Kirjat Vaasan kaupunginkirjastossa ovat lähinnä Suomen kaloista, joten painetuista lähteistä ei ollut nyt paljon apua.
Eurlexin kalastusasetuksen sivuilta löytyi seuraava tieto:
Seeprahammasahven | SPH | Archosargus probatocephalus | Sheepshead
Kuvahaun perusteella em. latinankielinen nimi näyttäisi vastaavan paremmin sheepshead porgyn kuvia kuin antamasi Calamus penna.
Palveluasumisesta Espanjassa on tehty opinnäyte: Eläkepäivät Espanjassa vaihtoehtona palveluasuminen Las Palmasissa (Vaalikivi-Lindholm, Johanna, Turun ammattikorkeakoulu, 2008). Opinnäyte on myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Record/theseus_tuamk.10024_1461
Opinnäyte kertoo tilanteesta noin kymmenen vuoden takaa ja nimensä mukaisesti pääasiassa Gran Canariasta. Sen mukaan suomalaisilla ei ollut silloin palveluasumismahdollisuutta Gran Canarilla. Manner-Espanjan puolella toimi Perhekoti Helena Espanjan Fuengirolassa. Kirjassa Pakkasen pakolaiset: tarinoita aurinkorannoilta (Anu Valve 2012) kerrotaan perhekoti Helenan olevan ainoa suomalaisia varten oleva sairaiden ja vanhusten...
The Aaltos –yhtye levytti 1970-luvulla muutaman levyn. Valitettavasti ainakaan enää ei kysymääsi levyä, eikä yhtyeen muitakaan levyjä, ole kirjastojen kokoelmissa.
Kirjasta on tehty useita elokuvaversioita, mutta ainoa kirjastojen kokoelmista löytynyt on entisessä Neuvostoliitossa filmattu Desjat negritjat. Elokuva on luonnollisesti venäjänkielinen, mutta siinä on englanninkielinen tekstitys ja ääniraita. DVD-elokuva kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin.
Kirkon katon ristit on suunnattu kirkkosalin mukaisesti. Kirkon pääsisäänkäytävä on lännessä Unioninkadun puolella ja alttari idässä Snellmaninkadun puoleisessa päässä. Ristit näkyvät risteinä pääoven kautta tuleville. Senaatintorin puoleinen ovi on sivuovi, joka useimmiten tilaisuuksienkin aikana on lukittu.
Luultavasti on haluttu, että kaikki ristit osoittavat kirkkosalin (oikeammin alttarin) suunnan. Erisuuntaisina ne epäilemättä häiritsisivät katsojan silmääkin.
Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa.
Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän.
Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja...
Pekka Laaksosen laulu Kiitos elämän lahjasta sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja valoksi ja voimaksi (Aurinko Kustannus, 2010)
Sanat Lasse Heikkilän lauluun Niin kuin on hanki valkoinen löydät nuottijulkaisusta Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa (Aikamedia, 2008).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.finna.fi/
Kuvista on hieman hankala tunnistaa, mutta veikkaisin jonkin lajisia kärpäsiä. Niitä kömpii usein kevättalvella esiin esim. kukkamullasta tai seinän rakosista.
Laji.fi sivustolla on kattava kuvapankki. https://laji.fi/taxon/MX.211215/images
Toinen usein sisälle kömpivä hyönteinen on Pihtihäntäinen. https://www.otokkatieto.fi/cat?id=3 Sekin on musta ja siivekäs.
Jos kotona on kärpäsentoukkia syövä lemmikki tai pilkkijä, saattaa kyseessä olla myös Sotilaskärpänen. Sitä kasvatetaan sekä ihmisten että eläinten ruuaksi sekä pilkkijöille syötiksi. https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005708439.html
Valitettavasti romaanin ja novellin määritelmät eivät sisällä tarkkoja rajoja pituudelle.
Määritelmiä voit etsiä esim. Makupalojen kirjallisuuslinkeistä http://www.makupalat.fi/ .
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus...
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Yhdysvaltain historiaa käsittelevistä kirjoista löytyy varmasti vähintäänkin mainintoja Salemin tapahtumiin. Helsingin sanomien arvostelun mukaan Markku Henrikssonin kirjassa Siirtokunnista kansakunnaksi (1990) on yli sivu Salemin tapahtumista.
Suomennetusta kaunokirjallisuudesta Salemin tapahtumiin liittyvät jollain tapaa Robin Cookin teos Pahuuden paluu (1995), Nathaniel Hawthornen Seitsenpäätyinen talo (1957) ja nuortenkirjat Elizabeth George Speare: Rastaslammen noita (1967) ja Celia Rees: Noitalapsi (2004). Suluissa suomennosvuodet.
Englanninkielinen kirjalista http://www.librarything.com/tag/Salem+Witch+Trials
Torajyvät mainitaan lisäksi ainakin seuraavissa kaunokirjallisissa teoksissa:
Callison, Brian: Kirottujen laiva (1981)...
Hughes Mearnesin runon Antigonish suomennos näyttäisi löytyvän tosiaankin vain Tuli&Savu -lehden numerosta 2/2009.
Touko Sauhu on suomentanut mainitsemasi virkkeet näin:
Hän ei ollut siellä tänäänkään - se alkaa siis toistua -,
voi kunpa hän ymmärtäisi poistua!
Saat koko runon sähköpostiisi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID…
http://self.gutenberg.org/articles/antigonish_(poem)
Kirkonrotta nimi viittaa leikin kristilliseen alkuperään. Leikin alussa toistettu loru: ”Vasta pesty, puhdas selkä, saippualla pesty, ympyrä ja risti, kuka siihen viimeisenä pisti” viittaa Jeesuksen viimeiseen matkaan ristille. Nykyisin tämä loru on muuttunut, lyhentynyt tai peräti jäänyt pois. Ymmärtäisin, että kirkonrottaa on leikitty sen kristillisyyden vuoksi etenkin kirkon ovea vasten, jolloin on ollut luonnollista etsiä kirkon rottia.
Muistatko vielä Kirkonrotan ja muut perinneleikit? Ne ovat edelleen pihojen hittipelejä | OP Media (op-media.fi)
Rauhan aikana palveluksesta vapautettu kuuluu asevelvollisuuslain 49 §:n mukaan varareserviin. Saman lain 87 § määrittelee, että rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai 26 §:ssa tarkoitettuun tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
Palveluspaikan palvelukseen määrätylle osoittaa puolustusvoimat.
Jos palvelukseen ei määrätä, esimerkiksi valmiuslain työvelvollisuutta käsittelevä 14 luku voi olla relevantti. Myös perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvollisuus on voimassa.
Asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaa aluetoimisto.
Lisätietoja myös puolustusvoimien verkkosivuilta:
https://puolustusvoimat.fi...
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
Listaa näistä helppolukuisista englanninkielisistä kirjoista ei löydy ainakaan Turun kaupunginkirjastosta.
Helpoimpia aloittaa ovat ainakin englanninkielen lukemistot (ns. Easy readers), jotka löytyvät meiltä luokassa 89.5072. Myöskin englanninkieliset nuortenkirjat ovat yleensä helppotajuisia kieleltään, esimerkiksi Sue Townsend ja klassikoista L.M. Montgomeryn Anne-kirjat.
Dekkareista kannattaa kokeilla Agatha Christietä, Arthur Conan Doylea, Sue Graftonia ja kauhukirjoista esim. Edgar Allan Poen novelleja. Viihdekirjallisuudesta löytyy esim. Rosamunde Pilcher, Nora Roberts. Muista nykykirjailijoista voisi kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Helen Fielding, Joanne Harris, Joanna Trollope, Fay Weldon, Nicholas Evans, Peter Mayle,...
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
Malminkartanon kirjastossa ja muissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tulostaa. Tulosteen hinta on 40 senttiä. Värillisen ja mustavalkoisen tulosteen hinta on sama. Tulostus tapahtuu asiakastietokoneelta, jonne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortti ja pin-koodi. Jos korttia ei ole, voi saada kertakäyttöisen vierailijatunnuksen, kunhan esittää kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Tulosteiden hinta ja muut maksut löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
