Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy kaksi Raahe Oy:n ammattikoulun vuosikertomusta: 1956-1957 ja 1965-1966. Niihin voi tutustua kirjaston opintosalissa tai ne voidaan myös kaukolainata johonkin toiseen kirjastoon.
Yleisradion arkiston henkilökunnan avulla löytyi Radiokuuntelija-lehdestä tieto Maamme-laulun soittamisesta ohjelmien päätteeksi.
Lahden asema alkoi esittää Maamme-laulua ensin "Aikamerkin sekä tiedoituksia" -ohjelman päätteeksi 1.1.1940 klo 22.10, jonka jäkeen tuli vielä muuta ohjelmaa.
Iltauutiset (myöhemmin Myöhäisuutiset) korvasivat pian "Aikamerkin ja tiedotuksia" -ohjelman. Myöhäisuutisten päätteeksi Maamme-laulu soi viimeisen kerran 30.11.1945. Seuraavana päivänä, siis 1.12.1945, Lahden asema alkoi lähettää viimeisenä ohjelmana Maamme-laulun.
Lähde:
Yle Arkisto / Radiokuuntelija-lehti
Markoissa oli hopeaa vain vuosina 1964-1968. Silloinkin pitoisuus oli vain 35%. https://www.matinmarkka.com/Suomalaiset-kolikot-ja-setelit/Suomalaiset-kolikot-1963-2001/1-markka-1964-2001
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan...
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana...
Jääkukkia-sanat löytyvät mm. nuoteilta: Suuri toivelaulukirja 9, Dallape: 50 suosittua sävelmää ja Souvarit: Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin, nuotit sijaitsevat Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla.
Virallista määritelmää kirjastojen kokoluokitukselle en ole löytänyt. Irina Vikman on informaatiotutkimuksen pro gradussaan http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00154.pdf
kohdassa 4.3. Aineiston analyysin periaatteet s. 51 jakanut ristiintaulukointia varten kirjastot kolmeen kokoluokkaan : pieniin (alle 5000 asukkaan), keskisuuriin (5001-75000 asukkaan) ja suuriin (yli 75000 asukkaan kuntien kirjastoihin). Kokoluokituksessaan hän ei viittaa mihinkään auktoriteettiin.
Olen lähettänyt kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelulistalle, mutta yhtään vastausta ei ole tullut. Ilmoitan, jos virallinen määritelmä löytyy.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aake on muinaistanskalainen nimi, jonka nykyinen muoto on Åke ja Ove. Suomessa Aakeksi on kutsuttu mm. Aarnea, Akselia, Anteroa, Augustia. Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta.
Valdemar-nimi on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirjan mukaan tanskalainen muunnos muinaisslaavilaisesta nimestä Vladimeru. Tanskan kuningas Valdemar Suuri(1131-82) oli kastettu äidin isoisän, Novgorodin suuriruhtinaan Vladimirin kaimaksi. Tanskassa nimen alku sai muodon vald, voima, valta, oikeus.
Manteli tuottaa yhden sadon vuodessa. Se kukkii jo maalis-huhtikuussa; sadonkorjuun aika koittaa elokuun loppupuolella. Hedelmät ovat soikeahkoja, hieman litteitä ja harmaanvihreitä, 3,5-6 cm pituisia, nukkakarvaisia ja ohutmaltoisia. Hedelmän sisällä oleva litteä kivi sisältää manteliksi kutsutun siemenen.
Seuraavissa kirjoissa on 1950- ja 1960-luvun sisustuksesta ym. yleensä ja Suomessa kuvitusten kanssa.
SUOMALAISEN arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al. ; kirjoittajat: Anu-Hanna Anttila ... et al.]
Helsinki : WSOY, 2010
(Kirjan artikkelit on julkaistu aiemmin teoksissa Täältä tulee nuoriso! ja Suomalaisen arjen historia, osa 4)
SANKARUUS JA ARKI : SUOMEN 50-LUVUN MILJÖÖ : BUILDING FINLAND IN THE 1950S = HEROISM AND THE EVERYDAY / [PÄÄTOIMITTAJA = EDITOR-IN-CHIEF: RIITTA NIKULA] ; [KÄÄNNÖKSET = TRANSLATIONS: HILDI HAWKINS]
HELSINKI : SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO, 1994
MARSH, Madeleine
Miller's collecting the 1950s
London : Miller, 1997
JACKSON, LESLEY
THE NEW LOOK : DESIGN IN THE FIFTIES
1991
HUOKUNA, Tiina...
Kyselimme asiaa evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksesta, linkit löytyvät täältä http://www.evl.fi/evl.fi/otayhteytta.shtml, sieltä vastattiin näin:
Tiedustelin asiaa pappisvihkimyksen saaneelta kollegaltani. Hän totesi, ettei virallisia ohjeita pukeutumisesta ole, vaan jokainen voi pukeutumisellaan ilmaista itseään ja suhtautumistaan tilaisuuden luonteeseen.
Hän totesi myös, että moni puoliso pukeutuu mustaan, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Itse ajattelisin, että tilaisuuden arvokkuuden huomioon ottava asiallinen pukeutuminen on hyvä ohjenuora.
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain...
Ruotsin skänka-verbistä johdettu kenkkääminen tarkoittaa lahjoittamista, antamista. Vastaava lahjaa tarkoittava sana on 'kenkki'.
Lähde:
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa, J-K
Kirjastokorttisi on jo valmiina puhelimessasi. Kirjaudu sisään Vaskiin https://vaski.finna.fi/ sivun oikeasta ylälaidasta omalla kirjastokorttisi käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Sen jälkeen pääsen samasta valikosta valitsemaan kohdan Kirjastokortit ja saat oman korttisi viivakoodin esille puhelimesi näytölle.
Kaikissa Vaski-kirjastoissa tämä puhelimessa oleva kortti ei silti toimi. Joissakin kirjastoissa ja monessa omatoimikirjastossa laitekanta on sen verran vanhaa, ettei puhelimen käyttö vielä onnistu.
Liitä kirjastokortti -toiminto liittyy siihen, että voit lisätä esim. oman lapsesi tai vanhempasi kortin omaan korttiisi, jolloin pääset esim. uusimaan hänen lainojaan. Kun lisäät kirjastokortin tiliisi, tallennetaan...
Suomen rahoista ja niiden hinnoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Uusimpia on Tuukka Talvion Suomen rahat (3.laajennettu painos 2003). Internetistäkin hintoja voi katsella. Hakukone Google antaa asiasanalla juhlarahat monta linkkisivua.
Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa Pääskysen liverryksiä lapsille, vuonna 1883.
Runo löytyy lastenrunokokoelmasta: Pieni aarreaitta 3, s. 85, jossa sen nimi on Lasisilmät, ja se alkaa sanoilla Pohjanmaalla kaukaisella asui vanha eukkonen... ja tytön nimi on runossa Stiina. Siinä on 11 säkeistöä.
Runosta on olemassa myös versio nimellä Silmälasit, joka löytyy mm. kirjasta Törnudd, Aksel: Koulun laulukirja. 1920. Siinä on 5 säkeistöä ja sanat alkavat: Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan...
Voit saada kirjoja kaukolainaksi, ellei niitä ole omassa kirjastossasi.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa on listattuna kaikki Jemina -nimen saaneet suomalaiset vuodesta 1899 lähtien. Tilastossa on mukana myös tapaukset, joissa Jemina on toinen tai kolmas etunimi.
Lukumäärä on 2568. Vuosien 1899-1919 välillä nimi on annettu 155 tytölle. Vuosien 1920-1979 välillä syntyi vain 99 Jeminaa. Nimi tuli uudelleen suosituksi 1990-luvulla.
Tarkkaa nykyistä lukumäärää on hankala arvioida, mutta kun vähennetään kokonaisluvusta n. 200-250 ollaan todennäköisesti lähellä todellista tilannetta. Suomessa on siis tällä hetkellä arviolta 2350 Jeminaa.
Lähde:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
