Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://finna.fi .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
hei,
Roope-sedän autonkuljettajan nimi on Virtanen. Varhaisimmissa sarjoissa autonkuljettajana on toiminut Aalto. Tieto löytyy nettisivulta http://www.akuankka.fi
Terveisin
Salon kaupunginkirjasto
Pääkirjasto
Marja Leskinen
Puh: 02 778 4970
http://www.salo.fi/kirjasto
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta...
Kun Facebookissa poistaa kaveripyynnön, pyynnön lähettäjä ei saa ilmoitusta poistamisesta. Lähettäjä ei pyynnön poistamisen jälkeen voi lähettää uutta kaveripyyntöä vuoteen. Listausta poistetuista kaveripyynnöistä ei saa Facebookista.
Ohjeita ja tukea Facebookin käyttöön: https://fi-fi.facebook.com/help
Valinnanvaraa ei juuri taida olla: ainoa suhteellisen tuore kirjastosanasto on Miguel Beniton Bibliotekstermer, jossa ruotsin ja suomen lisäksi termit ovat englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja saksaksi. 2. painos ilmestyi 1997.
The Aaltos –yhtye levytti 1970-luvulla muutaman levyn. Valitettavasti ainakaan enää ei kysymääsi levyä, eikä yhtyeen muitakaan levyjä, ole kirjastojen kokoelmissa.
Unilelu löytyy kokoelmasta "Tähtipumppu" (WSOY, 1992) ja Kauhu ja Onni kokoelmasta "Muusa" (WSOY, 1994). Kauhu ja Onni on muuten yksittäisen runon nimi, kyse ei siis ole kahdesta erillisestä runosta.
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
Kirjat Vaasan kaupunginkirjastossa ovat lähinnä Suomen kaloista, joten painetuista lähteistä ei ollut nyt paljon apua.
Eurlexin kalastusasetuksen sivuilta löytyi seuraava tieto:
Seeprahammasahven | SPH | Archosargus probatocephalus | Sheepshead
Kuvahaun perusteella em. latinankielinen nimi näyttäisi vastaavan paremmin sheepshead porgyn kuvia kuin antamasi Calamus penna.
Kuppeja näkemättä niitä on vaikea tunnistaa. Alla olevien linkkien kautta löytyy kaksi kuppia, joihin kuvauksesi voisi sopia:
http://www.google.com/imgres?q=arabian+kuppeja&hl=fi&sa=X&rls=com.micro…
http://www.google.com/imgres?q=arabia+kahvikupit&hl=fi&rls=com.microsof…
Esimerkiksi Krookilan Wanhat Kupit -sivustolta löytyy laaja Arabian kuppikuvasto:
http://www.krookila.fi/component/option,com_virtuemart/page,shop.browse…
Kannattaa vilkaista myös tätä: Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2010). Kirjan saa lainaksi kirjastoista.
Kaksplus.fi:n keskustelupalstalla on neuvottu pyytämään ohjeita pelin maahantuojalta :
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/leikki-ikaiset/1293433-nalle… . Myös Lekmer.fi http://lekmer.fi/Asiakaspalvelu/ myy Nalle Puh –sadepeliä.
Jussi Björling esittää kyseisen joululaulun O helga natt cd-levyllä En klassisk jul. Levy on tälläkin hetkellä saatavilla Kauniaisten kirjastosta. Helsingin, Espoon, Vantaan sekä Kauniaisten kirjastoilla on yhteinen rekisteri joten Helsingin kirjastokortti kelpaa Kauniaisissa. Suosittelen soittoa Kauniaisten kirjastoon, p. 505 6401. Voitte pyytää heitä lähettämään levyn johonkin Helsingin kirjastoon, jos niin haluatte.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://finna.fi
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimi tulee Kaakkois-Suomesta. Viron-yhteyksiä tekijät eivät mainitse. Tasa-nimisiä on eniten Haminan, Miehikkälän, Vehkalahden ja Virolahden seudulla. Moni Asplund-niminen on vaihtanut nimensä Tasaan. Nimi perustuu talonnimeen tai muuhun Tasa-alkuiseen asutusnimeen. Tasala ja Tasanen ovat myös Tasa-nimen muunnoksia.
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kirjasta on tehty useita elokuvaversioita, mutta ainoa kirjastojen kokoelmista löytynyt on entisessä Neuvostoliitossa filmattu Desjat negritjat. Elokuva on luonnollisesti venäjänkielinen, mutta siinä on englanninkielinen tekstitys ja ääniraita. DVD-elokuva kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin.
Kysymyksen englanninkielinen Aiskhylos-katkelma on peräisin näytelmän Agamemnon vuonna 1937 Three Greek plays -teoksessa ilmestyneestä käännöksestä, jonka on laatinut Edith Hamilton. Suomeksi tämän tragedian ovat tulkinneet Kaarlo Forsman, Elina Vaara ja Kirsti Simonsuuri. Forsmanin suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1897, Vaaran 1961 ja Simonsuuren 1991.
--
kärsimyksen kautta tulee viisaus.
Mutta sydänkammioihin unessa
lyö muisto murheesta;
ja vastakarvaan kulkee ilo.
Valtaistuimiltaan jumalat
kai pakottavat suosiotaan.
(Simonsuuri)
Teoksissa:
Aiskhylos, Oresteia (Love kirjat, 1991)
Aiskhylos, Agamemnon (Lasipalatsi, 2001)
--
kärsimällä opi!
Ei yöltä sydän rauhaa saa.
Muiston haava vuotaa vain,
miettiä on pakko.
Kova...
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
Kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi/ löytyivät Lilian Jackson Braunin kissadekkarit Kissa, joka osasi lukea takaperin (1967) ja Kissa joka söi johtolangan (1968). Erle Stanley Gardnerin Perry Mason ja papukaija todistajina ja Susan Conantin Hihna kiristyy (1990), ovat dekkareita, joissa eläin ei ole etsivä, mutta toimii ratkaisevassa roolissa rikoksen selvittämisessä. Juan Díaz Canalesin John Blacksad -dekkarisarjakuvat, joihin kuuluvat Kissa varjoisilta kujilta (2006), Valkoinen valtakunta (2007), Punainen sielu (2008)ja Hiljainen helvetti (2010) muodostavat sarjan, jossa kaksimetrinen musta kissa toimii yksityisetsivänä. Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Sokal on julkaissut useita jännityssarjakuva-albumeja...
Kyseessä voisi olla norjalainen lastenelokuva Vaarallisen kiven metsästys vuodelta 1997, ks. lyhyt kuvaus: http://www.telvis.fi/filmiopas/?m=13875
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa tätä elokuvaa ei enää ole, mutta Janakkalan kirjastossa video näyttäisi edelleen olevan. Voit halutessasi tilata elokuvan seutulainaksi Hämeenlinnan kirjastoon. Seutulainan hinta on 2,50 €. Varauksen voit tehdä verkkokirjastossamme tai puh. 03-621 2598.
