Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa.
Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla.
Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Alitalon Annikki on mainitsemassanne kokoelmassa Linna, Kullervo: Kullervo Linna & Humppa-Veikot 1. Nuotti on tällä hetkellä paikalla ja saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, joten voitte tehdä seutulainapyynnön kotikirjastossanne.
Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä.
Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja.
Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta
Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä.
Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Näyttelyharrastus on helppo aloittaa työväenopiston tai kansalaisopiston näyttämötaiteen kursseista. Esimerkiksi Järvenpään työväenopistossa on järjestetty näyttämötaiteen kursseja sekä nuorille että aikuisille. Opistojen ohjelmat löytyvät kunkin opiston nettisivuilta lukukauden alussa.
Voit tietysti myös tiedustella suoraan eri harrastajateattereista, tarvitaanko niissä lisää esiintyjiä. Tuusulassa toimivat esim. Mikä Mikä Teatteri, Teatteri T ja Tuusteatteri. Keravalla toimivat Keravan Teatteri ja Vekara Teatteri, sekä Järvenpäässä Järvenpään Teatteri.
Suomen Harrastajateatteriliiton sivuilta osoitteesta http://www.shtl.fi löytyy tietoa esim. teatterikursseista.
Ensimmäinen artikkeli löytyy lähteessäsi mainitusta teoksesta. Tämä kirja on joidenkin yliopistojen kirjastojen kokoelmissa, Helsingissä yhdessä Aalto-yliopiston kirjastossa (entisessä Kauppakorkeakoulun kirjastossa):
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Toista artikkelia en onnistunut paikantamaan. Toni-Matti Karjalainen on kirjoittanut useitakin artikkeleita, mutta yhtään yhdessä Dirk Sneldersin kanssa kirjoittamaa ei löytynyt. Artikkeli saattaa olla ensimmäisen tavoin jossakin teoksessa, jonka luettelointitietoihin artikkelia ei kuitenkaan ole lisätty. Silloin sitä ei myöskään tietokannoista hakemalla voi löytää.
Samoin Brigitte Borja de Mozota on kirjoittanut useita kirjoa, mm. tämän: Design management: using design to build brand value and...
Valitettavasti en löytänyt kokoelmistamme kirja+dvd -yhdistelmää tanssin opetteluun. Modernit seuratanssit DVD-sarjasta löytyvät useimmat seuratanssit ja vastaavasti oppikirjoja löytyy useimpiin tansseihin.
Nämä tanssioppaat löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjastosta:
DVD-levy Modernit seuratanssit, osa 2: Tango, foksi, valssi
Leena ja Åke Blomqvistin kirja Tanssiopas alkajille ja osaajille, josta löytyvät askelkuviot ja sanalliset ohjeet tanssiin.
Tätä oppikirja ja dvd -pakettia saa kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi:
Nieminen,Pipsa: Hidas, nopee, nopee...
Hidas - nopee - nopee -oppikirja ja dvd on tarkoitettu oppimateriaaliksi ennen kaikkea liikunnanopettajien ja luokanopettajien koulutukseen. Se soveltuu hyvin myös käsikirjaksi...
Haut tehtiin kahdesta tietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI (pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot) ja https://finna.fi (Helsingin yliopiston aineistohaku).
Hakutulosten joukossa on enemmän tietyn taitelijan/kirjailijan tuotantoa ja tiettyjä taidesuuntia koskevia tutkimuksia kuin kirjallisuuden ja kuvataiteen symboliikkaa käsitteleviä yleisteoksia.
Helmet-haussa haku rajattiin koskemaan suomenkielistä tietokirjallisuutta (rajoittimet vasemman laidan palkissa).
Helka-haussa käytettiin seuraavia hakusanoja ja komentotyyppejä: symbolism? (katkaistu sanahakua) ja symboliikka ja kirjallisuus (komentohaku). Haun rajaus: suomi (painike hakusivun alareunassa).
Seuraavassa poimintoja hakutuloksista. Osa teoksia käsittelee sekä kirjallisuutta...
Säännöllisen laivaliikenteen Suomesta Iso-Britanniaan aloitti vuonna Wasa-Nordsjö Ångbåts-A/B vuonna 1874. Tässä vaiheessa edestakaiseen matkaan Vaasasta kului jopa yli neljä viikkoa - matkantekoa hidasti se, että tarvittaessa poikettiin myös muissa Länsi-Suomen satamissa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suomalaislaivojen tärkeimmäksi määräsatamaksi valikoitui Hull, jonne matkattiin Kööpenhaminan kautta.
Merkittävin varustamo Suomen ulkomaanliikenteessä oli kuitenkin vuonna 1883 perustettu Finska Ångfartygs A/B, jonka ensimmäinen alus Sirius aloitti kesällä 1884 liikennöinnin linjalla Helsinki-Turku-Hull. Siriuksen sisaralus Orion asetettiin muutamaa kuukautta myöhemmin liikennöimään samalle reitille, ja näin...
Jos kyseessä on tieteellinen julkaisu, sen kohdalla kannattaa tutustua allaolevasta osoitteesta löytyvään
http://www.tietosuoja.fi/3147.htm
josta löytyy tiedosto "Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus henkilötietolain kannalta".
Tietosuojasta löytyy tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston Internet-sivuilta, http://www.tietosuoja.fi . Lisäksi Tietosuojavaltuutetun toimistosta voi kysyä neuvoa, ohjeet löytyvät toimiston sivuilta, http://www.tietosuoja.fi/1557.htm .
Vaikuttaa siltä, että täsmälleen juuri tähän tarkoitukseen sopiva julkaisu on vielä tekemättä. Lähin löytämäni on internetissä: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/Haka.htm
Tässä vielä eräs esiopetussuunnitelma:
http://www.hdl.fi/maahanmuuttajat/esiopetussuunnitelma.htm
Käytin etsiessäni hakusanoja maahanmuuttaja, pakolaiset, päivähoito, kaksikielisyys ja äidinkieli. Muutama kirja löytyi, tosin osassa asiaa käsitellään peruskoulun ala-asteen näkökulmasta:
Oppia kieli kaikki : maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla / Tuija Lehtinen. Turku : Turun yliopisto, 2002
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.] Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunki, 2002...
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/...
Kyseessä on kappale nimeltä Tumma virta. Sävel on Kassu Halosen ja sanat kappaleeseen on tehnyt Emil von Retee. Laulu löytyy useammalta Goodmanin levyltä esim.Viimeiset laulut, Ai ai ai kun nuori ois ja 20 suosikkia: laulajan testamentti.
”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.
Jos arvonimen saaja ei ole päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai siihen verrattavassa palvelusuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon 12000 euroa.
Jos hän on tällaisessa suhteessa 3000 euroa.
Tasavallan presidentin asetus arvonimistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
sijoittaa professorin arvonimiryhmään 6
Maksut määrää Laki arvonimistä suoritettavasta verosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011388
Mika Waltarin Satu Kissa Kiihkeästä löytyy esimerkiksi hänen satu- ja tarinakokoelmastaan Kiinalainen kissa : satuja ja tarinoita 1928-1946 (WSOY, 1983). Muutamaan antologiaankin Kissa Kiihkeä on päätynyt - ainakin näistä sen voi löytää: Suomalaisten satujen helmiä 2 (Kirjapaja, 2001), Katti-Koljatti ja muita kissasatuja (WSOY, 1996) ja Pieni aarreaitta I (WSOY, 1991)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kivekäs” on kohtalaisen uusi kehitelmä ja valittu suomalaiseksi vastineeksi sellaisille ruotsinkielisille sukunimille kuin ”Stenbäck”, ”Stenman”, ”Stenros”, ”Stenlund” ja ”Stenvall”. Mikkosen ja Paikkalan mukaan nimi on muodostettu vanhojen karjalaisten nimien ”Ahokas” ja ”Suokas” antaman mallin mukaan. Varhaisin nimen ottaja on Gustaf Lars Stenbäck, joka vaihtoi nimensä Kivekkääksi 5.7.1876.
Epäilisin, että nimeä voi osaltaan myös selittää sen merkitys, joka viittaa kivekkäiksi kutsuttuihin suuren pohjan sodan aikaisiin suomalaisiin ja inkeriläisiin talonpoikaississeihin. Heistä tunnetuin historiassa ja kaunokirjallisuudessa esiintynyt on Tapani...
