Musliini ja karttuuni ovat kankaita.
Musliini on ohutta ja pehmeää, palttinasidoksista villa- tai sekoitekangasta. Sen uskotaan olleen alun perin Irakin Mosulista peräisin olevaa silkkikangasta. Nykyään sitä tehdään monista raaka-aineista. Se on koostumukseltaan laskeutuvaa ja läpikuultavaa ja siitä valmistetaan esimerkiksi juhlapukuja.
Karttuuni on painettua pellava-, tai puuvillakangasta. Koostumukseltaan se on paksua, tiivistä ja jäykkää.
Lähteet:
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet 2004
Kielitoimiston sanakirja, 2. osa 2006
Sivistyssanakirja WSOY, 2001
Suomen käsityön museo: http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/sanasto.htm
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
Naiset muuttavat kotoa omaan asuntoon tavallisimmin 18-19 vuotiaina, miehet 18-20 vuotiaina Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksen mukaan.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46396&lan=fi)
Hei!
Kyseinen markka oli käytössä vuosina 1952-1962 ja se on valmistettu raudasta. Kolikkoa tehtiin kahta eri kokoa, joista liitteeksi laittamassasi kuvassa esiintyy niistä pienempi. Lisätietoa muistakin vanhemmista markan rahoista löytyy esimerkiksi osoitteesta Kolikot.com tai Keräilyraha.fi.
Mikäli kysymyksesi koskee vuoden 1952 markan jälleenmyyntiarvoa, löytyy tuloksia laajaksi laidasta laitaan riippuen myyjästä ja kolikon ominaisuuksista (esimerkiksi kunto ja koko). Esimerkiksi eräässä Keräilyraha.fi-sivuston ilmoituksessa samaa vuoden 1952 markkaa myydään 0,20 euron hintaan, kun taas Antikvariaatti.net-sivusto listaa (todella hyväkuntoisen) kolikon ostohinnaksi 5 euroa.
Jos taas...
Esimerkiksi Nasan astronauttien alkupalkka oli 2018 vuodessa 63 600–98 317 dollaria. Se vastaa noin 3 250–5 000 euron kuukausipalkkaa. Palkka voi nousta kokemuksen ja työn vastuullisuuden myötä 8 000 euroon kuussa.
Lähde: Tieteen Kuvalehti: Näin paljon Nasan astronautit saavat palkkaa
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,...
Tietoa Lapin tai ylipäätään Suomen maanalaisista joista ei tunnu paljoa löytyvän. Teoksessa Lappi (osa 3, toim. Linkola et al.) kuitenkin mainitaan yhdessä kuvatekstissä maan alle katoava puro Enontekiön Toskaljärvellä. Samassa todetaan, että kyseessä on karstialueille tyypillinen ilmiö, joka Suomen oloissa on erittäin harvinainen. Myös Suomen kartastossa (osa 1: fyysinen ympäristö) kerrotaan, että karsti-ilmiöt ovat Suomessa harvinaisia yksityiskohtia.
Geo-kirjasarjan 4. osassa on artikkeli karsti-ilmiöstä (karsti = eräiden kivilajien tietyissä oloissa tapahtuva liukeneminen), jossa käsitellään jonkin verran maanalaisia jokia yleisesti.
Karstia käsitteleviä sivuja on netissä useita, tosin englanninkielisiä, katso esim. linkkiluettelo...
Valitettavasti Elizabeth Barrett Browningin tuotantoa ei ole juurikaan suomennettu. Antologiassa "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja osa lll, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja" (WSOY 1933) on kaksi Toivo Lyyn suomentamaa runoa: "Lohtu" ja "Vaan silloin rastaat laukes laulamaan", mutta vaikuttaa siltä ettei niistä kumpikaan olisi etsimäsi runo.
Erich Segalin romaanissa "Love Story - Rakkauskertomus" on siteerattu Barrett Browningin sonettia "Kun meidän sielumme kohtaavat..." (s.89). Sonetin suomentajaksi on mainittu Pekka Suhonen. En tiedä olisiko hän suomentanut enemmänkin kyseisen runoilijan tuotantoa ja olisiko suomennoksia ilmestynyt mahdollisesti esim. jossain lehdessä (Parnasso?).
Negativelta ei valitettavasti ole vielä ilmestynyt nuottikirjaa. Kappaleista ’Frozen To Lose It All’ ja ’the Moment Of Our Love’ löytyy nuotit esimerkiksi kokoelmista ’Suomi pop 2004’ ja ’Suomi pop 2005”. Mahdollisista tulevista julkaisuista kannattaa tiedustella esimerkiksi bändin kotisivujen kautta: www.gbfam.com/negative/ .
Kappaleiden tekstimuodossa olevat sanoitukset ja niiden nuotteina tai tabulatuureina esitetyt sävelmät ovat tekijänoikeussuojan alaisia. Nettisivuston ylläpitäjän on saatava tekijäoikeuden haltijalta lupa laulun sanojen, nuottien ja tabulatuurien julkaisuun sivuillaan. Luvaton julkaiseminen on tekijänoikeusrikkomus. Bändit ja heidän kustantajansa eivät useinkaan ole halukkaita antamaan lupaa nuottien julkaisemiseen...
Kun ryhdyt kokoamaan aineistoa opinnäytetyötäsi varten kannattaa tehdä mind-map-tyyppinen avainsanakartta ja tutkia Vesa-verkkosanastosta mitä asiasanoja aiheesta käytetään. Samalla havainnollistat aihetta paremmin ja voit rajata sitä, sillä aiheesi on melko laaja. Kun löydät sopivia kirjoja katso myös lähdeluettelon anti. Aluksi kannattaa tutustua oman oppilaitoksen kirjaston aineistoihin ja sitten etsiä muista lähteistä.
Seuraavilla asiasanapareilla voit etsiä kirjastomme Jokunen-aineistotietokannasta (http://jokunen.jns.fi/?formid=form2) itsellesi sopivia kirjoja. Kauneudenhoito ja historia, kauneudenhoito ja kulttuurihistoria, kosmeettiset tuotteet ja historia, kauneudenhoito ja meikkaus. Voit etsiä samoilla asiasanoilla myös...
Hughes Mearnesin runon Antigonish suomennos näyttäisi löytyvän tosiaankin vain Tuli&Savu -lehden numerosta 2/2009.
Touko Sauhu on suomentanut mainitsemasi virkkeet näin:
Hän ei ollut siellä tänäänkään - se alkaa siis toistua -,
voi kunpa hän ymmärtäisi poistua!
Saat koko runon sähköpostiisi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID…
http://self.gutenberg.org/articles/antigonish_(poem)
Kirjastoapulaiseksi ei enää valmistuta lainkaan. Sen sijaan voit opiskella kirjastovirkailijaksi,tradenomiksi tai kirjastonhoitajaksi.
Kirjastovirkailijaksi voi valmistua oppisopimuksen kautta. Opiskelu koostuu silloin yhdistetystä työssäoppimisesta ( n. 80 % ) ja teoriaopetuksesta ( n. 20 %) jossain ammattioppilaitoksessa. Esim. Keravalla ja Valkeakoskella on tämä mahdollisuus. Opiskelua varten tarvitset ensin työpaikan,joka on valmis ottamaan sinut ops-työsuhteeseen. Tämä paikka sinun on hankittava itse.
Kirjailija Ranya Elramly on vaihtanut nimeään avioliiton myötä. Hän on mennyt naimisiin runoilija Markku Paasosen kanssa.
Tietoja Ranya Elramlyn nimenvaihdosta löytyy Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta (13.1. 2005) artikkelista ”Nimen vaihtaminen on tunneasia : usea tunnettu suomalainen kirjailija on vaihtanut hiljattain sukunimensä”. Myös Gloria-lehdessä (10/2003) on Ranya Elramlyn kolumni ”Nimenmuutoksesta”, joka käsittelee hänen nimenvaihdostaan.
Valitettavasti kirjastojen kautta ei kysymääsi nuottia löydy. - Kotimaisten elokuvien musiikkia ilmestyy nuoteilla kollegan mukaan hyvin harvoin. Ilmeisesti tämä kappale ei ole ehtinyt vielä mihinkään muihin kokoelmiin.
Erityisiä sirkusmusiikkiäänitteitä voit etsiä Pirkanmaan kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta (pikikirjastot.fi) asiasanoilla sirkus ja musiikki. Aineistolajiksi voit valita cd-levyn. Löytyneet teokset -näytöllä näkyvät julkaisujen nimet ja klikkaamalla julkaisun nimeä näet julkaisun tarkat tiedot, esim. mitä kappaleita äänitteellä on. Saatavuus-sarakkeesta voit tarkistaa, missä kirjastossa aineisto on. Tarkempia ohjeita musiikkiaineiston hakuun löydät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/mushaku ja sieltä tässä tapauksessa kohdasta Asiasana.
Oman kuntasi eli Vammalan kirjastossa ei näytä olevan sirkusmusiikkiäänitteitä. Oman kunnan ulkopuolelta muista Piki-kirjastoista voit varata hyllyssä olevaa aineistoa seutuvarauksena...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea.
Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta...
