Tuoreiden hedelmien pinnalla (myös sitrushedelmien)käytetään useita eri pintakäsittelyaineita: E901-E914. Näihin kuuluvat mm. mehiläisvaha ja kandelillavaha jotka muodostavat suojaavan pintakerroksen ja lisäävät kiiltoa.
Lisäaineiksi luetaan vielä 27.11-06 asti E 230-232. Nämä aineet: bifenyyli, difenyyli, ortofenyylifenoli estävät homeiden kasvun ja ne on sallittu ainoastaan situshedelmien pintakäsittelyyn. Mainitun päivämäärän jälkeen niiden käyttö on edelleen sallittu, mutta sen jälkeen ne luetaan torjunta-aineiksi.
Elintarvikeviraston sivuilta saat lisätietoa mainituista lisäaineista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Sitrushedelmät käsitellään yleensä pakkausasemilla sienitautien torjunta-...
Seuraava CD-ROM merikartta löytyy HelMet-aineistotietokannasta pääkaupungiseudulla:
CD merikartta. L : Lappeenranta - Savonlinna = CD sjökort = CD nautical chart. Helsinki : Vantaa : Merenkulkulaitos, Genimap, 2002. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Keräsimme kollegan kanssa jonkin verran kirjaehdotuksia. Voi olla, etteivät osu nappiin, mutta näitä voisit ainakin kokeilla.
Twilight-sarjaa hiukan muistuttavia sarjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
- Elina Rouhiainen: Susiraja-sarja (Kestytön, Uhanalainen, Jäljitetty; ihmissusia ja vahvempi naispäähenkilö kuin Twilightissa)
- Alyson Noël: Kuolemattomat-sarja (ensimmäinen osa Punaiset tulppaanit)
- Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (sijoittuu tulevaisuuteen mutta sisältää vahvan naishahmon ja myös romantiikkaa)
- Charlaine Harris: Sookie Stackhouse -sarja (vampyyrejä; ensimmäinen osa Veren voima)
Realistisempia suositeltavia teoksia olisivat seuraavat:
- Annika Thor: Saari meren keskellä
- Siiri Enoranta: Gisellen kuolema
- Jenny...
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,...
'perseensuti' on yhdyssana, jonka Jari Tammi määrittelee hauskasti Suuressa kirosanakirjassa seuraavassa kirjaston antamassa vastauksessa:
[Jari Tammi] Suuressa kirosanakirjassaan (Kuippana 2002) perseensudista näin: "Tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Kukaan ei ole sitä sutia nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Suomalaisen kiromaiseman Loch Ness."
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-perseensuti
Helsingin kaupunginkirjastossa on keskitetysti hankittu Helsinki-aiheista materiaalia Pääkirjaston Helsinki-kokoelmaan, joka on käsikirjakokoelma. (Samoja teoksia on myös lainakappaleina).
Kannattaa kuitenkin myös ottaa yhteyttä suoraan seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen rakennustaiteen museon kirjasto. Ensimmäisten sijainnit ja aukioloajat löydät Helsingin kaupungin sivuilta, http://www.hel.fi , rakennustaiteen museon kirjaston tästä osoitteesta http://www.mfa.fi/kirjasto
Seuraavista teoksista on varmasti hyötyä tutkimuksessasi. Kaikki mainitut teokset löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet –tietokannasta: www.helmet.fi
Pääjalkainen : kuva ja havainto / Antero Salminen. Taideteollinen korkeakoulu;
Kuviskimara. 2 : Kuvataidetta peruskoulun 3.-6. luokille / Anita Ojala. Tammi;
Taiteen ja leikin lumous : 4-8-vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatus / Seija Karppinen. Finn lectura;
Elämysten alkupoluilla : lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen / [toimittaneet:] Seija Karppinen, Arja Puurula, Inkeri Ruokonen. Finn lectura;
Kuviskimara : tehtäviä peruskoulun kuvataideopetukseen / Anita Ojala. Kirjayhtymä;
Esikoululainen taidekuvan vastaanottajana / Päivi Granö. Rauman opettajankoulutuslaitos;
Kuvien maailma...
Ylen tallennemyynnin WWW -sivuilta Maata etsimässä -kuunnelmasarjaa ei tosiaan enää löydy eikä YLEn sivuilta ole pääteltävissä että uusia osia oltaisiin julkaisemassa heidän toimestaan.
Asiaa voisi tiedustella YLEstä, yhteystiedot: Yleisradio Oy, Radiokatu 5, 00024 Yleisradio, puh. (09) 14801
YLE Shopista saataa olla tilattavissa sarjan osia yksityishenkilön käyttöön.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanan koulu merkitys on ’(alempi) opetus-, oppilaitos’, kun taas oppilaitokselle annetaan merkitykset ’opetuslaitos, koulu’.
Näkisinkin, että oppilaitos on merkitykseltään yleisempi ja voi viitata myös vapaisiin tai ylempiin opetuslaitoksiin, joita ei yleensä kutsuta varsinaisesti kouluiksi. Esimerkiksi kansalaisopistoja ja työväenopistoja ei välttämättä kutsuta kouluksi, vaikka niillä on rehtorinsa. Kielitoimiston sanakirja antaa kansanopistolle merkitykseksi ’vars. aikuisille tarkoitettu yleissivistävä (ilta)oppilaitos’ eikä siis nimitä sitä kouluksi. Yliopisto taas luetaan kyllä korkeakouluihin, mutta siitä kai harvemmin käytetään pelkkää koulu-nimitystä.
Laulun nimi on "Pekka Naakka" (kirjoitetaan joskus myös "Pekka-naakka") ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Kirsti Puhtila. Laulu alkaa: "Korkealla kalliolla tähtitorni on". Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Sitten Pekka Naakka lensi tähteen saakka..."
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 9 (s. 62).
Laila Halmeen esityksen voi kuunnella täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=WAJXUL7_ckQ
"Suomalaisen lääkärin antama resepti ei kelpaa Virossa - eikä virolaisen Suomessa - mutta silti reseptilääkkeitäkin voi ostaa, jos todellinen tarve on. Omasta Kelan toimistosta voi Viron matkaa varten pyytää todistuksen FIN/ EST 4. Suomen ja Viron välisen sopimuksen mukaan tuolla todistuksella saa palveluja samalla hinnalla kuin virolaisetkin." (The Baltic Guide, toukokuu 2001) http://www.balticguide.ee/05_01/talous.htm
Kirjastossa on Viron osto-oppaita, joista löytyy apteekkien osoitteita ja puhelinnumeroita. Oppaan mukaan apteekkien palvelupuhelin on 646 2000.
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Nykymallisen pihakeinun rakennusohjeita löytyy kirjoista ja lehdistä, mutta vanhempia ”perinnekeinun” ohjeita ei tunnu olevan. Perinteiseen rakentamiseen erikoistuneesta Rakennusapteekista (http://www.rakennusapteekki.fi/suomeksi/start2.asp) löytyi ainoastaan kuva vanhasta, 1900-luvun alun keinusta. Kuva on Anna Lena Einarsonin kirjassa Trädgårdens möbler.
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja erilaisin kriteerein, joiden tunteminen kuuluu hyvään kirjastonhoitoon. Nämä kirjat tulevat vähitellen myyntiin. Lisäksi on välillä suurempia tempauksia. Seuraavaksi Lainan päivänä 8.2. myydään monessa kirjastossa ne lehtien vuosikerrat, joita ei säilytetä kirjastossa. Tässä yhteydessä saatetaan myydä myös suurempi erä kirjoja. Mitään systemaattista ilmoittelua poistomyynneistä ei ole, ennen tuota 8.2. voi kyllä olla mainintoja kirjastojen kotisivuilla osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ Tietoa yksittäisistä myytävistä kirjoista on kyllä vaikea saada. Joissain kirjastoissa käydään järjestelmällisesti läpi tietokirjallisuuden sataluokkia poistotarpeen selvittämiseksi. Ehkä...
Internetistä löytyvien tietojen mukaan nimi Varenka tulee latinasta ja on käytössä pääasiassa Neuvostoliitossa. Nimestä käytetään myös muotoa Varvara ja merkitys määritetään sanalla strange/outo. Lisätietoja esimerkiksi seuraavilla sivustoilla:
http://www.20000-names.com/female_russian_names_02.htm
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Varenka
http://www.babynology.com/meaning-varenka-f27.html
Tunnetuimpana suomalaisena sotaromaanien kirjoittajana voitaneen itseoikeutetusti pitää Väinö Linnaa (Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla).
Muita tunnetuimpia tai ainakin useimmiten esiin nostettuja kirjailijoita ovat esimerkiksi J. L. Runeberg (Vänrikki Stoolin tarinoita), Veijo Meri (Manillaköysi), Yrjö Jylhä (Kiirastuli), Erkki Palolampi (Kollaa kestää), Olavi Paavolainen (Synkkä yksinpuhelu), Paavo Rintala (Sissiluutnantti, Sotilaiden äänet), Samuli Paronen (Kuolismaantie), Pentti Haanpää (Yhdeksän miehen saappaat), Eino Hosia (Tuliholvin alla), Esa Anttala (Päämajan kaukopartio ja muut kaukopartioteokset), Reino Lehväslaiho (Panssarisotaa 1941-1944) ja Antti Tuuri (Talvisota, Rukajärven tiellä).
Lähteet:
https://www....
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä...
Suomenkielisinä käännösromaaneina Helmet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ) löytyy mm. Virginia Woolfin Mrs. Dalloway, josta löytyy samanniminen englanninkielinen cd-äänikirja. C-kaseteilla löytyy äänikirjat George Orwellin Eläinten vallankumouksesta nimellä Animal Farm ja P. G. Wodehousen Outo lintu linnassa-teoksesta nimellä Pelican at Blandings. Molempien teosten kieli on melko yksinkertaista.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä Helmetistä valitsemalla hakutavaksi sanahaku ja kirjoittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta aineistoksi cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englanti. Näin saat näkyviin järjestelmässä olevat englanninkieliset äänikirjat, joiden pareiksi voit etsiä suomenkielisiä romaaneja.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/ ) löytyi hakulauseella: tietokoneet ympäristökysymykset, seuraava kirjaviite:
- Inberg, Antti
Life cycle assessment of micro computer supply chain / Antti Inberg, Sanna Perkiö
Helsinki : Uusimaa Regional Council, 2000
Sarja: Publications of the Uusimaa Regional Council
Hakusanalla elektroniikkaromu löytyivät seuraavat teokset:
-Karvonen, Minna-Maari
Tuottajan ympäristövastuu : riskienhallinnasta strategiseen suunnitteluun / Minna-Maari Karvonen, Anna Kärnä ja Adeline Maijala
Edita, 2006
- Tohka, Antti
Mechanical and thermal recycling of waste from electric and electrical equipment, Helsinki University of Technology, 2005
Viimeistä on...
Olisikohan etsimäsi runo Lauri Pohjanpään "Yhteisvoimin"? Runo alkaa näin:
"Talon naurishautahan mennehet
oli kuomat kurki ja kettu."
Tämä viisas runo kertoo siitä, miten kettu ja kurki yhteisvoimin selviävät naurishaudasta. Runo päättyy säkeeseen
Mitä tämäkin tarina opettaa?
Sitä vaan: mitä yksin toimin
ei aikaan saa ees viisaskaan,
se saadaan yhteisvoimin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (1928). Se on luettavissa myös teoksesta Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
