Runo on nimeltään Onko Lotta totta? ja sen on kirjoittanut Katriina Ahonen. Se sisältyy hänen kirjaansa Sinisen myssyn siemeniä : lastenloruja (Kustannuskiila, 1990). Voit tarkistaa kirjan saatavuuden esim. Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi).
Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kokoelmasta Pop tänään, vol. 20 (kustantajan tuotenumero F.M. 05639-0 Fazer). Tätä nuottia ei enää ole Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta kylläkin joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa, joista se voidaan tilata Sinulle myös Helsinkiin. Nuotin tämänhetkisen saatavuuden voit tarkastaa aineistotietokanta Plussasta
(http://www.libplussa.fi/).
Netistä en onnistunut kappaletta löytämään ja yleisesti voikin sanoa, että vaikka netissä on jonkin verran laulujen tekstejä, niin nuotteja siellä ei nykyisin tekijäönoikeudellisista syistä tarjota kovinkaan runsaasti.
Tällä hetkellä voimassa olevien HelMet-kirjastojen (eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen) käyttösääntöjen mukaan myöhässä palautetusta lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua. Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on tällä hetkellä 0,20 € / vrk (enintään 6,00 € / kpl).
(Lasten aineisto ei tarkoita lasten kirjastokortilla lainassa olevaa materiaalia, vaan kirjaston tietokannassa lasten aineistoksi määriteltyä materiaalia.)
Myöhässä olevasta teoksesta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, paitsi videokasetista ja DVD-levystä 7 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Kirjasto siirtää saatavansa perintätoimiston...
Nimesi alkuperää selvitetään mm. kirjassa: Lempiäinen, Pentti, Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Samaisesta hyllypaikasta 88.29.löydät myös kirjan: Kutsu vaikka kukkaseksi, jossa selvitetään nimen Margareta alkuperää.
Rita lienee alkuaan ollut lyhenne Margaretasta.
-Duden-sarjaan kuuluvassa Duden Wörterbuch Deutsch als Fremdsprache-kieliopissa on yli 700 sivua. Se on tarkoitettu saksaa vieraana kielenä opiskeleville, mutta on saksankielinen.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyy lisäksi mm. seuraavat suomenkieliset saksan kieliopit:
- Rekiaro, Ilkka: Saksan peruskielioppi, Gummerus
192 s.
-Piitulainen, Marja-Leena: Saksan kielioppi, Otava,
288 s.
Varsinaista matkailualan saksan kielen kurssia ei löydy Helmet-tietokannasta. Mutta seuraava matkailijoille tarkoitettu kieliopas löytyy:
- Koivisto, Silja-Leena: Sujuvaa matkaa saksaksi, Otava.
Samaten matkailusanakirja:
- Kostera, Paul: Saksalais-suomalais-saksalainen matkailusanakirja ja mini-...
Pekka Vartiaisen Länsimaisen kirjallisuuden historiassa (BTJ, 2009) kerrotaan Émile Zolan (1840-1902) asemasta kirjallisuudenhistoriassa. Yleisen positivistisen suuntauksen vanavedessä Zola siirsi aikakauden ihanteet kirjallisuuteen, hänet mainitaan jopa naturalismin pääteoreetikoksi. Naturalistisen romaanin päähyveenä Zola pitää objektiivisuutta; todellisuudenkuvauksen tuli olla täsmällistä, konkreettista ja dokumentaarista ja romaanin tulisi toimia myös yhteiskunnallisten olojen muokkaajana.
Nana (1880, suom. 1930) on osa laajempaa romaanisarjaa Les Rougon-Macquart. Vartiainen mainitsee sen herättäneen aikanaan laajan keskustelun uskaliaan sisältönsä ja julman ihmiskuvauksensa vuoksi.
Lisää analyysiä Zolan kirjallisen tyylin...
Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
Jos tarkoitat Suzuki-perämoottoria vuosimallia 1985, siitä löytyy englanninkielinen korjausopas, jossa on teknisiä tietoja:
Suzuki outboard shop manual 1985-1991 : 2-225 HP, includes Jet Drives. 1996.
ISBN 0-89287-556-9
Kirjassa: Perälä, Osmo: Pienet perämoottorit : käyttö, huolto, korjaukset. 2003, on yleisiä ohjeita perämoottoreista.
Kirjat voit saada kaukolainaksi omaan kirjastoosi, ellei siellä ole.
Aleksi-viitetietokannasta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita Suzuki-perämoottoreista.
Kyseessä voisi olla Orvokki Annalan kuvakirja Angervoinen, Ingervoinen. Kirja on ilmestynyt v. 1983 Lasten Omassa Kirjakerhossa Sanoma Osakeyhtiön kustantamana. Kuvituksen on tehnyt Matti Lassila.
Angervoinen-niminen poika on yksinäinen, ja hänellä on Ingervoinen-niminen mielikuvitusystävä, samantapainen poika kuin hän itsekin on. Pojat lähtevät Ingervoisen Länsituuli-hevosella etsimään kultaa sateenkaaren päästä. He päätyvät vuorelle ja sen sisään, missä pojat kohtaavat hiiden ja vuorenpeikon. Satu päättyy siten, että kulta ei koskaan lopu Angervoisen taskuista.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 Keräilijän opas antaa tästä kolikosta sen kunnosta riippuen 1,50 - 350,- €. Netistä voi etsiä myös numismaatikoiden sivuilta arvioita, esim huutokaupoista, http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaup…. Oululainen Numismatics Coins arvioi Suomen kuparisen 5 pennin v. 1873 15,-€, jos sen kuntoluokitus on 5 ja 6,- €, jos kunto on 4 asteikolla 1-10.
Mato-ongella saa pääsääntöisesti onkia missä tahansa, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Poikkeuksena ovat mm. tietyt virtapaikat, joissa mato-ongella onkiminen on kielletty.
Ks. https://www.eraluvat.fi/kalastus/hyva-tietaa/onkiminen-ja-pilkkiminen.html
Kyllä voi. Monien arvioiden mukaan omenat ovat itseasiassa terveellisimmillään raakana, sillä käsittely voi vähentää tiettyjen omenan terveellisten ravintoaineiden määrää, kuten käy ilmi esimerkiksi Cleveland Clinicin artikkelista: https://health.clevelandclinic.org/benefits-of-applesRaaka omena voi tuoda pureskeltavaa rakennetta ja makeutta ruoka-annokseen, ja se voi sopia esimerkiksi salaatteihin - tällaisia reseptejä löytyy lukematon määrä, kun hakee esimerkiksi googlesta hakusanoilla "omena salaatti".
Helsingin Sanomat kirjoitti 19.2.99 näin: "Vuosaaren metroaseman tuntumaan nousee muutaman vuoden kuluttua Suomen korkein, 26-kerroksinen asuintalo. Talon katto on vähintää 90 metrin korkeudella meren pinnasta"
Mutta tällä hetkellä korkeinta asuintaloa selvitellään, kaupungin tietokeskus lupasi ilmoitella kun selviää.
9.4.2001 Tietokeskus lähetti seuraavan viestin: "Helsingin korkeimmasta asuinrakennuksesta on keskusteltu Kaupunkimittausosastolla ja keskustelussa päädyttiin muistin varaisesti kahteen korkeaan rakennukseen. Systemaattista seurantaa rakennusten korkeustiedoista ei ole. Ei myöskään Rakennusvalvonnassa.
1. Haagassa Iida Aahlbergintiellä osoitteessa 3 a ja 3 b on 3 korkeaa taloa. Talot ovat rivissä, joista keskimmäinen n. +...
Merja Jalo kirjoittaa neljää hevosaiheista sarjaa. Ne ovat Haavikon ravitalli, Nummelan ponitalli, Nea ja Markus. Sarjoista laajin on Nummelan ponitalli, johon myös kirja Hopeaori kuuluu. Nummelan ponitalli -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt jo 55 osaa. Osien järjestyksen saat tietää esim. teoksesta "Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat", jonka löydät kirjastosta. Myös sarjaa kustantaneen WSOYn www-sivulta löydät tietoa sarjan kirjoista osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-30221-X .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset, joissa kerrotaan myös Nummelan ponitalli -sarjasta löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Joensuun seutukirjaston (Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä)ja Juuan kokoelmat ovat selattavissa internetin kautta osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040&ulang=fin . Jokunen-aineistorekisteri sisältää näiden kirjastojen kokoelmat.
Pohjois-Karjalan kaikkien kirjastojen kokoelmista voi hakea yhdellä kertaa Nelli-portaalin kautta, jossa pikahaussa voi valita Pohjois-Karjalan kirjastot: http://www.nelliportaali.fi/V/NUEFJEA82ADXQA71LJ329TJVR6P8PM4PNJAKQHCSB…
Näihin tietokantoihin on myös linkit Joensuun seutukirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx .
Suomen kirjastojen kokoelmia pääsee selaamaan Frank-monihaun kautta. Sinne pääsee...
Verohallituksen sivuilta löytyvän ohjeen mukaan alivuokralaistulot ovat veronalaista pääomatuloa. http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=646&domain=VERO_MAIN
Vuokratulot ilmoitetaan veroilmoituslomakkella 7. http://www.vero.fi/?article=&path=5,298,305,313&language=
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä...
