Seuraavista kirjoista löytyy ohjeita Kleopatran puvun tekemiseen:
Greenhowe, Jean: Party costumes for kids, 1988, s. 63 (Cleopatra)
Greenhowe, Jean: Fancy dress for girls & boys, 1987, s. 42 (Ancient Egyptian Costume)
Myös kirjassa: Cassin-Scott, Jack: Costumes and settings for historical plays 1 (1979)on esitelty egyptiläisiä asusteita.
Nerjaan sijoittuvaa romaania tai dekkaria ei löytynyt, mutta Andalusia-aiheisia joitakin. Viimeisenä mainittu on kiinnostava muistelmateos ja keittokirjakin. Kaikki kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
- Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina (2010)
- Onnen poika Andalusiassa / Erkki J. Vepsäläinen (2001)
- Veijarit ratsastavat jälleen / Erkki J. Vepsäläinen (2000)
- Tehtävä Malagassa : jännitysromaani / Helen MacIn (1973)
- Andalusian karkea suola / Vivi-Ann Sjögren (2004)
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko...
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
Loru Little Miss Muffetista on käännetty suomeksi useammankin kerran.
Hanhiemon iloisessa lippaassa (WSOY, useita painoksia) Kirsi Kunnas on kääntänyt Little Miss Muffetin pikku Elliksi. Lorun nimi on Elli ja hämähäkki.
("Näetkös pikku Elliä: / hän syö kauravelliä…)
Hanhiemon runoissa (Otava 2000) Kaarina Helakisan kääntämän lorun nimi on Pikku neiti Nättilä.
("Pikku neiti Nättilä / istui kerran määttäällä…")
Hanhiemon lorukopassa (Tammi, 1997) Little Miss Muffet on Pikku neiti Tättärä. Tämä suomennos on Hannele Huovin.
("Pikku neiti Tättärä / istui pikku mättäällä…)
Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
Kauhun historiasta kirjallisuudessa löytyy artikkeli "Nopea viillos kauhuun" kirjasta Ulkomaisia kauhukirjailijoita / toim. Jukka Halme ja Juri Nummelin.
Artikkelin luonnosversio löytyy myös sivulta http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf
Aiheesta lisää kirjallisuutta:
Kauhua ja kirmailevia kummituksia : kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta / Niklas Bengtsson
Salonkien aaveet : varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa / Jukka Sarjala
Haamulinnan perillisiä : artikkeleita kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle
Lasten ja nuorten kauhukirjat / Reetta Saine
Kirja ei ole vielä saatavissa Helmet-kirjastoissa
Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhukirjallisuus
Vilho Niitemaan kirjoissa Suomen ratsuväen historia 1 ja 2 on jonkin verran tietoa Hämeen ratsurykmentistä, ei kuitenkaan henkilöluetteloa tai tarkempia tietoja taisteluista. Ovatkohan ratsu- ja rakuunarykmentti sama asia? Termejä tunnutaan käyttavän rinnan. Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Ainakin Kansalliskirjaston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastojen kokoelmissa on Hämeen Ratsurykmentti: Hämeen Ratsujääkäripataljoona 1917-1967 -niminen kirja, josta voisi olla apua. Se, löytyykö kirjasta hakemiasi tietoja, ei selvinnyt. Kannattaa ottaa kirjastoihin yhteyttä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kansallisarkistossa on mikrofilmi...
Meidän käsityksemme mukaan on kyllä oikein käyttää ensin mainitsemassanne tilanteessa myös konditionaalimuotoa "lähettäisin". Konditionaaliahan käytetään usein, jos halutaan ilmaista jokin asia kohteliaasti. (Ks. esim. Fred Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p., s. 210).
Kysymyksenne toiseen osaan meillä ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Puhekielessä ja lehtiteksteissä on todellakin täysin yleistä sanoa, että joku katkaisi jalkansa. Nykysuomen sanakirjassa on katkaista-sanan kohdalla seuraava esimerkki: "Kaaduin ja katkaisin jalkani, käteni (tarkoittamassa luun katkeamista, tav. par. jalkani, käteni katkesi, minulta katkesi jalka, käsi)". Tämän perusteella ilmaisu katkaisin jalkani ei siis olisi välttämättä virheellinen. Jos...
Kristittyjen varsin yksimielisen raamatuntulkinnan mukaan ei ainakaan voi sanoa, että hän olisi eri Jumala. Kristityt pitävät kiinni monoteismista eli yksijumalaisuudesta.
Kaikkien kristillisten kirkkojen yhteinen tunnustus on, että Jumala on kolmiyhteinen. Raamattu ei sisällä tällaista oppia täydelleen muotoiltuna, mutta kyllä monia siihen suuntaan viittaavia kohtia.
Jumaluudessa on yksi olemus ja kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Poika on syntyisin Isästä, kun taas Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta (itäisessä kristikunnassa on tosin opetettu, että Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta.
Oikeaksi tunnustetun opin lausui julki Nikaian tunnustus 300-luvulla:
"Me uskomme---yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan...
Lyhyesti Tunturipyörän historiaa löytyy Turun kaupungin historia -sarjan osasta 1918-1970:ensimmäinen nide (kirjoittanut Veikko Laakso). Kotimaisten artikkelin viitetietokannasta Artosta löytyy 5 viitettä: Perttu, Paavo: Robotin myötä työ inhimillistynyt - Tuottavuus 1989: 3; Kuva, Heikki: Virkamiehen valinta - Tekniikan maailma 1984; Kuva, Heikki: Tunturi terästää otettaan - Finn sport 1983: 8; Tunturipyörä oy ketterä 60-vuotias - Finn sport 1989: 9; Repo, Elias: Tunturipyörän uusi toimitusjohtaja Pekka Pystynen - Kauppalehti-optio 1966: 7. Yrityksellä näyttää olevan oma lehti Tunturipyörä 1991-.
Googlen avulla hakien löytyi tieto, että Turun maakuntamuseo on saanut tehtaan aineistoa kokoelmiinsa ja siinä yhteydessä dokumentoinut tehtaan...
Seuraavista kolmesta teoksesta saattaisi löytyä jotakin kahvileipähistoriasta. Nämä teokset ovat tällä hetkellä saatavissa ainakin Tikkurilan kirjastosta.
Kahvikirja / [toimitus: Sirkku Boström, Maarit Cederberg, Susanna Rajasalo]. - [Helsinki] : [Paulig], 1997.
ISBN 951-97730-0-2
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä / Bo Lönnqvist. - [Espoo] : Schildt, 1997.
ISBN 951-50-0847-6
Piparikirja / Anna-Liisa Mattila. - Jyväskylä : Atena, 2001.
ISBN 951-796-263-0
Seuraavat teokset sisältävät leivonnaisohjeita ja ovat ilmestyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Ne löytyvät Kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36). Kirjoja ei voi lainata, vaan niihin on tutustuttava kirjaston lukusalissa.
Kakkuja ja leivonnaisia jos...
Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot:
Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.)
23 lehteä
Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
Kirjavinkkauksesta aikuisille ei ole juurikaan kirjoitettu. Löysin kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
* Bodart, John: Booktalk! : booktalking and school visiting for young adult audiences.(H. W. Wilson,1980, ISBN 0-8242-0650-9).
* På tal om böcker : om bokprat och boksamtal I skola och bibliotek. (BTJ Förlag, 2005, EAN 9789170185540). Näitä kirjoja on mm. HelMet-kirjastoissa, eli niitä saa kaukolainaksi.
* Myös seuraavassa teoksessa on kirjavinkkauksesta (sekä lasten että aikuisten): Mäkelä, Marja-Leena, Kirjavinkkarikirja. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus).
Kirjastolehdessä (2004; (97) 5; 6-7 on haastateltu turkulaista Kaisa Hypeniä. Artikkelin nimi on Kaisa Hypen : ammatti romaanihimon lietsoja. Hypen on...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Paavo Rauskanen on kirjoittanut ainoastaan kysyjän mainitsemat kirjat.
Paavo Rauskasella on oma kotisivu internetissä.
http://www.mantta.fi/~paalra/
Siellä voi lukea nettidekkarin nimeltä "Rikos vai rangaistus". Vieritä kotisivua alas ja klikkaa nimeä.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei peritä myöhästymismaksuja, vaikka aineisto palautettaisiin myöhässä. Sen sijaan jos kirja on yli kaksi kuukautta myöhässä ja siirtynyt jo perintään, lastenkirjastakin joutuu maksamaan perintäkulut.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Kaksplus.fi:n keskustelupalstalla on neuvottu pyytämään ohjeita pelin maahantuojalta :
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/leikki-ikaiset/1293433-nalle… . Myös Lekmer.fi http://lekmer.fi/Asiakaspalvelu/ myy Nalle Puh –sadepeliä.
Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Et osoittanut kysymystäsi millekään tietylle kunnalle, joten tässä ylipäätänsä muutamia eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, joita voit tiedustella kenties lähi kirjastostasi:
Steng: Eläinsuojelu ja rikosoikeus (1999), Eläinsuojelun vuosikirja, julk. Eläinsuojeluliitto Animalia (1999),
Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet - kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa (1996), Tengvall: Eläinten puolesta - eläinten ystävän käsikirja (1993), Singer: Oikeutta eläimille (1991)
Lisäksi kannattaa selailla Eläinsuojeluliitto Animalian Animalia-lehteä. Animalia ry:n osoite on
http://www.animalia.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimi tulee Kaakkois-Suomesta. Viron-yhteyksiä tekijät eivät mainitse. Tasa-nimisiä on eniten Haminan, Miehikkälän, Vehkalahden ja Virolahden seudulla. Moni Asplund-niminen on vaihtanut nimensä Tasaan. Nimi perustuu talonnimeen tai muuhun Tasa-alkuiseen asutusnimeen. Tasala ja Tasanen ovat myös Tasa-nimen muunnoksia.
