Helmetin sanahaussa (www.helmet.fi) voi käyttää asiasana esimerkkiksi sanoja tanssi tai tanssit ja valita pudotusvalikosta aineistolajiksi dvd-levyt.
Löytyy Tanssikurssi : tanssi-video jatkokurssi / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist (dvd-versiona), Tanssikurssi 1 ja 2 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ja Kuubalainen parisalsakoulu 1 / videotuotanto Mikko Koponen (dvd-versiona).
Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen...
C. E. Tallqvistin Jylhä-käännös Meeting in the woods löytyy ainakin Elli Tompurin toimittamasta antologiasta Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947).
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista...
MTV3:n sarjaa Helppo elämä on esitetty kolme tuotantokautta alunperin vuosina 2009, 2010 ja 2011. Uusintoina on estetty ensimmäinen tuotantokausi vuonna 2013 ja osa toisesta tänä vuonna, 2014:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helppo_el%C3%A4m%C3%A4
Jostakin syystä koko toista tuotantokautta ei kuitenkaan ole uusittu. Syytä tähän kannattaa kysyä MTV3:n palautesivun kautta:
http://www.mtv.fi/viihde/palaute?form_vo=ohjelmat-salkkarit2009
Sarja löytyy monista kirjastoista, mm. monista Pirkanmaan Piki-kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
Palveluasumisesta Espanjassa on tehty opinnäyte: Eläkepäivät Espanjassa vaihtoehtona palveluasuminen Las Palmasissa (Vaalikivi-Lindholm, Johanna, Turun ammattikorkeakoulu, 2008). Opinnäyte on myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Record/theseus_tuamk.10024_1461
Opinnäyte kertoo tilanteesta noin kymmenen vuoden takaa ja nimensä mukaisesti pääasiassa Gran Canariasta. Sen mukaan suomalaisilla ei ollut silloin palveluasumismahdollisuutta Gran Canarilla. Manner-Espanjan puolella toimi Perhekoti Helena Espanjan Fuengirolassa. Kirjassa Pakkasen pakolaiset: tarinoita aurinkorannoilta (Anu Valve 2012) kerrotaan perhekoti Helenan olevan ainoa suomalaisia varten oleva sairaiden ja vanhusten...
Luettelo Arabimaista ja jonkin verran tietoa löytyy esim. Wikipedia-artikkelin kautta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabimaailma
Lisää tietoa vaikkapa kirjasta Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa / toimittaneet Ilona Nykyri ja Jouko Jokisalo (2006), jonka tiedot kuitenkin pohjautuvat jo yli kymmenen vuoden takaiseen tietoon.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät tiedot mailman uskonnoista maanosittain ja maittain:
https://en.wikipedia.org/wiki/Religions_by_country
Hevoskäyttöisistä maatalouskoneista voi hakea tietoa vanhoista kirjoista hakusanalla ”maatalouskoneet” Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ja Varastokirjastosta http://finna.fi .
Näin löytyy esim.
Petäjä, J.M. : Nykyaikaiset maatalouskoneet, 1933
Lilja, Simo : Maatalouskoneet Suomessa vuonna 1920, 1924
Arola, Taavi : Maatalouskoneet, 1919
Grotenfelt, Gösta : Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja –työaseet, 1913
Kattava ja seikkaperäinen esitys sisältyy teokseen:
Keksintöjen kirja 9 : Maatalous ja ravintoaineet, 1939
Tähän ei sisälly ajoneuvot, kuten reet. Tukkireestä löytyy hyvin vähän tietoa. Kustaa Vilkunan kirjasessa Vanhat veto- ja ajoneuvot I (1930) käy ilmi, että tukinajossa on käytetty takarekeä ja sittemmin...
Aiheeseen sopivaa kirjallisuutta löytyy paljon. Tässä joitakin uusimpia julkaisuja.
Ympäristönsuojelu ja vastuu:
Meille annettu maa, pohjoisen kirkon ympäristökirja.Toim. Timo Helenius, Edita 2007.
Maailman tila 2007, urbaani tulevaisuutemme. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa, Gaudeamus 2007.
Arkielämän ympäristöpolitiikka. Toim. Ilmo Massa & Sanna Ahonen, Gaudeamus 2006.
Ympäristövastuu työpaikalla. Säästä luontoa ja rahaa. Toim. Silja Sarkkinen, Edita 2006.
Luonnonvarat, ympäristö ja oikeudenmukaisuus:
Köyhdytetyt, ihmiskunnan epävirallinen enemmistö. Wilska, Kent ym. Like 2004.
Oikeudenmukaisuus ja ympäristö. Toim. Ari Lehtinen & Pertti Rannikko. Gaudeamus 2003.
Kulutus ja etiikka:
Laine, Sofia, Kahvin hinta,...
Stellan Piste on ainakin näissä nuottijulkaisuissa: 101 suomipopin klassikkoa ja Suomipopin helmiä, osa 4. Sisältää sanat, melodian, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Sanat myös netistä http://www.lyrics007.com/Stella%20Lyrics/Piste.%20Lyrics.html
Tervehdys kirjastolta!
Tuntematta tarkemmin lukion ilmaisutaidon opetuksen sisältöä voin mainita kirjaston kokoelmasta muutamia melko uusia kirjoja, jotka esittelevät draamapedagogiikkaa ja ilmaisutaitoa.
Psykologian luokka 14:
Intohimosalaatti : leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä / toim. Hyppönen ja Linnossuo. - LK-kirjat, 2006 (saattaa olla nuoremmille kuin lukiolaisille)
Opetusopin luokka 38.2:
Draama ja kasvatus : opas koulun draamatyöskentelyyn / toim. Kaartinen ja Sura. - Turun opettajankuolutuslaitos, 2006
Heikkinen, Hannu: Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille. - Kansanvalistusseura, 2004. - 3. tark. p. 2007
Hyvä hankaus : teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina / toim. Korhonen...
Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä.
Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´...
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
Noora on lyhennelmä nimestä Elenora. Suomen almanakassa tämän nimen perinteinen päivä on 11.7 Noora vuodesta 1973, ruotsinkielisessä almanakassamme on samana päivänä myös Nora.
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Ohjeita siitä, kuinka voi saada kirjan käännettäväkseen, löytyy Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto r.y:n sivuilta osoitteesta http://www.megabaud.fi/~sktl/Liitto.htm . Liitto ei kuitenkaan välitä käännöstyötä.
Paperin syttymispiste vaihtelee paperilaadusta riippuen 200 – 350 °C. Tämä vastaa noin 451 Fahrenheit-astetta. Parissasadassa asteessa paperista alkaa haihtua kaasumaisia aineita. Ne eivät vielä syty spontaanisti, mutta leimahtavat helposti ulkoisesta liekistä.
Puuinfon sivuilla kerrotaan, että puun syttymislämpötilaan vaikuttaa se, kuinka kauan puu on lämmölle alttiina. Yleensä puu syttyy 250 – 300 °C:ssa, joten sen syttymislämpötila on vain hieman korkeampi kuin selluloosapaperin. Syttymisen jälkeen puu alkaa hiiltyä noin 0,8 mm minuutissa. Palo etenee hitaasti massiivisessa puutavarassa, sillä syntynyt hiilikerros suojaa puuta palotilanteessa ja hidastaa puun sisäosien lämpötilan nousua ja palon etenemistä. Esimerkiksi jo 15...
