Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
Ihan noin uutta tilastoa ei ole, mutta alla on top 10 -lista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodelta 2008:
- Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Risto Räppääjä ja villi kone / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatu ja Patu työn touhussa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatu ja Patu päiväkodissa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatun ja Patun oudot kojeet / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatun ja Patun Suomi / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Harry Potter ja kuoleman varjelukset / J. K. Rowling
- Harry Potter ja puoliverinen prinssi / J. K. Rowling
- Pääkallovaras / Anna Jansson
Tässä vielä...
Ravintolan sisustus tuhoutui kokonaan tulipalossa 26. helmikuuta 1978 kerrotaan Baker’sin sivulla http://www.ravintolabakers.com/em_files/Bakers_VIINIT_2012_Helmikuu.pdf
27.2.1978 Helsingin Sanomat kirjoittaa, että lauantaina 25.2. ravintola suljettiin yöllä klo 1.00. Sunnuntaina 26.2 ravintola oli suljettu. Palohälytys oli tapahtunut 26.2. klo 14.45. Palon epäillään saaneen alkunsa viallisesta sähkölaitteesta.
Mitään erityistä tapahtumaa ravintolassa ei edeltävänä päivinä ilmeisesti ollut. Tästä ei ainakaan löytynyt ilmoituksia Helsingin Sanomista.
Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmeiltä Pasilan kirjastossa.
Asian tiimoilta kannattaa olla vielä yhteydessä Ravintola Baker’siin, yhteystiedot http://www....
Seuraavat tiedot ovat Richard Corsonin kirjasta Fashions in makeup from ancient to modern times,(ilmestynyt vuonna 2003) : Mary Granville Pendraves mainitsi sisarelleen vuonna 1727 kirjoittamassaan kirjeessä lähettäneensä tälle muun muassa kolme huulirasvapalaa (cake of lip salve). Antoine Le Camusin kirjassa The Art of preserving beauty (ilm. Lontoossa 1754) on huulirasvareseptejä, mm. helakanpunaisen huulirasvan ohje. Vuonna 1839 Lontoossa ilmestyneessä oppaassa The Toilet, A dressing table companion kehotetaan pitämään muiden tarvikkeiden joukossa myös huulirasvapakkaus. James Stewartin kirjassa Plocacosmos or the whole art of hairdressing Lontoo, 1872) on myös kosmetiikkaohjeita . Värilliseen huulirasvaan neuvotaan panemaan mm...
Kielikello -lehden artikkelissa vuodelta 1996 selvitellään Suomessa käytössä olevien ilmansuuntien nimitysten alkuperää. "Kansanomaisissa ilmansuuntajärjestelmissä on ollut melkoisia eroja. Varsinkin väli-ilmansuuntien nimitykset ovat voineet vaihdella melko pienilläkin alueilla." Paikallisista vaihteluista on lopulta päädytty yhteneväisiin ilmansuuntien nimiin, joskin vanhat käsitteet elävät muun muassa paikannimissä.
https://www.kielikello.fi/-/luode-vai-lansi-
Englanninkielisen Wikipedian artikkelista käy ilmi, että suomen kieli ei ole ainoa, joka tekee poikkeuksen käyttäessään väli-ilmansuunnille omia nimiään yleisemmän käytännön sijaan, jossa nimet johdetaan suoraan pääilmansuuntien nimistä. Sama käytäntö on muun muassa...
Kuntien toimialoista löytää tietoa Valtiovarainministeriön sivulta Kuntien tehtävät ja toiminta, https://vm.fi/kuntien-tehtavat-ja-toiminta sekä Kuntaliitosta, https://www.kuntaliitto.fi/
Kirjallisuutta aiheesta: Heuru Kauko, Perustuslaillinen kunnallishallinto. Edita 2006
Oikarinen Tommi - Voutilainen Tomi - Mutanen Anu - Muukkonen Matti, Kunnallinen itsehallinto valtion puristuksessa. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö [2018]. Sarja: Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, ISSN 1235-6956; 107.
Asiasanalla kirkon työntekijät löydät Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirjasto/) nelisenkymmentä viitettä aihepiiristä. Tarkistuksen arvoisia lienevät esim. Pentti Huhtisen Seurakunta työyhteisönä ja Juha Kauppisen Ajaton työ seurakunnassa.
Seurakuntasihteerin työstä saatat löytää tietoa myös suoraan eri seurakuntien lehdistä tai muista vastaavista tiedotuskanavista, joissa työssä toimivat henkilöt itse kertovat työstään. Katso esim. internetsivu osoitteessa http://www.tampereenkirkkosanomat.fi/Arkisto/200202/kasvo.htm
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja erilaisin kriteerein, joiden tunteminen kuuluu hyvään kirjastonhoitoon. Nämä kirjat tulevat vähitellen myyntiin. Lisäksi on välillä suurempia tempauksia. Seuraavaksi Lainan päivänä 8.2. myydään monessa kirjastossa ne lehtien vuosikerrat, joita ei säilytetä kirjastossa. Tässä yhteydessä saatetaan myydä myös suurempi erä kirjoja. Mitään systemaattista ilmoittelua poistomyynneistä ei ole, ennen tuota 8.2. voi kyllä olla mainintoja kirjastojen kotisivuilla osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ Tietoa yksittäisistä myytävistä kirjoista on kyllä vaikea saada. Joissain kirjastoissa käydään järjestelmällisesti läpi tietokirjallisuuden sataluokkia poistotarpeen selvittämiseksi. Ehkä...
Tässä listassa on Kalevalaa hyödyntäviä romaaneja, sarjakuvia ja nuorten kirjoja 1980-luvulta eteenpäin. Olisikohan kyse jostakin näistä?
Parvela, Timo: Tiera
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2008
Nuorten fantasia
Karppi, Mikko: Väinämöisen vyö
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Jännitys
Parvela, Timo: Tuliterä
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Nuorten fantasia
Kanto, Anneli: Hirmuinen vedenpaisumus ja muita myyttisiä tarinoita
Kirja, kieli: suomi, Karisto, 2007
Nuoret
Lius, Tuomas: Jadesoturi Sangfu
Kirja, kieli: suomi, Like, 2006
Sarjakuva
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala ; [kuvitus: P. A. Manninen]
Kirja, kieli: suomi, Pilot-kustannus, 2006
Hakkarainen, Petteri: Väinämöinen, vanhana syntynyt : romaani Kalevalasta
Kirja, kieli...
Kyseessä on Ilmari Kiannon satu Kaiken Kyselijä Tyttö ja se on mm. teoksessa Turjanlinnan satukirja / omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi Ilmari Kianto. - Helsinki : Otava, 1920, 2. p. sivut 68-71 sekä teoksessa Pieni aarreaitta. - 1. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY. ISBN 951-0-17363-0, ss. 164-166.
Oopperan libretosta löytyy Aulis Sallisen Kiannon tekstin pohjalta muokkaama sanoitus ja siinä on kohtauksessa 3, s. 126 eteenpäin lasten esittämiä kysymyksiä (mm. Mikä se oikein on se piru, poltetaanko taivaassakin tupakkaa, onko Jumalalla partaa…). Kysymykset on poimittu em. sadusta. Teoksen saa mm. Tampereen kaupunginkirjastosta kaukolainaksi. Teoksen tiedot:
Punainen viiva [Nuottijulkaisu] : kaksinäytöksinen...
Puulle ei ilmeisesti löydy suomenkielistä vastinetta. Ei löytynyt myöskään muilla kielillä (englanti, ruotsi, saksa) puulle nimeä. Saksankielisillä sivulla mainitaan, että puuta kutsutaan Chilessä olivilloksi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Aextoxicon_punctatum
Puulla on Chilessä monta nimeä:
Tique, olivillo, aceitunillo, palo muerto, Aextoxicon punctatum, is the only representative of the Aextoxicae genus. This tree grows to some 20 - 25 metres and is common in the lower, warmer exposures of the Lake region. The indigenous name "tique" is still widely recognized, challenged by the unsmart designation "olivillo", a reference to the fruit which, with some imagination effort, could be seen as a small olive. "Palo muerto" refers to the ghastly...
Voisiko kysymyksessä olla Nallevaarin joulu -niminen laulu, jossa IHAN nallea naurattaa? Se löytyy Laila Halmeen esittämänä cd-levyltä Joulumaa : klassikot : Hauskat joululaulut.
Marja-Liisa Vartion runo "Nainen ja maisema" alkaa hyvin hiusvaltaisesti: "Kampaan hiuksia kahtapuolen päätä, / aamusta iltaan kampaan hiuksia, / sillä tämä jakaus ei ole valmis, / sillä nämä jäykät ja pitkät hiukseni / eivät asettaudu sileästi kahtapuolen päätä. --"(Runot ja proosarunot, Otava, 1966, s. 13). Hiukset voivat edustaa vaikka tunnetilaa, kuten Sirkka Turkan runossa "Rakkaus - hyvin nuori", jonka loppu menee "--Hiukset hämillään jatka katua / sumuisesta kohdasta toiseen / ja surusi rypistynyt / mahtuu taskuun." (Teokset 1973-1983, s. 8). Hiuksista kirjoitetaan usein vertauskuvallisesti, esimerkiksi Vilja Tuulia Huotarinen, jonka Sakset kädessä ei saa juosta -esikoiskokoelman (WSOY, 2004)viimeisessä runossa (s. 62) on säkeet "...
Kirjastoapulaiseksi ei enää valmistuta lainkaan. Sen sijaan voit opiskella kirjastovirkailijaksi,tradenomiksi tai kirjastonhoitajaksi.
Kirjastovirkailijaksi voi valmistua oppisopimuksen kautta. Opiskelu koostuu silloin yhdistetystä työssäoppimisesta ( n. 80 % ) ja teoriaopetuksesta ( n. 20 %) jossain ammattioppilaitoksessa. Esim. Keravalla ja Valkeakoskella on tämä mahdollisuus. Opiskelua varten tarvitset ensin työpaikan,joka on valmis ottamaan sinut ops-työsuhteeseen. Tämä paikka sinun on hankittava itse.
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
On tulossa ainakin Pasilaan, Töölöön, Kallioon ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Kappaleet ovat vielä käsittely-tilassa, siksi ne eivät näy vielä Helmetin puolella.
Tämä on Jukka Itkosen lauluteksti nimeltä Leivonen, jonka on säveltänyt Marjatta Meritähti. Teksti alkaa sanoilla: "Taivas on niin korkea, minä lintu pieni". Teksti löytyy teoksesta Miljoonan markan pakarat sivulta 185.
Sana "torppa" vakiintui käytännössä tarkoittamaan maanviljelyn harjoittamista varten vuokrattua maatilan osaa. Torpan alueeseen ei yleensä sisällytetty omaa metsää, vaan torpparilla oli oikeus käyttää päätilan metsää joko rajoittamatta tai tietyin rajoituksin.
Torppien koko vaihteli yhdestä aina yli 25 hehtaariin, mutta noin puolet niistä oli kooltaan 3-10 hehtaaria. Erot eri alueiden välillä olivat huomattavia: Itä-Suomessa torpat olivat enimmäkseen niin pieniä, että ne tarjosivat haltijalleen hädin tuskin välttämättömän toimeentulon; Pohjanmaalla torpparien asema oli vakaampi, vaikka sielläkään tilat eivät välttämättä olleet kovin suuria.
Erot torppien koossa riippuivat myös siitä, millainen päätila oli: kartanoiden torpat olivat...
