Tässä kaksi suomennosnäytettä:
"Monesti eläissänsä arka kuolee,
mies uljas maistaa kalman kerran vain.
Kaikista kummista, mit' olen kuullut,
on suurin kumma ihmisien pelko,
vaikk' älyävät kuolon täytymykseks,
mi tulee, kun se tullaksensa on."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat tiesivät?"
suomennos Paavo Cajander (ensimmäinen painos vuodelta 1884, suomennosvuotta ei ole mainittu)
"Monesti eläessään arka kuolee,
mies uljas maistaa kuolemaa vain kerran.
Kaikista ihmeistä suurin ihme sentään
on ihmisen päätön kuolonpelko, vaikka
kuolema tulee kun on tullakseen."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat näkivät?"
suomentanut Eeva-Liisa Manner (Tammen kustantama painos on vuodelta 1983, suomennosvuotta ei ole mainittu)
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
Runo löytyy nimellä Kalajuttu mm. teoksesta Lapsuuden kotiseutu (Salo-Mustonen-Paalanen).
Runo kulkee myös nimellä Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja on julkaistu Lauri Pohjanpään kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/...
Mansikka ei ole marja vaan epähedelmä. Se on hedelmä, joka syntyy kukan muista osista. Mansikan kukkapohjus turpoaa hedelmien kypsyessä marjamaiseksi.
Lähteet:
Blamey, Marjorie: Otavan kasvitieto : yli 2400 Euroopan kasvilajia (Otava, 1994)
Suomalaisen kasviopas (Tammi, 1997)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, https://fi.wikipedia.org/wiki/Epähedelmä
Internetistä löytyy "Hugo Simberg -sivut", joilla on lueteltu kaikki Simbergin työt. En löytänyt sieltä yhtään teosta, jonka nimi olisi jokin arvelemistasi, mutta kyllä löydät hakemasi teoksen sieltä varmasti, koska nimet toimivat myös linkkeinä maalauksiin.
Sivujen osoite on:
http://www.fng.fi/fng/html4/se/art/collecti/people/h2/hsimberg/
Ennen neilikkavallankumousta 25.4.1974 Portugalissa todellista valtaa piti pääministeri Marcello José Caetano.
Portugalin historiasta löytyy tietoa mm. jokaisessa kirjastossa olevista tietosanakirjoista, esim. Spectrumista.
Internetissä kerrotaan aiheesta mm. osoitteessa http://users.utu.fi/tphleh/tl_portugali.html
Googlesta löytyy lisää linkkejä haulla Portugali neilikkavallankumous.
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
Helsingin kaupunginkirjasto myy kyllä kokoelmista poistettuja kirjoja, mutta mainitsemiesi kirjojen poistaminen lienee epätodennäköistä, koska kirjoja on enää vain joitakin kappaleita jäljellä. Sen sijaan kirjaa voisi löytyä antikvariaateista tai Internet-huutokauppa Huuto.netistä osoitteesta http://www.huuto.net. Jälkimmäisessä paikassa näyttää olevan tällä vastaushetkellä yksi Tuhru-kirja myytävänäkin, ja sen löytää laittamalla hakusanaksi ”Tuhru”. Antikvariaatteja taas löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan....
Merenpinnan lähtötaso eli nollataso perustuu yhteiseen sopimukseen ja pitkäkestoisiin mittauksiin useissa eri paikoissa, joilla on saatu tulokseksi keskimääräinen merenpinnan korkeus.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palstalla samantapaiseen kysymykseen on vastattu, että Suomessa on ollut valtakunnallisesti käytössä N60-korkeusjärjestelmä, jonka avulla kohteiden korkeus merenpinnasta mitataan. N60-korkeusjärjestelmän lähtötaso (nollataso) on vuoden 1960 keskimääräisen merenpinnan korkeus Helsingissä.
Uusi N2000-korkeusjärjestelmä tulee käyttöön tästä vuodesta (2021) alkaen kuuden vuoden siirtymäajalla. Korkeusjärjestelmästä saat lisätietoja Väyläviraston sivulta. N2000-korkeusjärjestelmä - Väylävirasto (vayla.fi...
Lumon kirjastoon ei ole vielä hankittu kysymääsi Karvinen-pokkaria numero 53.
Voit hakea HelMetistä (http://www.helmet.fi ) Karvinen-pokkareita ja mikäli löydät haluamasi, tilata sen Lumon kirjastoon.
Kansansadut ovat suullisesti kerrottua ja muistinvaraisena säilynyttä perinnettä, joka usein on yhteistä monille kansoille. Tekijä ei näin ollen usein ole tiedossa. "Kansansatujen tapahtumat ovat täysin mielikuvituksen tuotetta, eikä niiden ole koskaan uskottu kansantarinoiden tapaan perustuvan tositapahtumiin." (Otavan kirjallisuustieto, 1990)
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Liettuaa koskevaa kirjallisuutta kannattaa hakea esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi/. Siinä voi edetä esim. käyttämällä kohtaa aihe, johon voi kirjoittaa sanan 'Liettua' (ruotsalainen aineisto löytyy sanalla 'Litauen'). Seuraavassa vaiheessa hakua voi rajata esim. kielen mukaan sivun alalaidassa olevasta kohdasta rajaa/järjestä hakua. Liettuankielistä kaunokirjallisuutta on käännetty suomeen hyvin vähän. Mainitsen tässä vain kokoelman 'Puiset silmät ja muita liettualaisia novelleja' (ilm. v. 1983) sekä satukokoelman 'Meripihkameren satuja' (1985). Muistelmiakin näyttää olevan vähän: Maria Rolnikaiten kirja 'En voi vaieta' (1966) kertoo Liettuan juutalaisten kohtalosta toisen maailmansodan aikana...
Valitettavasti Helena Anhavan runoutta ei ole käännetty englannin kielelle. Kansallisbibliografiasta kävi ilmi, että hänen runojaan on kyllä käännetty viroksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
