Ensimmäinen katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Käräjillä. Runo sisältyy kokonaisuudessaan useisiin Pohjanpään runojen kokoelmiin. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Pohjanpää: Valitut runot, Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 2002, Pohjanpää: Metsän satuja.
Toinen katkelma on Jean de La Fontainen eläinrunosta Susi ja kurki. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta La Fontaine: Eläintarinoita (1992).
Sekä Pohjanpään runo lyhennettynä että La Fontainen eläinruno Susi ja kurki sisältyvät 1955 julkaistuun kansakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani. Tekijät ovat Inkeri Laurinen ja Antero Valtasaari.
Saatte runot sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää: Valitut runot (...
Hei! VHS-videoiden digitointi on mahdollista Jyväskylän kaupungin pääkirjaston digitointitilassa. Tilan voi varata musiikkiosaston neuvonnasta, puh. 014 266 4115.
Lisätietoa digitointitilasta löydät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://jyvaskyla.fi/kirjasto/paakirjasto/digitointitila.
Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com löytyy useita mahdollisia lauluja, kun laitat hakulauseeksi ”112 laulu” (ilman lainausmerkkejä).
Mikäli tuolta ei löydy oikeaa laulua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Yleen, jos mainos on todennäköisesti ollut Ylen kanavilla. Ylen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot.
Valinnanvaraa ei juuri taida olla: ainoa suhteellisen tuore kirjastosanasto on Miguel Beniton Bibliotekstermer, jossa ruotsin ja suomen lisäksi termit ovat englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja saksaksi. 2. painos ilmestyi 1997.
Teoksessa Junakovic, Svjetlan, Pum pum ja töttöröö: eläinten soittopelit. Helsinki Lasten keskus 1999. on kuvia soittimista. Kirja ei ole pahvinen, mutta se on kurkistuskirja ja sopii nimenomaan perheen pienimmille. Lisäksi löysin kaksi viitettä aineistotietokannasta, joissa oli soittimet asiasanana ja jotka ovat kuvakirjoja:
Nascimbeni, Barbara, Soitto soi. Karkkila Kustannus-Mäkelä 2001. (Pahvisivuinen haitarikirja) ja
Morgensen, Jan, Eläinten orkesteri. Helsinki Lasten parhaat kirjat 1999.
Meidän käsityksemme mukaan on kyllä oikein käyttää ensin mainitsemassanne tilanteessa myös konditionaalimuotoa "lähettäisin". Konditionaaliahan käytetään usein, jos halutaan ilmaista jokin asia kohteliaasti. (Ks. esim. Fred Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p., s. 210).
Kysymyksenne toiseen osaan meillä ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Puhekielessä ja lehtiteksteissä on todellakin täysin yleistä sanoa, että joku katkaisi jalkansa. Nykysuomen sanakirjassa on katkaista-sanan kohdalla seuraava esimerkki: "Kaaduin ja katkaisin jalkani, käteni (tarkoittamassa luun katkeamista, tav. par. jalkani, käteni katkesi, minulta katkesi jalka, käsi)". Tämän perusteella ilmaisu katkaisin jalkani ei siis olisi välttämättä virheellinen. Jos...
Sukunimet kehittyivät aikoinaan lisänimistä, joita alettiin käyttää ihmisten erottelemikseksi toisistaan silloin, kun pelkkä etunimi ei siihen riittänyt. Aluksi lisänimet olivat henkilökohtaisia (esim. käsityöläisnimi, talonnimi tai isännimi). Ajan myötä nämä muuttuivat periytyviksi sukunimiksi. Manni-nimen taustalla voi olla alkujaan lisänimenä ollut man- tai mann-aineksen sisältävä sotilasnimi. Sotilasnimien anto vakiintui ruotujakolaitoksen myötä 1700-luvulla. Man-päätteen lisäksi yleisiä jälkiosia näissä nimissä olivat esim. -berg, -ström ja -qvist. Manni-nimiä on voinut kulkeutua meille myös suoraan saksalaiselta taholta tai se on voinut muotoutua Herman-, Magnus- tai Emanuel-nimen pohjalta.
Nen-pääte on suomalaiselle sukunimistölle...
Näihin kirjoihin kannattaa tutustua:
Korhonen, Arvi: Suomen itärajan syntyhistoriaa
Julku, Kyösti: Suomen itärajan synty
Rantatupa, Heikki: Atlas: Suomen historia
Kangas, Tomi: Uudenkaupungin "siunattu" rauha: suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös
Näissäkin karttojen tarkkuus vaihtelee, mutta selaamalla selviää, löytyykö niistä etsimänne. Tätä kirjoittaessani kaikki neljä kirjaa ovat hyllyssä Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyy teos Rytkölä, Heikki: Kainuun raja: 400 vuotta itärajan muutoksia. Kaukolainaksi muista yliopistokirjastoista voi myös tiedustella kirjaa Arpiainen, Heikki: Uudenkaupungin rauhan 1721 raja Virolahdella. Näiden karttojen tarkkuutta en pääse kirjoja...
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana...
Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa.
Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla.
Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Helsinki-Vantaan lentokenttä on pinta-alaltaan suurempi (1700 hehtaaria) ja Helsingissä on kolme kiitorataa. Wienin Schwechatin kansainvälisen lentokentän pinta-ala on noin kymmenen neliökilometriä ja kentällä on kaksi kiitorataa.
Matkustajamäärältään Wienin kansainvälinen lentokenttä on suurempi: sen kautta kulki viime vuonna 21 996 926 matkustajaa. Helsinki-Vantaan viime vuoden matkustajamäärä oli 15 279 043.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
http://en.wikipedia.org/wiki/Vienna_International_Airport
http://www.wien-konkret.at/verkehr/fliegen/flughafen-wien/
Vuonna 1946 syntyi elävänä 106 075 lasta.
Vuoden 2021 lopussa (31.12.) heitä on 66 465 henkeä (75-vuotiaita),
poiminta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/729d427f-019e-4fee-bfbb-cad59806499…;
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin, 12dx -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2021
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn… ja
väestörakenne, Tilastokeskus
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Elokuvaa Tyttö joka tiesi liikaa (Foul Play 1978) ei ole saatavissa kirjastoista Suomessa. Tämä selviää Kirjastot.fi:n Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Maailmanlaajuinen kirjaston yhteinen tietokanta WorldCat kertoo, että elokuva kuuluu muutamien Yhdysvaltalaisten kirjastojen kokoelmiin myös dvd-tallenteena http://www.worldcat.org/oclc/56909068&tab=holdings?loc=finland
Elokuva on myynnissä sekä dvd- että vhs-tallenteena ainakin Amazon verkkokaupassa http://www.amazon.com
Amerikkalaisia dvd-julkaisuja ostettaessa kannattaa pitää mielessä, että niiden "maakoodi" on eri kuin Euroopassa. Niitä ei voi siis välttämättä katsoa tavallisella dvd-laitteella.
Elokuvia myyviä liikeitä on listattu Suomen elokuva-arkiston sivulle
http...
Ensimmäinen Kennedyn profiililla varustettu puolen dollarin kolikko, joka löytyy teoksesta "2009 Standard catalog of world coins 1901-2000", on vuodelta 1964 eikä se ole mitenkään harvinainen. Koska mainitsemaasi kolikkoa siis ei löydy tästä varsin kattavasta kolikkohakemistosta, sinun on parasta kääntyä asiantuntijan puoleen. Rahoja arvioi esimerkiksi Rahaliike Holmasto: http://www.holmasto.fi/index.php
Liikkeellä on maksullinen arviointipuhelin: 0600-96665
hinta 1.75 EUR/min + pvm
Voit myös keskustella asiasta esimerkiksi Suomen numismaatikkoliiton foorumilla: http://www.numismaatikko.fi/
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Numismaattiset liikkeet myös ostavat rahoja. Tietysti voit yrittää kaupata kolikkoa vaikkapa sivustolla http://...
Kaksplus.fi:n keskustelupalstalla on neuvottu pyytämään ohjeita pelin maahantuojalta :
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/leikki-ikaiset/1293433-nalle… . Myös Lekmer.fi http://lekmer.fi/Asiakaspalvelu/ myy Nalle Puh –sadepeliä.
Raul Roine on kirjoittanut sadun Viisauden jyvä.
Satu kertoo prinsessasta, jolla on kaikkea mutta viisauden jyvä puuttuu.
Satu löytyy ainakin teoksesta Roine, Raul: Satuja s. 35-39
Mikrosirun keksijä on yhdysvaltalainen Jack Kilby (1923-2005), joka sai keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2000. Jack Kilby työskenteli Texas Instruments-yhtiössä vuosina 1958-1970 ja professorina Texas A&M-yliopistossa vuosina 1978-1984.
Jack Kilbystä ei löytynyt perusteellista tietoa suomenkielisiltä nettisivuilta, mutta Tieteen kuvalehden numerossa 2001/7, 71-74 on julkaistu artikkeli hänestä otsikolla Piisirun kaksi kuuluisaa keksijää. Englanninkielisiltä sivuilta löytyy Kilbyn esittely mm. osoitteista http://www.physicsweb.org/articles/news/9/6/14/1 ja
http://inventors.about.com/library/weekly/aa080498.htm .
