Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
Erityisiä sirkusmusiikkiäänitteitä voit etsiä Pirkanmaan kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta (pikikirjastot.fi) asiasanoilla sirkus ja musiikki. Aineistolajiksi voit valita cd-levyn. Löytyneet teokset -näytöllä näkyvät julkaisujen nimet ja klikkaamalla julkaisun nimeä näet julkaisun tarkat tiedot, esim. mitä kappaleita äänitteellä on. Saatavuus-sarakkeesta voit tarkistaa, missä kirjastossa aineisto on. Tarkempia ohjeita musiikkiaineiston hakuun löydät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/mushaku ja sieltä tässä tapauksessa kohdasta Asiasana.
Oman kuntasi eli Vammalan kirjastossa ei näytä olevan sirkusmusiikkiäänitteitä. Oman kunnan ulkopuolelta muista Piki-kirjastoista voit varata hyllyssä olevaa aineistoa seutuvarauksena...
Päätön ratsumies-elokuva perustuu Washington Irvingin romaaniin eikä sitä ole käännetty suomeksi tai ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Mutta ehkäpä voin suositella jotain muuta.
Oletko tutustunut Helsingin kaupunginkirjaston Kirviön kirjasuosituksiin? Tässä linkki tekemiini fantasiakirjavinkkeihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/fantasia-ahmatti/
Muita hyviä fantasiakirjoja ovat esim. kauhua, jännitystä ja fantasiaa yhdistelevä Anthony Horowitzin Viisi vartijaa-sarja, Michelle Paverin
Muinainen pimeys-sarja sekä Suzanne Collinsin trilogia Nälkäpeli.
Omiin suosikkeihini kuuluu myös mm. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja. Kotimaisista voit kokeilla esim. Anu Holopaisen...
Sanat kappaleeseen Soutuvenheellä Kiinaan löytyvät kirjasta Suuri toivelaulukirja 9. Teos löytyy Hollolan pääkirjastosta ja Lahden kaupunginkirjastosta, joista sen saa lainaksi. Sanat nuotteineen voi myös kopioida omaan käyttöön. Lahden kirjastossa on myös kirja Toivelauluja 2, josta sanat löytyvät. Tekijänoikeussyistä laulun sanoja ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen.
Tällaisen kuvitteelisen tilanteen erotuomarointi on aina haasteellista. En haluaisi olla tuomari.
Löysin netistä lakitoimiston, joka kertoo sivuillaa väistämisvelvollisuudesta seuraavaa:
"Samanarvoisten liikenneväylien risteyksessä on kuljettajan väistettävä samanaikaisesti häntä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Jos toinen ajoneuvo on jo näköpiirissä oikealla, on risteysalueelle ajaminen sallittu vain siinä tapauksessa, että kyseinen ajoneuvo on vielä sen verran kaukana, että normaalitapauksessa sallitulla nopeudella ehtii rauhallisesti ylittää risteyksen häiritsemättä ollenkaan oikealta tulevan kulkua. Muussa tapauksessa on jäätävä odottamaan suojatien tai vastaavan taakse ja annettava tietä oikealta tulevalle, jotta tämä voi ensin ylittää...
Internetistä löytyy jazz ja blues -aiheisia linkkejä esim. osoitteesta: http://www.htk.fi/kirjasto/musicb.htm#jazz Kannattaa myös katsoa: http://www.allmusic.com/ josta löytyy tietoa musiikkilajeittain. Valtaosa linkeistä netissä on kylläkin englannin kielisiä. Suomenkielisiä kirjoja pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. McRae:Jazzin käsikirja, Stearns:Jazzin historia, Shapiro:Jazzin vaiheita, Häme: Rytmin voittokulku, Rauhala: Populaarimusiikin tyylisuunnat ja Oliver: Bluesin tarina.
Saatavuustietoja voi katsella osoitteesta http://www.libplussa.fi/ tai soittamalla tai käymällä lähikirjastossa.
Väristys on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa ilmestyi alkukielisenä viime kesänä ja kolmannen pitäisi ilmestyä tämän vuoden kesällä.
Käännöksen julkaisemisesta tietänee vain kustantaja, joka on WSOY. Ehkäpä heiltä saisi lisätietoa:
http://wsoy.fi/yk/contact/feedback
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Eena on annettu Suomessa etunimeksi vuodesta 2000 lähtien yhteensä vain 42 lapselle. Vuosina 1920-1939 Eenaksi nimettiin 10 lasta. Nimien alkuperää käsittelevistä hakuteoksista Eena-nimeä ei harvinaisuutensa johdosta löydy. Kenties lähimmäksi osuu nimi "Enna", jota on tavattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ennan arvellaan olevan muunnos tai lyhennelmä monista nimistä, ja esimerkiksi Virossa se liitetään adjektiivin "enn" (hellä, lempeä). Suomessa nimi yhdistetään äänteellisesti esimerkiksi Enniin, Hennaan, Jenniin ja Nennaan.
Lähteet:
Saarikallio, A. & Suomalainen, J.2007. Suomalaiset etunimet : Aadasta Yrjöön. Gummerus.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirsi Kunnaksen lastenrunoja on sävelletty paljonkin. Helmet-kirjastoista löytyy sävellettyja Kirsi Kunnaksen lastenrunoja cd-levyltä, kasetilta ja LP-levyltä:
- Muusa ja Ruusa : Eero Koivistoisen musiikkia, Kirsi Kunnaksen lastenrunoja / Eero Koivistoinen (2016 cd-levy, 1988 kasetti ja 1971 LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuusa%20ja%20ruusa%20koivi…
- Tuhatjalkaisen lauluja / Laulujen sanat: Kirsi Kunnas ; Musiikin sävellys ja sovitus: Joonas Hoo Talikukko (1973 kasetti ja LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%09%20Tuhatjalkaisen%20lau…
Lisäksi löytyy nuottikokoelmallinen hänen sävellettyjä runojaan:
- Tiitiäisen satupuusta: laulusarja Kirsi...
Nakit ja muusi on käännöskappale, jonka ovat säveltäneet Anthony (Anton) Monn ja Rainer Pietsch. Alun perin Zuppa romana -nimisen sävelmän levytti ensimmäisenä saksalaiskokoonpano Schrott nach 8 vuonna 1983.
Schrott nach 8 - Zuppa Romana (ZDF Hitparade 25.02.1984) (VOD) - YouTube
Euron kurssi Ruotsin kruunuina on 16.11.2002 päivätyn Euroopan yhteisöjen virallisen lehden mukaan
9.0835, vuoden 2007 lopussa 9,17, ohessa vielä linkki EU:n matkailusivulle, jossa myös käsitellään rahan vaihtokursseja
http://europa.eu/abc/travel/money/index_sv.htm
(Päivitetty 29.02.2008)
Esimerkiksi kirjasta: Maailma tänään 12 : Keski-eurooppa löytyy katsaus Sveitsistä ja sen luonnonoloista. Myös Sveitsiä käsittelevistä matkaoppaista voi löytyä tietoa Sveitsin luonnosta.
Suikkanen -nimisiä henkilöitä nainitaan jo 1500- luvulta peräisin olevissa lähteissä. Suikkasia on asunut pääasiassa Karjalan Kannaksella, Laatokan luoteispuolisissa pitäjissä sekä Juvalta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.
Nimi on muunnos Suikka-nimestä, jota on käytetty skandinaavisen Sven -nimen puhuttelumuotona. Myös skandinavinen nimi Sone (Sune) saattaa olla nimen takana.
Sukunimeksi Suikka on siirtynyt joko isän- tai talonnimestä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava 2000
Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Koskenniemen "villisorsa" tarkoittanee yleisintä sorsalintuamme sinisorsaa, jota usein nimitetään pelkästään sorsaksi. Kaisa Häkkisen perusteellinen Linnun nimi -teos ei villisorsaa tunne, mutta nimitykseen voi törmätä esimerkiksi riistalintujen tarhausta käsittelevässä kirjallisuudessa.
"Tarhattu sorsa ei ole puhdas sinisorsa, vaan ankan kanssa risteyttämällä saatu tarhamuoto. Meillä on myös pyritty tarhaamaan luonnosta pyydystettyä villiä sinisorsaa, mutta tarhauksen antamat tulokset ovat jääneet selvästi heikommiksi kuin tarhamuunnoksella. Villisorsa on risteyttämällä tuonut oman lisänsä tarhasorsaan." (Jukka Lahtinen, Riistalintujen tarhaus)
Hyviä kirjoja aiheesta:Algoth Niska : salakuljettajien kuningas / Kari Kallonen
Julktiedot [Tampere] : Revontuli, 2000
Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919-1932 / Kari Filpus
Julktiedot Oulu : Oulun yliopisto, 2001
Saariston salakuljettajat / Kaj Dahl ; käsikirjoituksesta suomentanut Veijo Kiuru ; tässä joitain esimerkkejä aiheesta. Lisää kirjoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Kaudella 2006 F1-autot käyttävät ns. kuivan kelin, sadekelin ja välikelin renkaita. FIA, kansainvälinen autourheiluliitto on kieltänyt slick-renkaiden käytön turvallisuussyistä. Slick-renkaat ovat sileitä eli niissä ei ole ollenkaan uria, joten ne pitävät ajoradalla kuivalla kelillä parhaiten ja vastaavasti sadekelillä huonommin. Slick-renkaita pidetään parhaimpina F1-renkaina, koska niillä arvioidaan auton vauhdin nopeutuvan 1-2 sekuntia / kierros.
Joten jos sateella ajetaan slick-renkailla, tavoitteena on nopeus, vaikkakin vaarana on vesiliirtoon joutuminen huonon pidon vuoksi.
Lisää F1-tietoutta:
http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/
http://www.fia.com/ (englanniksi)
Makupalat-aihehakemiston Formula1-sivut:
http://www.makupalat.fi/Categories....
