Nimiä on kysytty aikaisemminkin. Voit tarkastella vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ohessa lainaus vastauksista:
"Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet)."
"Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija".
Katsoin netistä kysymiesi rahojen arvoa ja löysin vain 2 saksanmarkan hopeakolikon vuodelta 1939, jossa on Paul Hindenburgin kuva. Kolikon hinta oli 20 dollaria. Tiedot löytyivät sivun
http://www.ebay.com kautta.
Turun kaupunginkirjastossa on teos nimeltä Standar catalog of world coins 2007, josta löytyy kolikkoja vuosilta 1909-2000. Saksan kohdalla on paljon kolikoita Reichmark-nimen alla, mutten pysty antamiesi tietojen mukaan päättelemään, mistä rahoista tarkkaan ottaen on kysymys. Kolikoiden alussa on vuosi+kirjain (esim. 1937A, 1937D jne.). Olisi hyvä, jos pääsisit itse tarkastamaan kolikkojesi tiedot tiedot kirjasta.
"Crispianuksen päivän puhe" on peräisin Shakespearen näytelmästä Henrik V, sen neljännen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, jossa se on kuninkaan ensimmäinen repliikki.
Näytelmästä on olemassa kaksi suomennosta, Paavo Cajanderin (Kuningas Henrik Viides, 1905) ja Matti Rossin (Henrik V, 2009). Rossin käännöksessä rivit on numeroitu; kuningas Henrikin Crispianuksen päivän puhe on riveillä 26-84.
Muumimania -blogin mukaan Millenium -mukin mediaanihinta on noin 250€. Mediaanihinnat on laskettu huuto.net:issä myytyjen mukien myyntihinnoista.
http://muumimania.blogspot.fi/p/hintaseuranta.html
Aamulehden logolla varustettu Millenium -muki oli taasen myyty ihan äskettäin 421€:lla. https://www.huuto.net/kohteet/arabian-muumimuki-millenium--v-1999---200…
Ensimmäinen katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Käräjillä. Runo sisältyy kokonaisuudessaan useisiin Pohjanpään runojen kokoelmiin. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Pohjanpää: Valitut runot, Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 2002, Pohjanpää: Metsän satuja.
Toinen katkelma on Jean de La Fontainen eläinrunosta Susi ja kurki. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta La Fontaine: Eläintarinoita (1992).
Sekä Pohjanpään runo lyhennettynä että La Fontainen eläinruno Susi ja kurki sisältyvät 1955 julkaistuun kansakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani. Tekijät ovat Inkeri Laurinen ja Antero Valtasaari.
Saatte runot sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää: Valitut runot (...
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Britit itse viettävät itsenäisyyspäivän tapaisia juhlia kuningattaren (tai kuninkaan) syntymäpäivänä 8.6. https://en.wikipedia.org/wiki/Queen%27s_Official_Birthday
Ison Britanian synty onkin melkoisen mutkallinen:
Nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta syntyi vuonna 1922.
Sitä ennen se oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1.1.1801-1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_ja_Irlannin_yhdistynyt_kuningaskunta
Ison-Britannian kuningaskunta oli voimassa vuosina 1707-1800 https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_kuningaskunta
Englanti ja Skotlanti olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-...
Mistään tietosanakirjasta eikä myöskään netistä löytynyt tietoa miksi kyseistä meridiaania kutsutaan ruusulinjaksi (Rose Line). Verkosta tosin löytyy viljalti kyseistä meridiaania sekä Da Vinci koodia käsitteleviä sivustoja. Alla muuta esimerkki:
http://www.da-vinci-code-paris.com/Arago-Rose-Line/
http://en.wikipedia.org/wiki/Paris_meridian
http://www.thetruthaboutdavinci.com/faq/rose-line.html
http://www.tribwatch.com/roslin.htm
http://www.ladlass.com/intel/archives/006891.html
http://in.answers.yahoo.com/question/index?qid=20061002034302AABb8oa
http://www.ipswichtours.com/davinciflier.htm
http://www.davincicode.postkiwi.com/2005/paris-rose-line/
http://www.forteantimes.com/features/articles/132/da_vinci_decoded.html
Julius Caesarin aikana Roomassa oli vallalla seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät olivat saaneet nimensä seitsemän tunnetun planeetan mukaan; tuohon aikaan aurinko ja kuu laskettiin planeettojen joukkoon. Planeetat taas olivat samannimisiä kuin roomalaisten tärkeimmät jumalat. Planeetat vastasivat seuraavasti viikonpäiviä: sunnuntai - aurinko, maanantai – kuu, tiistai – Mars, keskiviikko – Merkurius, torstai – Jupiter, perjantai – Venus, lauantai – Saturnus.
Viikko ei kuitenkaan ollut roomalaisten keksintö. Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmenekahdeksas päivä ovat lepopäiviä.
Vuoden 600 eKr paikkeilla...
Yrsa Sigurðardottirin tuotannosta on tosiaan suomennettu vain nuo kaksi mainitsemaasi teosta.
Englanninkielisiä käännöksiä on hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin muutama:
Ashes to dust, 2010 (alkuteos Aska)
ISBN 978-1-4447-0007-7, 978-1-4447-0006-0
The day is dark, 2011 (alkuteos: Auðnin)
ISBN 978-1-4447-0009-1
My soul to take, 2009 (alkuteos: Sér grefur gröf)
ISBN 978-0-340-92065-7
(viimeinen ilmestynyt myös suomeksi nimellä: Joka toiselle kuoppaa kaivaa)
Kirjojen tarkemmat sijaintitiedot näet HelMet-tietokannasta: http://www.helmet.fi/
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainaksi Hämeenlinnaan kaukopalvelumme kautta esim. täyttämällä pyyntölomakkeen täällä: https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolainan...
Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla.
Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin...
Laulun sanat löytyvät Kansanopiston laulukirjasta (nuottipainos, 7. painos). Se on Ilmari Hannikaisen säveltämä ja Hilja Haahden sanoittama. Sitä on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä Lahdesta löytyy kantele-esitys CD-levyltä: Kantele Duo: Finnish folk favorites. Kyseessä voi olla hieman erilainen versio, vaikka nimi on Oi jos nukkua saisin. Tekstiliite ilmoittaa kappaleen olevan kansansävelmä, S. Järvisen ja M. Kontion sovittama.
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Kosmeettisissa tuotteissa esiintyvistä silikoneista löydät tietoa Aija Luoman ja Raija Karan julkaisusta Silikonit kosmetiikan palveluksessa. Kyseisen julkaisun mukaan kyseessä on aina silikoni, jos tuotteen ainesosaluettelon nimissä esiintyy seuraavia sananosia: METHICON, SILANOL, SILYL, SILOXANE, SILOXY, SILICONE tai SILANE.
Tässä samassa julkaisussa on lueteltu noin sata erilaista silikonia, joita kosmeettisten tuotteiden valmistajat ovat ilmoittaneet tuotteidensa sisältävän. Lisää tietoa kosmetiikan sisältämistä silikoneista ja muista ainesosista sekä niiden käyttötarkoituksesta löytyy myös seuraavista julkaisuista:
Luoma, Aija: Silikonit, kosmetiikan hullut hevoset.
Luoma, Aija: Kosmeettiset ainesosat....
Tietoa sota-ajalta voi löytyä sota-arkistosta http://www.sota-arkisto.fi/. Sota-arkistosssa on mm. asevelvollista laaditut kantakortit.
Sukututkimuksesta on hyödyllisiä linkkejä mm. Siirtolaisuusinstituutin sivuilla osoitteesta
http://www.migrationinstitute.fi/db/links/index.php .
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville...
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
