Suomeksi löytyy tietoa Ukrainasta teoksista:
Hautala, Mikko: Suomalaisyrittäjän Ukraina-katsaus toimintaan markkinoilla 1998
Maailma tänään osa 14. IVY ja Baltian maat. 1997.
Tilastotietoa Ukrainan teollisuudesta on Tilastokeskuksen ylläpitämässä tietokannassa http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina.html .
Englanninkielinen artikkeli Ukrainasta (myös teollisuudesta) löytyy kirjasta
The Europa world year book 2000, volume 2. Kirja on luettavissa suurten kirjastojen käsikirjastossa.
Ukraina-linkkejä on myös osoitteissa
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5UK.HTM
Esimerkiksi linkistä http://www.ukraine-today.com/ kannattaa valita business ja sitten industry.
Mikäli haluat...
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä...
Perintökaaressa (Lakikirjassa Si235) säädetään ko. asioista luvuissa 18-20. Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Hyvä kommentaarikirja aiheesta on Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittama Perhevarallisuusoikeus, 2010.2.p.
R.L. Stinen teos Syvyyksien syylä (WSOY, 2009) on toinen osa Goosebumps Kauhumaa –sarjaa. Sarjasta on Syvyyksien syylän jälkeen ilmestynyt vielä kymmenen osaa. Kolmas osa on nimeltään Monsterinverta aamiaiseksi. Syvyyksien syylää edeltävä osa on nimeltään Nukkeni mun (2008).
Seuraavat osat ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Noidutun naamion nauru (2009)
Tohtori Mielipuoli (2010)
Mitä mielessä, muumio? (2010)
Haukkuvat Hirviöksi (2010)
Sano muikku… niin käy köpelösti (2011)
Luikeroleiri (2011)
Oho, mitkä voimat! (2011)
Pako Kauhumaasta (2012)
Paniikkipuiston kadut (2012)
Osat löytyvät HelMet-tietokannasta esimerkiksi sanoilla ”Goosebumps Kauhumaa”.
Saattaa olla, että sanasta baking soda (ruokasooda) käytettiin yksinkertaisesti nimitystä baking powder (leivinjauhe).
https://en.wikipedia.org/wiki/Baking_powder
Tosin ruokasoodalla ja leivinjauheella on hieman eroa. Leivinjauhe sisältää jo valmiiksi myös happaman ainesosan. http://www.herkkusuu.fi/ikiaikainen-leivontamysteeri-ratkeaa-tama-on-er…
Vanhahtava nostatusaine on hirvensarvensuola, jota käytettiin erityisesti matalien leivonnaisten ja pikkuleipien kohotusaineena. Alunperin se oli valmistettu hirvensarvista, mutta nyttemmin se on keinotekoisesti valmistettua.
Sooda: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda
Leivinjauhe: https://fi.wikipedia.org/wiki/Leivinjauhe
http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2005-03-15-19-46-38leivinjauhe-s…...
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Oletamme, että musiikki vaikuttaa enemmän nuorten kuin aikuisten pukeutumiseen. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/kirjasto/ Aineistohakuun pääset klikkaamalla linkkiä Aineistotietokanta. Kirjoita asiasanakentään "nuorisokulttuuri" (ilman lainausmerkkejä) ja klikkaa hakunappulaa. Saat esille pitkän luettelon kirjoista, joista saattaa olla sinulle hyötyä. Tässä joitakin viitteitä:
- Bennett, Andy: Popular Music and Youth Culture. Music, Identity and Place (2000)
- Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa. Kurkistuksia nuorisokulttuureihin (1997)
- Polhemus, Ted: Streetstyle. From Sidewalk to Catwalk (1995)
- Polhemus, Ted: Style Surfing. What to Wear in the 3rd...
Valitettavasti kirjastojen kautta ei kysymääsi nuottia löydy. - Kotimaisten elokuvien musiikkia ilmestyy nuoteilla kollegan mukaan hyvin harvoin. Ilmeisesti tämä kappale ei ole ehtinyt vielä mihinkään muihin kokoelmiin.
Tällaista tietoa ei tosiaan tunnu juuri löytyvän. Ehkä kannattaa laajentaa hakua ja etsiä esim. sanalla musiikkikasvatus. Silloin joutuu kyllä seulomaan löytämäänsä aika lailla. Tässä muutama toivottavasti hyödyllinen viite. Viimeisenä mainittu on luettavissa myös netitse. Voit lukea sitä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkossa.
- Musiikkileikki varhaisiän musiikkikasvatuksessa / Pirjo Ruutiainen (pro gradu –työ, 2003)
- Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa: lastentarhanopettajien käsityksiä päiväkodin musiikkikasvatuksesta / Katariina Korhonen (Kandidaatintyö, 2003)
- Shinichi Suzukin leikin, toiminnan ja kasvun filosofia...
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna ja myös Warkauden lehden lahjoittamana paperiversiona. Vuonna 1959 tuona ajankohtana lehti on ilmestynyt tiistaina 10.11., torstaina 12.11., lauantaina 14.11. ja tiistaina 17.11., mutta ei perjantaina 13.11.
Sidotusta paperivuosikerrasta saa avustajan kanssa otetuksi kopion kopiokoneella; kahteen A3-paperiin mahtuu yksi aukeama; kulut 1 e. Mikrofilmatusta versiosta saa aukeaman mahtumaan neljälle A4-arkille; kulut 2 e. Jos kopiot pyydetään kaukopalvelun kautta, kuluihin lisätään vielä 3 euroa.
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Saimme lisää tietoa asiaa tutkineelta lukijaltamme. Hän oli saanut selville, että Sievissä syntynyt Karl Hägglund oli testamentannut vuonna 1914 Sievin kunnalle 15 000 mk ja samassa testamentissa 100 000 mk Duodecim lääkäriseuralle. Karlin vanhemmat ovat Antti Erikin poika Eskola ja Eva Eskola. Hägglund oli myös Ivalo Aktiebolg Oy:n osakas. Sama henkilö on vienyt Hägglundia koskevia lehtileikkeitä Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikkeet-osaan. Sieltä ne löytyvät haulla "Karl Hägglund" https://digi.kansalliskirjasto.fi/clippings?query=%22karl%20h%C3%A4gglu…
Tässä lyhyessä 50-vuotisartikkelissa kerrotaan Karl Häggmanin urasta. Häggman aloitti 13-vuotiaana oppipoiana Tampereella, työskenteli muiden pajoissa mm. Tukolmassa ja...
Kurkkulajikkeita on kukkimistavaltaan kolmenlaisia: vallitsevasti emikukalliset lajikkeet, sekä hede- että emikukkia tuottavat lajikkeet ja pelkästään emikukkia tuottavat lajikkeet. Viimeksi mainitut ovat olleet lähes yksinomaan käytössä kasvihuonekurkkulajikkeina 1970-luvulta lähtien. Tällaisia lajikkeita kutsutaan partenokarppisiksi. Partenokarppiset lajikkeet tuottavat hedelmiä ilman pölytystä ja hedelmöitystä, mistä johtuen tuotetut hedelmät ovat siemenettömiä.
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Vuoden_vihannes…
Radiokeskustelu siemenettömästä hedelmistä:
https://soundcloud.com/bassoradio/basson-aamu-kysy-inalta-miten-siemene…
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain...
Jos kortti katoaa:
Kortin katoamisesta tulee välittömästi ilmoittaa johonkin Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan Kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin.
Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon 310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Lainaajan vastuuseen perustuen varastetun tai kadonneen kortin väärinkäyttötapauksissa kirjasto asioi vain kortin haltijan kanssa. Yhteydet muihin mahdollisiin korvauksen maksajiin kuten esimerkiksi vakuutusyhtiöön hoitaa kortin haltija itse.
Toimi näin kun kadonnutta tai varastettua kirjastokorttiasi on...
Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä.
Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´...
