Lastenmusiikin historiasta löytyy vähänlaisesti kirjallisuutta. Ani Suikkanen on kuitenkin tehnyt suomalaisesta lastenmusiikista pro gradu -työn Jyväskylän yliopistoon otsikolla Kehtolauluista Känkkäränkkään : suomalaisen lapsuuden ja lastenmusiikin vaiheita kalevalaiselta kaudelta 1980-luvulle.
Tämä gradu on luettavissa myös verkossa osoitteessa: http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/g/1678.pdf ja sen lähdeluettelosta löydät lisää lähteitä.
Muita teoksia, joista voi olla hyötyä näkökulmastasi riippuen:
Pajamo, Reijo: Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne, 1999.
Jalkanen, Pekka: Pohjolan yössä : suomalaisia kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin, 1992.
Kirsi, Anna-Liisa: Levytetty lastenmusiikki 1930...
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjojakin, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos)
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Isorokko hävitettiin koko maapallolta rokotuksin jo 1970-luvun loppuun mennessä, eikä rokotusta sitä vastaan enää yleisesti käytetä missään. Aikoinaan isorokkorokotteen kehitti englantilainen Edward Jenner elävistä lehmärokkoviruksista (vaccinia-viruksista) vuonna 1798.Suomessa viimeinen isorokkoepidemia koettiin Puolangalla, Oulussa ja Inarissa vuonna 1936. Epidemia sai mediahuomiota, sillä Suomesta isorokko oli saatu hävitettyä jo 1920-luvulla. Kaikkien aikojen viimeisin isorokkotapaus Suomessa oli vuonna 1941.Bioterrorismin uhan vuoksi isorokkorokote kuuluu vielä nykyäänkin monien valtioiden kriisiajan varautumiseen. 2000-luvun alusta lähtien Yhdysvaltojen asevoimat on rokottanut rutiininomaisesti pienen osan henkilöstöstään....
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003....
Kiitos kauniista ajatuksesta, mutta valitettavasti emme voi ottaa elokuvalahjoitustanne vastaan. Tekijänoikeuslaki määrittelee, että elokuvateosta ei saa saattaa yleisön lainattavaksi ilman lupaa. Kirjastoissa lainattavilla elokuvilla tulee olla lainausoikeus, joita myyvät elokuvien välittäjät. Näin ollen kirjasto ei voi antaa lainaksi yksityisen henkilön lahjoittamia elokuvatallenteita. Lainausoikeus on kappalekohtainen, eli esimerkiksi rikkoutuneen levyn tilalle ei voi hankkia korvaavaa kappaletta mistä tahansa.
Alla olevassa linkissä on käsitelty tarkemmin elokuvien kirjastolainaamiseen liittyviä näkökulmia:
http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
Moderni avantgarde taidemusiikki sisältää runsaasti perinteisistä menetelmistä poikkeavilla keinoilla tuotettua musiikkia. Uudenlaisten äänien ja sointivärien tuottamiseen on käytetty instrumenttien soittotapojen laajentamisen lisäksi mm. tietokoneita, live-elektroniikkaa, kattiloita, risuja jne. Tähän liittyy myös kysyjän mainitsema ”preparoitu” piano. Pianon kielien päälle on aseteltu mm. ketjuja, laseja ja muovinpalasia.
Eräs keskeisimmistä ja rohkeimmista ilmaisukeinojen uudistajista on säveltäjä John Cage (1912-1992). Uskonkin, että koulun musiikkitunnilla on soitettu hänen teoksiaan. Kirjastoissa on aiheesta runsaasti materiaalia mm. CD-levy ”John Cage: Sonatas and Interludes for prepared piano.” Muita keskeisiä uusia sointivärejä...
Helmetin sanahaussa (www.helmet.fi) voi käyttää asiasana esimerkkiksi sanoja tanssi tai tanssit ja valita pudotusvalikosta aineistolajiksi dvd-levyt.
Löytyy Tanssikurssi : tanssi-video jatkokurssi / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist (dvd-versiona), Tanssikurssi 1 ja 2 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ja Kuubalainen parisalsakoulu 1 / videotuotanto Mikko Koponen (dvd-versiona).
Karttakeskuksen verkkosivuilta käy ilmi, että uusimman Helsinki-Parainen -merikartta-cd:n (B-sarja) tiedot on päivitetty 20.4.2007 tilannetta vastaavaksi. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedServi…
Tämä uusi versio näyttää tosiaan olevan Helmet-kirjastoissa vain perinteisessä paperimuodossa, eikä cd-merikarttaa näy olevan vielä hankintajärjestelmässäkään tulevien joukossa. Kyseisestä merikartasta on mahdollista tehdä hankintatoivomus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Www-osoite viittaa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituuttiin. Kysyimme asiaa sieltä ja tässä vastaus:
"En tiedä, tarkoittaako kysyjä juuri lasten- ja nuortenkirjoja, mutta koska tuossa on mainittu meidän eli Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin hakukoneemme osoite, niin pengoin vähän arkistoja. Juuri tuon nimistä listaa meillä ei ehkä ole tehty, mutta löysin pikaisella etsimisellä kolmekin eri vaihtoehtoa Onnimanni-lehdestämme.
Onnimanni-lehdessä (Onnimanni 1, 2/2000) ilmestyi Tuula Korolaisen kaksiosainen artikkeli "Lasten ja nuorten superkirjat", jossa listataan maailman merkittävimpiä lasten- ja nuortenkirjoja.
Helsingin Sanomat ja SNI toteuttivat keväällä 2004 mielikirjakyselyn, josta Seija Haapakoski kirjoittaa Onnimannissa (3/...
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
Tunnettu legenda profeetta Muhammedista kertoo, että tämä leikkasi viittansa liepeen, ettei herättäisi nukkuvaa lempikissaansa (esim. Suuri kissakirja 2. WSOY/1994). Internetistä löytyneiden tietojen mukaan kissan nimi oli Muezza.
https://en.wikipedia.org/wiki/Islam_and_cats
Kopioi seuraava osoite selaimesi osoitekenttään, niin saat listan kuluvan vuosikymmenen suomalaisista rock- ja popnuoteista. Nuotin nimeä klikkaamalla saat auki julkaisun tiedot, joista käy ilmi, mitä kappaleita julkaisu sisältää.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28s%3Ahitit+or+popmusiikki+or…
Seuraavasti osoitteesta saat listan 1990-luvun ja 2000-luvun hittikokoelmista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hitit+kokoelmat+nuotti+%281990….
Voit tehdä varauksen kiinnostavista nuoteista joko nettisivulla tai puhelimitse. Tervetuloa myös selailemaan nuotteja esim. Leppävaaran kirjaston hyllystä.
Kirjan voi tilata kirjastosta toiseen ja se maksaa 0,50€ (lasten aineiston varaaminen on maksutonta). Varauksen voit tehdä HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/ , mikäli sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku (pinkoodi). Varata voit myöskin joko soittamalla mihin tahansa kirjastoon tai käymällä missä tahansa kirjastossa. Lisää tietoa kirjojen varaamisesta tästä: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k .
Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.
Jos sanoisin, että itseohjautuvuuden synonyymi on omatoimisuus, luulen että itseohjautuvuuden käsitteellä ammatikseen operoivat älähtäisivät. Sanan merkitystä ei voi yksittäisellä sanalla tulkita. Jos sen voisi sanoa toisinkin, se varmasti niin sanottaisiin, oletan.
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) mukaan itseohjaava on jotakuinkin sama kuin itseneuvova, itseohjautuva selitetään fraasilla itsestään ohjautuva, esimerkkinä itseohjautuva ammus. Käsityksen siitä mitä itseohjautuvuudella tarkoitetaan voi saada vaikka Leena Ahteenmäki-Selkosen jäsennyksestä itseohjautuvuuden sisällöksi: http://oyt.oulu.fi/avoin/uutta/kt15/2311.htm , mutta apua on varmasti myös muusta opetusalan kirjallisuudesta.
