Olin yhteydessä Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa koirien käyttäytymisklinikkaa johtavaan dosentti Kai Pelkoseen, joka vahvisti epäilysi domestikaation vaikutuksesta koirien kiimakiertoon. Kuten totesit sudella ja esimerkiksi dingolla kiima on vain keväisin, mutta myös alkukantaisemmalla koirarodulla basenjilla kiima on usein vain kerran vuodessa. Mikä koirien syyskiiman laukaisee lienee hämärän peitossa.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita voisit tiedustella eläinlääketieteellisestä kirjastosta http://www.vetmed.helsinki.fi/lib/.
Perusteos joka löytyy useimmista kirjastoista on
Tuontiopas ( Fintra 2002),
muita teoksia joita kannattaa myös kysyä ovat :
Karhu, Kari : Kansainvälisen liiketoiminnan käsikirja (Edita 2002)
Pehkonen, Eino : Vienti- ja tuontitoiminta (WSOY 2000)
Holopainen, Tuulikki : Yrityksen perustajan opas (Edita 2003)
Yrityksen perustamisopas : käytännön perustamistoimet (Edita 2003)
Jos olette pirkanmaalainen, teitä auttaa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa Pirkanmaan TE-Keskus (vastaavia keskuksia ja palveluja on muuallakin Suomessa -löytyvät palvelusta http://www.te-keskus.fi/)
Kauppakatu 4
PL 467, 33101 Tampere
puh. (03) 256 5300 vaihde
fax (03) 256 5329
Yrityspalvelukeskus/Neuvonta
puh. (03) 256 5777
Tampereen palvelupiste :...
Jos kysyt kuinka paljon kirjoja on Suomen kunnan-/ kaupunginkirjastoissa, niin Opetusministeriön ylläpitämästä Tilastotietokannasta ( http://tilastot.kirjastot.fi ) selviää, että vuonna 2002 kirjastojen kokoelmissa oli 40 773 971 yksikköä. Tässä ei siis ole pelkästään kirjoja, vaan muutakin kirjastojen aineistoa, CD-levyjä, äänikasetteja, videoita, DVD-levyjä, nuotteja, lehtiä ja CD-romppuja. Kirjoja näistä on 36 676 904 kappaletta ja lasten kirjoja 10 121 300 kappaletta. Mutta jos kysymyksesi koskee Pieksänmaan Jäppilän kirjastoa, niin luvut ovat: aineisto yhteensä 24 334 kpl, joista kirja-aineistoa 22 688 kpl ja tästä 8 876 lasten kirjoja. Uusinta tietoa kannattaa kysyä suoraan Jäppilän kirjastosta, jos mahdollista.
Raul Roine on kirjoittanut sadun Viisauden jyvä.
Satu kertoo prinsessasta, jolla on kaikkea mutta viisauden jyvä puuttuu.
Satu löytyy ainakin teoksesta Roine, Raul: Satuja s. 35-39
Aleksei Nikolajevitš Tolstoi syntyi 1883 (vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan 1882) ja kuoli 1945. Hän oli aatelissukua, arvoltaan kreivi ja Leo Tolstoin etäinen sukulainen. Hän vietti lapsuutensa maatilalla Samaran alueella ja kävi koulua Samarassa. Koulun jälkeen hän opiskeli Pietarin Teknisessä instituutissa. Insinöörin töitä Tolstoi ei tehnyt koskaan - hän alkoi kirjoittaa jo opiskeluaikanaan ja oli koko ikänsä ammattikirjailija. Vallankumouksen jälkeen Tolstoi muutti ulkomaille mutta palasi Neuvostoliittoon 1923. Neuvostoliitossa hän loi loistavan uran: hän oli yksi Neuvostoliiton menestyneimpiä ja suosituimpia kirjailijoita.
Tolstoi aloitti uransa runoilijana mutta siirtyi pian kirjoittamaan proosaa. ”Kärsimysten tie” (1921 – 1940)...
Kirjaston tietokannassa voi tehdä hakuja kaksiosaisella asiasanalla elämän tarkoitus. Hakutulokseen tulee teoksia useista eri kirjastoluokista, teoksen näkökulmasta riippuen. YKL-luokituksen mukaan kirjastossa kannaattaa mennä selaamaan kirjoja esim. hyllyihin 11 (filosofia), 17.3 (elämänfilosofia, elämäntaito), 21 (uskonnonfilosofia), 52.2 (maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) sekä 56.41 (kehitysoppi, evoluutio). Muita asiasanoja lisähakuihin: elämänfilosofia, elämänkatsomus ja elämäntaito.
Internetissä löytyy Google-haussa termillä elämän tarkoitus internet- tietosanakirja Wikipedian artikkeli, jossa käsitellään aihetta tieteen, länsimaisen filosfian, uskontojen, ateismin näkökulmista. Kirjailijanimiä esim. Sokrates, Friedrich...
Naiset muuttavat kotoa omaan asuntoon tavallisimmin 18-19 vuotiaina, miehet 18-20 vuotiaina Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksen mukaan.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46396&lan=fi)
Jäteastiaanhan nuo poistetut hampaat tavallisesti päätyvät, ellei sitten potilas niitä - syystä tai toisesta - itselleen halua. Joillakuilla olen nähnyt hampaita kaulakoruinakin, eli syyt hampaiden haluamiseen voivat olla hyvinkin moninaisia. Tahtoessasi olisit varmasti hampaasi mukaan otettavaksi saanut, ihan ilman varsinaista syytäkin - sinun olisi tarvinnut vain pyytää.
Leukaan jäänyt kolo paranee siten, että poistokuoppaan muodostuu verihyytymä ensimmäisen puolen tunnin aikana. Tästä hyytymästä tulee vähitellen (vajaassa vuodessa) uutta luuta kuopan täydeltä. Jos jostakin syystä verihyytymää ei synny, seurauksena voi olla hyvin kivulias niin sanottu kuiva hammaskuoppa.
Lähteet:...
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö....
Kovin näyttävät niukoilta tähän henkilöön liittyvät tiedot. Digitoiduista aikakakaus- ja sanomalehdistä löysin ensinnäkin nimenmuutosilmoituksen: "Nimeni, joka tähän asti on ollut Tekla Pusenius, on tästä lähtien Tekla Tummento. Hki 12.IX.09" (Uusi Suometar 12.9.1909). Eli heti tultuaan täysi-ikäiseksi tämä henkilö on ottanut taiteilijanimen, viittausta naimisiin menosta ei ole eikä sanahauilla löydy muita samannimisiä ihmisiä.
Lehdessä "Liikeapulainen" oli 11.3.1910 uutinen Helsingin Liikeapulaisyhdistyksen perhejuhlista: "Neiti Tekla Tummento esitti yksinlauluja pianon säestyksellä, mitkä vastaanotettiin rajuilla suosionosotuksilla." Tekla Tummento oli tuolloin 19-vuotias.
Käkisalmen Sanomissa oli 22.7.1910 uutinen Räisälän nuorisoseuran...
Helsingin kaupunginkirjastpn Plussa-tietokannasta löytyi hakusanalla islam lukuisia kirjaviitteitä, joista mainittakoon tässä Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus, Gaudeamus 1999 ja Muslimit Suomessa, Yliopistopaino, 1999. Aleksi-lehtitietokannasta - johon pääsee kirjastojen työasemien koneilta ja joidenkin kirjastojen nettikoneiltakin - löytyy myös runsaasti viitteitä aiheestasi. Artikkeliviitteet ohessa
1 Tavallisia suomalaisia : kymmenessä vuodessa somalien etujoukko on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt Suomesta kotinsa / Nousiainen, Anu. HS 2000-02-
2 Maailman unohtama Somalia pyrkii rauhaan omin keinoin : kymmenen vuotta ilman hallitusta on luonut kekseliäitä selviytymiskeinoja / Manninen, Mari. HS 2000-01-15
3 *...
Muumit ovat fiktiivisiä eli kuvitteellisia hahmoja, joten niillä ei ole yksiselitteistä mittakaavaa tosimaailmaan nähden. Jos kuitenkin ajattelemme, että muumien maailmassa usein "normityypeiksi" ajatellut hemulit olisivat keskimääräisen aikuisen (miehen) kokoisia, kaikki muumit ovat selvästi näitä lyhytkasvuisempia, tosin vartaloltaan pyöreänpulleata mallia. Toisaalta Tuutikki, jonka esikuvana oli Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä, on kooltaan lähempänä muumeja kuin hemuleita, joita edustaa mm. poliisipäällikkö. On myös muistettava, että muumien maailmassa esiintyy myös hyvin pienikokoisia hahmoja, suhteelliselta kooltaan pieniä lapsiakin pienempiä. Ehkä onkin parasta ajatella, että muumit ovat juuri sen kokoisia kuin heidän...
Tässä rengaskoot:
Talitiainen 2.5 mm
sinitiainen 2.3 mm
hömötiainen 2.3 mm
kuusitiainen 2.3 mm
keltasirkku 2.5 mm
vihervarpunen 2.3 mm
punatulkku 2.5 mm
hippiäinen 1.8 mm
***************************************
Ringing Centre
Finnish Museum of Natural History - LUOMUS
P. O. Box 17 (P. Rautatiekatu 13)
FI-00014 University of Helsinki
Finland
tel. +358-2941-28786
email: ring@luomus.fi
http://luomus.fi/en/bird-ringing
Hannu Jaakonhuhdan IT-Ensyklopedian (2003) mukaan tietoverkko on "Yleisesti tiedonsiirtoon tarkoitettu looginen tai fyysinen verkko, joka yhdistää siihen kytketyt laitteet ja palvelut toisiinsa." Vähän yksinkertaisemmin ilmaistuna tietoverkko muodostuu kahdesta tai useammasta tietokoneesta, jotka on kytketty yhteen niin, että niiden välillä voidaan siirtää tietoa.
Tietoverkon edut ovat monet. Verkossa voidaan jakaa tietoa, eri resursseja, kuten kiintolevytilaa, tulostimia, cd-rom -asemia ja ohjelmia. Kaiken ei tarvitse olla verkon jokaisessa tieokoneessa, vaan jaettavat tiedostot ja resurssit voivat sijaita yhdessä koneessa, jota kutsutaan palvelimeksi.
Tietoverkot voivat olla laajudeltaan erilaisia,lähi- tai paikallisverkkoja, alueellisia...
Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? Minja on sijoitettu Mineten nimipäivän jälkeen 26.5, eli Minjan päivää voidaan oletettavasti viettää samaisena päivänä. Kirjassa mainitaan myös, että Minja voi olla Vilhelmiinan muunnos, joten nimipäivän vietto sopisi myös tästä syystä kyseiselle päivämäärälle.
Fushigi yuugi -kirjat kuuluvat shojo-mangaan, erityisesti nuorille ja tytöille suunnattuun mangagenreen. Samaa genreä on ainakin seuraavilla tekijöillä: Moyoco Anno ja Arina Tanemura.
Japaniin liittyviä romaaneja toivomastasi aiheesta on esim. James Clavell, Shogun (historiallinen, jännitys- ja rakkausromaani) sekä Lian Hearn, Otorin klaanin tarina (3-osainen sarja, fantasia-, seikkailu- ja rakkaustarina).
Jos haluat etsiä lisää kirjoja toivomastasi aiheesta, hae kirjaston aineistohausta: historialliset romaanit ja japani (jos haluat sen liittyvän nimenomaan japaniin), fantasiakirjallisuus ja japani, seikkailukirjallisuus ja japani, rakkausromaanit ja japani.
Hei,
Kyseessä voisi olla Larin-Kyöstin Onnen Pekan paita. Paidan myymisestä siinä ei tosin puhuta, mutta ostamisesta ja riisumisesta kyllä. Runon keskivaiheilla on kohta jossa sanotaan "Minä se olen Onnen Pekka" ja toisessa kohtaa "En minä riisu paitaani".
Runo löytyy ainakin Larin-Kyöstin kokoelmista Lauluja vanhasta kaupungista (Kirja, 1922), Runovalikoima (Otava, 1929) ja Lausujan runoja (Gummerus, 1948) sekä antologiasta Korvessa ja valtateillä : valikoima suomalaista proosaa ja lyriikkaa (Otava, 1951).
Myös Onnenpekka nimisiä lauluja on tehty muutamia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on Matti Eskon cd-levy Luokses palaan, joka sisältää kyseisen kappaleen. Siinä ei tosin puhuta paidasta.
Myös Azzola, M. on...
