Tässä pari linkkiä, joissa on myös kuva etsimästäsi kasvista:
Hämeen liiton sivulta Hämeen maakuntatunnukset, http://www.hameenliitto.fi/index.php?id=967 .
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_kylman.html
Kuvia Suomen luonnonvaraisista kasveista (Photos of Finnish Wildflowers)
http://enenonen.1g.fi/html/Pulsatilla_patens.html
Yhtenäisiä hittilistoja 1970-luvulta alkaen nykypäivään ei näytä olevan julkaistu missään. Paras kirjallinen lähdeteos tuntuu olevan Juha Lassilan Mitä Suomi soittaa? : hittilistat 1954-87 (1990). Sen saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviää Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Kevyen musiikin listoja koskeviin kysymyksiin on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos käyttämällä hakusanoja listat ja populaarimusiikki.
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien verkkosivuilta
http://www.ifpi.fi/tilastot/ löytyy erilaisia myyntilistoja, samoin RockDatan sivuilta
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/...
Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot Ranskasta. Sieltä löytyvät mm. ranskalaiset juhlapäivät. Ranskan kansallispäivä on 14.7.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska
Kirjasta Kulttuureja ja käyttäytymistä : Eurooppa (2000) löytyy mm. tällaisia tietoja:
- Isänmaallisuus on korkeassa kurssissa
- Numerot: 13 on epäonnen luku, 69 herättää hilpeyttä
- Värit: Ranskan lipun värit sininen, punainen ja valkoinen tärkeitä. Sisustamisessa suositaan klassisia hillittyjä sävyjä: valkoista, beigeä, viininpunaista, tummansinistä, harmaata ja mustaa. Sesonkimuoti ja sen värit ovat eri asia.
Vaasan historioista tai historiikeistä en löytänyt kahvilasta mainintaa. Enkä Hartmanin talon historiaa käsittelevistä kirjoista. Siirryin vanhoihin puhelin- ja osoitekirjoihin. Sieltä kahvila löytyi, mutta nimen kirjoitusasussa on hajontaa sielläkin. Vuoden 1958 puhelinluettelossa se on Wivex mutta esim. vuosien 1956 ja 1957 osoitekirjassa se on Vivex cafe/kahvila. Muutamilla internetsivuilla kahvila mainitaan esim.
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.480
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Espa
mutta nämä ovat tietysti yksityishenkilöiden muisteluita, eivät "virallista" tietoa
Laillistettuja kätilöitä oli 18-68-vuotiaista 4 768 henkilöä, joista 27 oli miehiä, vuonna 2015.
Lähde: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, THL 2018.
http://www.julkari.fi/handle/10024/135915
Ilta-Sanomien jutun mukaan https://www.is.fi/viihde/art-2000005897469.html Valion Tahdon tosimiehen -niminen piimämainos pyöri televisiossa vuonna 1993.
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
Tutkimistani kirjallisista ja verkkolähteistä en onnistunut löytämään vahvistusta tällaiselle teorialle. Ruumiinkielen ja eleiden merkitykset voivat toki ajan myötä muuttua, mutta pystyyn nostetun keskisormen näyttäminen on siinä määrin universaalisti loukkaavaksi tulkittava ele, että ainakin itse yrittäisin osoittaa ihastumista johonkuhun jollakin muulla tavalla kuin keskisormin - ainakin niin kauan kuin alkaa löytyä selviä todisteita laajasta kulttuurisesta yhteisymmärryksestä sen suhteen, että kahden keskisormen näyttämisellä on kysymyksessä kuvaillun kaltainen myönteinen merkityssisältö. Jonkin yksittäisen alakulttuurin piirissä tällainen saattaisi ehkä olla tulla kyseeseen, mutta rohkenisin epäillä, että koko yhteiskunnan...
Veikko Huovisella on vaimo ja kolme lasta, tytär on syntyntynyt 1959 ja kaksi poikaa, jotka ovat syntyneet 1962 ja 1964.
Lisää tietoja kirjailijasta ja hänen perheestään löytyy
esim. kirjoista: Arto Seppälä: Ajatus on hiirihaukka sekä Veikko Huovinen: Muina miehinä: kirjailijan muistelmia. Kirjoissa on myös kuvia.
Vaikuttaa siltä, että täsmälleen juuri tähän tarkoitukseen sopiva julkaisu on vielä tekemättä. Lähin löytämäni on internetissä: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/Haka.htm
Tässä vielä eräs esiopetussuunnitelma:
http://www.hdl.fi/maahanmuuttajat/esiopetussuunnitelma.htm
Käytin etsiessäni hakusanoja maahanmuuttaja, pakolaiset, päivähoito, kaksikielisyys ja äidinkieli. Muutama kirja löytyi, tosin osassa asiaa käsitellään peruskoulun ala-asteen näkökulmasta:
Oppia kieli kaikki : maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla / Tuija Lehtinen. Turku : Turun yliopisto, 2002
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.] Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunki, 2002...
Asunto-osakeyhtiölain 8 §
Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.
HE 24/2009 s. 157
Voimassa olevan lain 50 §:n 1 momenttia vastaavasti 2 momentissa säädetään, että hallituksessa, jossa on yksi tai kaksi jäsentä, on lisäksi oltava ainakin yksi varajäsen. Edelleen voimassa olevan lain tapaan säädetään, että varajäseneen sovelletaan, mitä varsinaisesta jäsenestä on säädetty. Säännös koskee suoranaisesti muun muassa varajäsenen valintaa, toimikautta, toimen lakkaamista ja kelpoisuutta toimia jäsenenä. Varajäsenellä on kuitenkin hallituksen jäsenen oikeudet ja velvollisuudet vain silloin, kun varajäsen toimii...
Pääkaupunkiseudun HelMet järjestemän lainatuimmat lista 2011 löytyy
seuraavalla sivulla:
http://www.lib.hel.fi/Page/ffe465ad-56ca-433f-9035-755b6afc1fe9.aspx
Kyseinen kappale on Charles Strousen säveltämä ja Lee Adamsin sanoittama laulu Those were the days. Sanat ja nuotit lauluun löytyvät Suuri toivelaulukirja -sarjan osasta 18. Laulua ei ole levytetty suomeksi.
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja...
Annarella-nimeä ei ole almanakassa eikä sitä löydy myöskään nimioppaista. Se voisi olla Anna-nimen lempinimi tai Annabella-nimen muunnos. Myös Annukka on joidenkin a-kirjaimella alkavien nimien, kuten Annan ja Annikin, lempinimi (Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön). Annukka on ollut almanakassa vuodesta 1973. Kaisa-nimestä on kyselty ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun sanat Kaisa etunimet.
Ihan noin uutta tilastoa ei ole, mutta alla on top 10 -lista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodelta 2008:
- Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Risto Räppääjä ja villi kone / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatu ja Patu työn touhussa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatu ja Patu päiväkodissa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatun ja Patun oudot kojeet / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatun ja Patun Suomi / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Harry Potter ja kuoleman varjelukset / J. K. Rowling
- Harry Potter ja puoliverinen prinssi / J. K. Rowling
- Pääkallovaras / Anna Jansson
Tässä vielä...
