Maaranniitty on julkaissut teoksia eri etunimillä (Per, Pietari, Per-Åke sekä myös nimellä P. Korhonen) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi enimmäkseen omakustanteina. Englanninkielisen teoksen Love is a trap on kustantanut lontoolainen Minerva ja romaanin Sjuk kustansi Schildts 1977. Teoksia on ilmestynyt 1970-2000 luvuilla.
Svenska Österbottens Litteraturföreningenin lehdessä Horisont nro. 2, vsk.36, 1989, s. 95-96 on Mauno Ruokosen kirjoittama kirja-arvostelu Maaranniityn teoksesta Saat anteeksi, Suomi. Saman lehden v. 1988 numerossa 3 on Per Åke Maaranniityn artikkeli "Tankar om generationskultur".
Per Maaranniitty on pakinoi myös Kirjastolehden numerossa 4/2003 otsikolla "Kirjastoholismi : miksi siitä ei puhuta avoimesti?"
Internetistä...
Victor Hugon Kurjat-romaaniin perustuvan musikaalin sävelsi 1980-luvun alussa Claude-Michel Schönberg. Teos tunnetaan ranskankielisellä nimellä Les miserables, mutta sen yleisin esityskieli on englanti.
Musiikaalin lauluja on julkaistu nuottikokoelmina. Tuorein lienee tämä: Schönberg: Les misérables : selections fom the movie. (2012, ISBN 9781780388786). Myös vanhempia painoksia on kirjastojen kokoelmissa. Kaikissa niissä on laulutekstit englanniksi. Yksittäisiä lauluja musikaalista on julkaistu useissa kokoelmanuoteissa.
Suomeksi on julkaistu tiettävästi vain yksi laulu, "Mä muistan vanhaa haavettain", joka löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 21 sekä Suuri musikaalikirja -kokoelmasta.
Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Tietokoneen F1 - F12 -näppäimet ovat funktio- eli toimintonäppäimiä, joilla saa helposti ja nopeasti tehtyä eri toimintoja. Näppäinten toiminnot vaihtelevat käyttöjärjestelmien, ohjelmien ja näppäinyhdistelmien mukaan.
F-näppäinten ja muiden näppäinyhdistelmien pikakomennoista löydät lisää tietoa oman laitteesi ohjeista, tietotekniikan perusoppaista ja esimerkiksi Microsoft Windowsin tukisivuilta https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/windowsin-pikan%C3%A4pp%C3%….
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Internetistä löytämieni tietojen mukaan laulun on ranskaksi levyttänyt ainakin Mike Shannon (levyllä Mike Shannon Anthologie) ja Laurent Voulzy (levyllä La septieme vague). Kappaleen nimi ranskaksi on Derniers baisers ja sen sanat löytyvät osoitteesta
http://www.paroles.net/chansons/13757.htm
Kirjastonhoitajilta on aikaisemminkin kysytty 1960-luvusta kertovia kirjoja. Vastauksena on kelpo lista niin faktaa kuin fiktiota, tosin paljon myös suomalaiseen 1960-lukuun liittyvää kirjallisuutta. Kannattaa silti tarkistaa, josko listoilta löytyisi juuri sinua erityisesti kiinnostavia kirjoja.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=69937206-c50…
Tässä vielä lisää historiallista faktaa hipeistä, samoin kuin hippiliikkeeseen 60-luvun kuluessa sulautuneesta beat-ideologiasta:
- Bromell, Nick: Tomorrow never knows: rock and psychedelics in the 1960s. University of Chicago Press, 2000. (kirja 1960-luvun populaarimusiikin suhteesta psykedeliakulttuuriin)
- Guthrie, Hammond: AsEverWas: memoirs of a beat survivor. SAF...
Tanska ja Ruotsi, johon Suomi kuului vuoteen 1809, olivat 1800-luvun alkuun saakka usein sotatilassa keskenään. Itse asiassa voisi puhua suorastaan perivihollisista. Taistelua käytiin Pohjolan yliherruudesta. Sotatoimialueita olivat Etelä-Ruotsi, jossa Tanska menetti viimeiset alueensa vasta v. 1658, Ruotsin läntinen raja - Norja kuului Tanskalle keskiajalta vuoteen 1814 - ja myös Jyllannin niemimaa ja Tanskan saaret, esim. v. 1643 ruotsalaisten Saksassa 30-vuotisessa sodassa oleva armeija hyökkäsi Tanskaan etelästä käsin. Nämä sodat eivät välittömästi koskettaneet Suomea, vaikka suomalaisia tietysti palveli Ruotsin joukoissa niin upseereina kuin rivimiehinäkin.
Pohjoismaisen valtataistelun sotatoimialueeksi Suomi joutui lähinnä 1500-...
Kyseessä on c-kasetti ja siihen kuuluva vihkonen:
Walt Disney: Musiikkileikki : laulamme maalaten.
Laulamme uusia hauskoja lastenlauluja Disneyn iloisten piirroshahmojen kanssa. (Laula kuuntele katsele) Disneyn satukasetit. 1989
ISBN 951-28-1929-5
Kasetti + vihkonen on saatavissa muutamasta kirjastosta esim. Porin kaupunginkirjastosta, johon voit tehdä kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Vihkon sivulla kaksi on kysytty laulu SATEENKAARI, joka on kasetin toinen.
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
Elinkaarianalyysistä tai Life cycle assessment (LCA) -aiheesta löytyy paljon teoksia ja lehtiartikkeleita. Ei ole mielekästä luetella niitä tässä, koska niiden käyttökelpoisuuden voi määritellä vain tiedontarvitsija itse. Siksi olisikin parempi tulla kirjastoon ja yhdessä tietopalvelun kanssa käydä löytyneitä viitteitä ja niiden kuvailutietoja lävitse. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä mm. Manda-, Linda-, Arto-, Finp- ja Aleksi-tietokannat, joista voi myös itse hakea tietoa. Hyviä hakusanoja näyttäisivät olevan Life cycle assessment (LCA), ympäristövaikutukset - arviointi, elinkaari - analyysi, ympäristövaikutukset - arviointi, ympäristöhaitat - arviointi, joihin voi vielä lisätä rajaaviksi hakusanoiksi tuotteet tai yritykset....
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa Pääskysen liverryksiä lapsille, vuonna 1883.
Runo löytyy lastenrunokokoelmasta: Pieni aarreaitta 3, s. 85, jossa sen nimi on Lasisilmät, ja se alkaa sanoilla Pohjanmaalla kaukaisella asui vanha eukkonen... ja tytön nimi on runossa Stiina. Siinä on 11 säkeistöä.
Runosta on olemassa myös versio nimellä Silmälasit, joka löytyy mm. kirjasta Törnudd, Aksel: Koulun laulukirja. 1920. Siinä on 5 säkeistöä ja sanat alkavat: Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan...
Voit saada kirjoja kaukolainaksi, ellei niitä ole omassa kirjastossasi.
Opintoluotsi tietokannassa on kattavasti koulutustietoa Suomesta.
http://www.opintoluotsi.fi/
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut on medianomi.
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
1.Olisikohan näistä sivustoista apua vastauksen löytämisessä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osoite
https://www.google.com/search?q=kunnan+osoitej%C3%A4rjestelm%C3%A4&rls=…
2. Kannattaa poiketa omassa lähikirjastossa, esimerkiksi Petri Hiltusen Väinämöisen paluu –sarjakuvaa löytyy monista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista hyllystä. Sarjakuvasta löydät oikean vastauksen!
3. Don Rosan Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita löytyy myös useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, kannattaa siis suunnata ja selailla sarjakuva läpi!
4. Näiltä nettisivuilta löytänet vinkkejä tähän kysymykseen:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288524448393.html
http://koti.welho.com/kpontisk/tolkien.html
5. Suosittelen piipahtamaan...
Viola-tietokannan mukaan kappaleen suomenkielistä versiota ei ole julkaistu nuottina.
Italiankielinen versio löytyy ainakin Carish-kustantamon julkaisemasta nuotista Battiato, Franco: Successi. Frank-haun perusteella sitä ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
http://www.carisch.com/catalog/product/view/id/13032/
