Eino Leinon eroottisiin runoihin on viittaus cd-levyn Vainio, Juha: "Porno-ooppera: sisältää myös Pahojen poikien lauluja 3." esiteliitteessä. Leinolta ei kuitenkaan löydy täsmälleen kyseisen aiheen kokoelmaa. Rakkausaiheisia kirjoja sen sijaan löytyy, esim. Lemmen lauluja : valikoima (Kustannusosakeyhtiö Kirja,1919) sekä Rakkausrunoja (Karisto, 1990).
Kysy.fi -palvelussa on aikaisempi kysymys ”Mistä löytäisin Eino Leinon eroottisia runoja? Onko niitä koottu kirjaksi?”
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytaisin-eino-leinon-eroottisia-runoj…
Vastaus alkaa:
Tuottelias Eino Leino kirjoitti myös lemmestä, ja osassa hänen runoistaan on eroottisia sävyjä.
L. Onerva oli Leinon muusa varsinaisen rakkaussuhteen jälkeenkin. On arveltu, että Leino...
Hei!
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivustolta saat tietoa ajokorttiluokista:
http://www.trafi.fi/autoilu/ajokortit/ajokorttiluokat
Alla on myös linkit valtion säädöstietopankki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Ajokorttilaki 386/2011
4 § Ajokorttiluokat
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386?search%5Btype%5D=pi…
Valtioneuvoston asetus ajokorteista 423/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110423
Hankala kysymys, kun noin paljon on jo luettuna.
Nummelan ponitallin ensimmäisiä osia ei tosiaan löydy enää Helmet kokoelmista ja varastokirjasto Vaaristakin löytyy vain 1980-luvulla julkaistuja osia. Vaari finnan hakutulos
Onneksi Antikvariaateista (ja kenties myös kierrätyskeskuksista) löytyy ensimmäisiäkin osia. Antikvariaattinet
Uusien tuttavuuksien metsästykseen pyysin apua työkavereilta. He ehdottivat tällaisia:
Päivi Lukkarilan Venla-sarja löytyy minusta vielä kokonaisena Helmetistä. (Lukkarilalta löytyy muitakin, Ihana Panda aloittaa Jasmiinasta kertovat sarjan.), Anu Ojalan Aino - neljän tuulen tyttö ja sen jatko-osat sekä Helena Meripaasin Irin kennel -sarja. Kuonot kohti pohjoista aloittaa sarjan. (ei...
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
Kurkkulajikkeita on kukkimistavaltaan kolmenlaisia: vallitsevasti emikukalliset lajikkeet, sekä hede- että emikukkia tuottavat lajikkeet ja pelkästään emikukkia tuottavat lajikkeet. Viimeksi mainitut ovat olleet lähes yksinomaan käytössä kasvihuonekurkkulajikkeina 1970-luvulta lähtien. Tällaisia lajikkeita kutsutaan partenokarppisiksi. Partenokarppiset lajikkeet tuottavat hedelmiä ilman pölytystä ja hedelmöitystä, mistä johtuen tuotetut hedelmät ovat siemenettömiä.
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Vuoden_vihannes…
Radiokeskustelu siemenettömästä hedelmistä:
https://soundcloud.com/bassoradio/basson-aamu-kysy-inalta-miten-siemene…
Mustekynän - tai kuivamustekynän eli kuulakärkikynän - muste voi itse asiassa olla muunkin väristä kuin sinistä, esimerkiksi mustaa, punaista tai vihreää. Todennäköinen syy sinisen musteen käyttämiselle on se, että ennen värikopioiden aikakautta sinisellä musteella tehty allekirjoitus osoitti allekirjoitetun dokumentin alkuperäisyyden. Mustavalkoisessa valokopiossa allekirjoitus näyttää mustalta, joten mustalla kynällä allekirjoitettua alkuperäistä dokumenttia on vaikeampi erottaa valokopiosta.
Sinisen musteen käyttäminen yleisesti on todennäköisesti historiallisesti melko uusi ilmiö, sillä arkistoissa olevissa todella vanhoissa dokumenteissa on yleensä käytetty mustaa mustetta (ja mahdollisesti punaista kohdissa,...
Voit käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden sivulta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Linkkikirjastoa. Kun laitat Linkkikirjaston hakuruutuun sanan "ravintoaineet", löydät linkin FINELI: Elintarvikkeiden koostumustietopankki (http://www.ktl.fi/fineli/), josta vastaus kysymykseesi löytyy helposti. Voit klikata otsikkoa Raaka-aineet ryhmittäin ja sieltä palkokasvit, pähkinät, siemenet.
Kokonaisrasvan määrä 100 grammassa cashew-pähkinää on 46.3 g. Energiaa pähkinässä on 568.1 kcal / 2377.0 kJ. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on 9.2 g, yksittäistyydyttymättömien rasvahappojen 27.3 g ja monityydyttymättömien rasvahappojen 7.9 g .
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://finna.fi
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
Ainakin tässä opetuspaketissa on mukana ratkaisuvihko:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…
Paketin tietojen mukaan näyttää siltä, että 60-sivuinen ratkaisuvihko on tämä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…-
Se olisi siis saatavilla myös erillisenä.
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta...
Helena Meripaadelta on ilmestynyt kaksi koira-aiheista sarjaa. Aikajärjestyksessä ensimmäiseksi sijoittuu Koirahullun päiväkirja -sarja, johon kuuluvat seuraavat kirjat:
1. Koiran kokoinen kesä (2000)
2. Koirista parhain (2001)
3. Enkelikoira (2002)
4. Tottelemattomuuskoe (2003)
5. Viittä vaille voittajaluokkaa (2004)
6. Pentukuumetta (2005)
Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen osa uuteen Kisse-sarjaan, jonka päähenkilö esiintyy myös Koirahullun päiväkirja -sarjassa. Ensimmäisen osan nimi on Elämäni frettinä, ja sarjaan on suunnitteilla neljä osaa.
Helena Meripaadelta on ilmestynyt myös tietokirja Koiranvirkoja, joka kertoo suomalaisista työ- ja harrastuskoirista.
Linda Howardilta on suomennettu neljä jännitysromaania: Kesvot yössä (2001),...
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Maltitoli on luontainen makeutusaine, joka valmistetaan viljasta. Voi olla, että sitä ei ole Suomessa myynnissä ollenkaan. Tarkistin useampia verkkokauppoja, eikä niistä sitä löytynyt. Jokunen vuosi sitten ksylitolijauhettakaan ei ollut myynnissä Suomessa, joten voi olla ettei maltitoliakaan ole.
Sen sijaan Amazon.com-verkkokaupassa näytti olevan maltitolia myynnissä useammassakin eri muodossa. Osoitteesta http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dgrocery&field… saat listan niistä.
Kallion kirjaston ylläpitämästä Satukortisto-palvelusta (http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) löytyy seuraavat ruoka-aiheiset sadut.
Ruokakauppiaan tonttu Andersen, Hans Christian -->
Andersenin satuja , WSOY, 2005 tai
Andersenin suuri satukirja , WSOY, 1990 (4. p.)
Koiran ruoka määrätään oikeudessa -->
Suomalaiset kansansadut 5--Eläinsadut , SKS, 1996
Ruoka, joka ei koskaan pilaannu -->
Taikaratsu-satutapahtuma 5--Kuuletko rummun kutsun?--bantukansojen satuja , Suomen YK-liitto, 1992
Haltija ja ruokakauppias, Andersen, Hans Christian -->
Perinteisiä satuja--Grimmin veljekset ja H. C. Andersen , Kirjalito, 1989
Miten härkä sai sarvet ja hevonen kyltymättömän ruokahalun --> Tuulentekijä--virolaisia...
Kuppeja näkemättä niitä on vaikea tunnistaa. Alla olevien linkkien kautta löytyy kaksi kuppia, joihin kuvauksesi voisi sopia:
http://www.google.com/imgres?q=arabian+kuppeja&hl=fi&sa=X&rls=com.micro…
http://www.google.com/imgres?q=arabia+kahvikupit&hl=fi&rls=com.microsof…
Esimerkiksi Krookilan Wanhat Kupit -sivustolta löytyy laaja Arabian kuppikuvasto:
http://www.krookila.fi/component/option,com_virtuemart/page,shop.browse…
Kannattaa vilkaista myös tätä: Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2010). Kirjan saa lainaksi kirjastoista.
