ala-Huissi ja Mervi Heikkilä: Verikuu ja muita outoja tarinoita
Neil Gaiman: Hautausmaan poika
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille
Marcus Sedgwick: Miekkani laulaa
Ilkka Auer: Anastasia, Domowik ja Kymnaasi
Salla Simukka: Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita
Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita
Camilla ja Viveca Sten: Synkät vedet -sarja
Darren Shawn: Friikkisirkus.
Darren Shan päättää varoituksista huolimatta mennä salaisen friikkisirkuksen näytökseen parhaan...
Eduskuntatalon pylväiden lukumäärällä tuskin on mitään ennalta-ajateltua symbolista merkitystä, siitä päätellen, että se muuttui pariinkin otteeseen ennen kuin lopulliseen määrään 14 päädyttiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehti J. S. Sirénin alkuperäisen ehdotuksen julkisivussa pylväitä oli 12, sama määrä kuin esimerkiksi Ranskan kansalliskokouksen talossa. Sirén kuitenkin muutti fasadisuunnitelmaansa jo kilpailuvuonna, ennen kuin päätöstä talon rakentamisesta oli edes tehty. Tässä vaiheessa pylväitä oli rakennussuunnitelmassa 16. Vasta vuoden 1926 aikana rakennus sai suunnitelmissa lopullisen hahmonsa ja toteutuneen rakennuksen kolonnadin pylväsluvuksi tuli 14. Sirén myös kasvatti pylväiden läpimittaa...
Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, koska kolikkojen arvot määräytyvät erityisesti niiden kunnon perusteella. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan tällaisen kolikon hinnaksi 1 euro, jos se on virheetön. Toisessa raha-arviokirjassa Standard Catalog of World Coins 2007 tällaisen kolikon hinnaksi annetaan 0,10-1,25 euroa.
Lisätietoa saa Suomen Numismaatikkoliiton internet-sivuilta osoitteesta http://www.numismaatikko.fi Näillä sivuilla on esim. tietoja tulevista huutokaupoista, keskustelupalsta, yhteystietoja ja linkkejä muille alan internet-sivuille.
Tässä muutamia kirjastoista saatavilla olevia kirjoja, joista löytyy vanhoja ja uusia kirjontamalleja:
Hausmann, Aino: Ommeltavia kirjaimia (1950)
Mäkelä, Terttu: Nimikointi (1985)
Norden, Mary: Kaunista kirjomalla (2000)
Aydemir, Johanna ym. (toim.): Käden taidot 1 (2002)
Delage-Calvet, Agnes ym.: Kirjo punaista, valkoista, sinistä (2010)
Maksuttomia kuvia ja kaavoja nimikointikirjaimista löytää myös internetistä esimerkiksi englanninkielisillä hakusanoilla.
”Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi
free cross stitch alphabet
free cross stitch monogram
free cross stitch pattern alphabet
free cross stitch pattern monogram”
kertoo nimimerkki ”googlaava pitseilijä” Suomi24.fi keskusteluissa (20.9.2010) ja antaa muutaman esimerkinkin:
http://www....
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Taikapähkinän latinankielinen nimi on Hamamelis virginiana. Toivo Rautavaaran "Miten luonto parantaa" -kirjan mukaan "hamamelis on kaunis myöhään syksyllä kukkiva pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Intiaanit osasivat valmistaa sen suurista lehdistä voidetta, jota on käytetty Euroopassakin mm. suonikohjujen ja peräpukamien lääkitykseen. Nykyisin hamamelista käytetään pääasiassa kosmeettisissa ja ihonhoitovalmisteissa. Yhdysvalloissa on kuorista ja lehdistä tehtyä uutetta käytetty monin tavoin, mm. nuhaan, silmätulehduksiin, suonikohjuihin ja ripuliin."
Google-haulla, käyttämällä "hamamelis" -hakusanaa, löytyy verkosta todella paljon tietoa. Sivut ovat valitettavasti vain englannin, ranskan tai saksankielisiä. Esim....
Nimi Leena on lyhentymä nimestä Magdaleena. Magdaleena tai Magdalena (tarkoittaa hepreaksi Magdalasta kotoisin olevaa) taas on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos. Suomessa nimi on ollut käytössä jo keskiajalla. Nimestä on muunnokset Mataleena ja Matleena. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää nimen Leena myös nimeen Helena, jonka lyhentymänä se myös esiintyy. Helena-nimen lähtökohtana taas pidetään kreikan sanaa 'helios', aurinko. Helenan merkitys on 'aurinkoinen, loistava'. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Porvoo: WSOY, 1999.
Kyseessä lienee joko alkuperäinen vuoden 1940 rautasormus tai sellaisen kopio. Talvisodan päätyttyä järjestettiin kansalaiskeräys varainhankinnaksi ilmapuolustuksen vahvistamiseksi. Kultaesineitä ja kultaisia vihkisormuksia vaihdettiin rautaisiin sormuksiin, joihin oli kaiverrettu vuosiluku 1940. Suomen kuvalehdessä ilmestyneen artikkelin Sormusten sotaretki (Pentti Airio) mukaan vihkisormuksensa luovuttaneet saivat heraldisella ruusukkeella koristellun sormuksen ja muun kultaesineen luovuttaneet ilmavoimien tunnuksella (hakaristi) merkityn sormuksen. Artikkelissa on myös kuva sormuksesta,
http://www.suomenkuvalehti.fi/var/misc/sormukset.pdf . Juttu on ilmestynyt numerossa 25-26/2006. Siinä kerrotaan myös, että kuvatut sormukset kuuluvat...
