Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
Pääkaupunkiseudun HelMet järjestemän lainatuimmat lista 2011 löytyy
seuraavalla sivulla:
http://www.lib.hel.fi/Page/ffe465ad-56ca-433f-9035-755b6afc1fe9.aspx
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Internetistä löytyy kiinan kielen sanakirjoja. Kiinankielisiä merkkejä esittävät ainakin "Chinese character dictionary" http://www.mandarintools.com/chardict.html sekä "Chinese characters and culture" http://zhongwen.com/ . Hae englannin kielen sanalla truth (totuus).
Annikki Arposen Kiina-suomi sanakirja (WSOY 1985) löytyy useimmista kirjastoista. Siinä esitetään peräti neljä eri merkkiä tai merkkiyhdistelmää sanalle totuus (s. 85, 176, 341). Lähimmästä kirjastosta voit kysellä myös muita kiinan kielen merkkejä ja sanastoa käsitteleviä kirjoja.
Pelottavia ohjelmia on aika paljon, koska iso osa tv-sarjoista ja elokuvista tehdään aikuisille. Tv-sarjojen ja elokuvien ikärajat kannattaa ottaa tosissaan. Ikärajat määrää laki, ne eivät ole pelkkiä suosituksia. Kaikkein pelottavinta ohjelmaa on vaikea sanoa.
Uutisetkin ovat usein aika pelottavia. Jos näet tv:ssä jotain pelottavaa tai joku asia jää mietityttämään, siitä on hyvä jutella aikuisen kanssa.
Aina ei ole helppoa tunnustaa, että joku asia pelottaa. Sanotaan, että rohkea on se, joka uskaltaa tunnustaa, että pelottaa.
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen...
Katkelma on kansansävelmään pohjautuvasta laulusta Kaikki linnut laulelevat, jota M. A. Numminen on esittänyt. Laulu on kuultavissa useilla Nummisen äänitteillä, mutta painettuna sanoja ei valitettavasti löydy. Laulun sanat on näin ollen "poimittava" äänitteeltä.
Laulu Kaikki linnut laulelevat sisältyy esimerkiksi M. A. Nummisen äänitteille Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000), M. A. Nummisen 60-luku : kielletyt laulut (2009).
https://finna.fi/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Timo Toikka "kuoli pitkään sairastettuaan kotonaan Helsingissä" sairauden laatua täsmentämättä.
Timo ja Markku Toikka olivat veljeksiä. Markku Toikan 60-vuotispäivänä Helsingin Sanomien Ihmiset-palstalla julkaistun kirjoituksen mukaan hän "kasvoi Somerolla, jonne evakkomatka oli tuonut hänen vanhempansa". Siirtokarjalaisten tie -matrikkelin somerolaisista löytyy Muolaasta syntyisin oleva rakennusmestari Reino Unto Toikka puolisoineen (Tuulikki Eira, o.s. Uski). Näille kirja luettelee neljä Somerolla syntynyttä poikaa: Ari Juha (s. 1951), Markku Tapani (s. 1955), Timo Taneli (s. 1959) ja Vesa Jukka (s. 1962).
Kalannahan muokkauksesta löytyy suomeksi tietoa ainakin kirjasta:
Eskelinen, Jouko: Harrastajanahkurin käsikirja 1.
Myös muista nahankäsittelykirjoista voi löytyä tietoa aiheesta. Englanniksi kirjasta Churchill: The complete book of tanning skins and furs.
Kalannahan käsittelystä löytyy myös joitakin lehtiartikkeleita, joita voit kysyä kirjastosta. Esim. Taito-lehden numero 1 v. 1997, sivut 40-41: Kalannahkaa parkitsemaan: lohi, kuha tai made.
Turun kaupunginkirjaston Huumori-lajiryhmä on toistaiseksi aika kapea (vitsikirjoja ja muita samantapaisia). Se perustuu aivan oikein tähän Verkko- YKL:n fiktiivisen aineiston lisäluokkaan huumori: http://ykl.kirjastot.fi/ ,jonka kuvailu löytyy sivuston yläpalkista (=yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän verkko-versio). Tulevaisuudessa kirjastomme huumori -lajiryhmän kattavuus arvioidaan uudelleen.
Kysy kirjastonhoitaja –palvelun arkistosta löytyy sekä asiasanalla huumori tai vitsit aiempia vastauksia osittain samantapaisiin kysymyksiin (yleensä kysytään jonkin toisen lajin huumorikirjallisuutta): http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Esimerkiksi Kirjallisuuden sanastosta (86.03 Hosiaisluoma, Yrjö) löytyy huumorin lyhyt...
Ensimmäinen Kennedyn profiililla varustettu puolen dollarin kolikko, joka löytyy teoksesta "2009 Standard catalog of world coins 1901-2000", on vuodelta 1964 eikä se ole mitenkään harvinainen. Koska mainitsemaasi kolikkoa siis ei löydy tästä varsin kattavasta kolikkohakemistosta, sinun on parasta kääntyä asiantuntijan puoleen. Rahoja arvioi esimerkiksi Rahaliike Holmasto: http://www.holmasto.fi/index.php
Liikkeellä on maksullinen arviointipuhelin: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Voit myös keskustella asiasta esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton foorumilla: http://www.numismaatikko.fi/
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Numismaattiset liikkeet myös ostavat rahoja. Tietysti voit yrittää kaupata kolikkoa vaikkapa sivustolla http://...
Evert Tauben lauluista on suomennettu ainakin Fritiof och Carmencita (Fritiof ja Carmencita), Flickan i Havanna (Havannan tyttö)ja Fritiof Anderssons paradmarsch (Fritiof Anderssonin paraatimarssi).
Bonanza-sarjan tunnusmusiikki on Suomessa levytetty, mutta joko instrumentaaliversiona tai englanniksi. Myöskään Gamla svarten -laulua ei ilmeisesti ole suomeksi.
Nämä tiedot löytyvät Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, johon on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Viola on vapaasti käytettävissä:
https://finna.fi
Kyseessä on ilmeisesti Aarne Hataran säveltämä ja Kalevi Vakkilan sanoittama laulu "Kotiportailla". Sen levytti v. 1956 Kalevi Tauru (savikiekolle). Cd-versio laulusta löytyy vuonna 2000 julkaistulta kokoelma-cd:ltä "Kalevi Tauru : Suomen iskelmäkuningas 1952, 1953, 1954." Cd näyttää olevan saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Samaa laulua on aikaisemmin kysytty Yleisradion musiikkitoimitukselta. Musiikkitoimittaja Tarja Närhen vastaus on alla mainitun verkkosivun kommenttiosassa. Vastauksessa on mukana laulun sanat.
http://yle.fi/musiikki/umk/2011-10-26/musiikkitoimittaja-tarja-narhi-um…
Hei!
Kyllä voi vierailijakortilla tai joillakin harvoilla koneilla, joille ei tarvitse kirjautua. Mutta mielellään pitäisi olla kortti, joka on siis yhteinen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoille.Tietokoneita voi käyttää vaikka kortilta olisi mennyt lainausoikeus.Printit maksavat 40 senttiä kpl.
Tarkoitatte varmaankin kirjastojen kotipalvelua?
Suomen korkeakoulujen yhteisluettelotietokannasta Lindasta löytyvät seuraavat teokset:
Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus" / Ismo Vainikka 1989
Oulun yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta" / Tuija Niskanen 1993
"Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa" / Leila Järventausta, Ritva Lähdetluoma. Tampere 1983.
Teosia säilyttävä kirjasto on vastaava yliopiston kirjasto. Kirjat on mahdollista kaukolainata. Viimeksi mainittu teos on tosin aika lailla vanha. Lindassa ei ole...
Suomalainen mentaliteetti on paljolti moniheimoinen asia: pohjalaisuus poikkeaa esimerkiksi karjalaisuudesta melko lailla. Koska Väinö Linnan romaania Täällä Pohjantähden alla ei ole käännetty islanniksi, ehdottaisin sen sijaan Tuntematonta sotilasta. Se on ruotsiksi Okänd soldat, tanskaksi Den ukendte soldat, norjaksi Ukjent soldat ja islanniksi Opekkti hermadurinn. Tiedot ovat peräisin Sulo Haltsosen ja Rauni Purasen teoksesta Kaunokirjallisuutemme käännöksiä. Uudemmaksi suomalaiseksi kirjaksi valitsisin Arto Paasilinnan
pohjoismaisille kielillekin käännetyn Jäniksen vuoden.Eikö päähenkilö Vatasen maallepaossa olekin jotakin perin suomalaista? Se on ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi Harens år. Islanniksi se on Ar hérans.
Pohjoismaista...
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa on paljonkin käännetty irlantilaista kaunokirjallisuutta suomeksi. Niistä katolilaisuutta käsittelevät asiasanojen mukaan ainakin
Binchy, Maeve: Italian illat
Doyle, Evelyn: Evelyn
McCabe, Patrick: Pikku teurastaja
Thoene, Bodie: Irlanti-kronikka (4 osaa: Vain joki virtaa vapaana, Enkelten kielin, Tuhkasta toivo nousee, Kaikki joet mereen)
Näiden lisäksi voi mainita myös Wilson, Robert McLiam: Eureka Street, Belfast ja Ripley Bogle, joka tosin sijoittuu Lontooseen, mutta mukana on kuvausta päähenkilön lapsuudesta Irlannissa. Myös Roddy Doylelta on käännetty useita romaaneja, jotka sijoittuvat Irlantiin.
Tietokirjallisuudessa ei ole samanlaista runsautta. Suomenkielisiä Irlantia ja/tai katolisuutta...
Jermi (Jeremi) Volotinen ja Ivan (Iivana) Volotinen kuuluvat Sissosten runonlaulajasukuun. Kirjassa ”Runojen ranta - Mekrijärven Sissola” (toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu; Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995) esitetään Sissosten suvun sukutaulu. S. 105-106 löytyy tietoa Sissos-Volotisista: Jermistä ja Jermin Iivanasta. Kirjassa viitataan seuraaviin lähteisiin:
Kalevalaseuran vuosikirja nro 60 (1980); Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
(Kirjassa Väinö Salmisen artikkeli ”Mietelmiä työmailtamme” jossa kuva Volotisesta Salmisen seurassa).
Kalevalaseuran vuosikirja nro 39 (1959). (Kirjassa on Vappu Vainion artikkeli ”Mekrijärven Sissosia ja Huohvanaisia vuosina 1683-n. 1900”).
Härkönen, Iivo: Runon hirveä...
Tässä joitakin suomenkielisiä vankilaympäristöön sijoittuvia romaaneja:
Willocks, Tim : Linnakundit . Otava, 1995.
Ahl, Kennet : Myyty mies. Tammi, 1979.
Cheever, John : Falconer. Karisto, 1978.
Hayes, Billy : Keskiyön pikajuna. Uusi kirjakerho, 1978.
King, Stephen : Rita Hayworth - avain pakoon. Book Studio, 1995.
King, Stephen : Kuoleman käytävä. Tammi, 2000.
Bunker, Edward : Elukkatehdas. Like, 2000.
Bunker, Edward : Verikoirat. Like, 2000.
Bunker, Edward : Konnakoulu. Like, 2001.
Bunker, Edward : Julmin peto. Like, 2007.
Mutis, Alvaro : Araucaiman kartano ; Lecumberrin päiväkirja. Kookos, 2000.
Grisham, John : Veljet. WSOY, 2001.
Zweigbergk, Helena von : Rakkaus viiltää syvältä : rikosromaani. Karisto, 2003.
Zweigbergk, Helena von :...
