Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
En onnistunut selvittämään, oliko Lapinlahdessa jonkinlainen museohuone. Sen sijaan Aleksis Kiven potilashuonetta siellä ei ollut. Armoitettu Kivi-tuntija Esko Rahikainen vastasi kysymykseen näin:
"Pastori Carl Johan Lindh oli hoidettavana pari vuotta Lapinlahdessa ja parannuttuaan kirjoitti 1874 käsikirjoituksen "Ur en själsörjares anteckningar. I angående sinnesjuka och deras vård". Kirja julkaistiin vasta 1911. Koska Aleksis Kiven oleskelusta sairaalassa oli vain muutama vuosi voi uskoa että seuraava Lindin tieto pitää paikkansa.
Potilaat asuivat kahdessa samansuuntaisessa siipirakennuksessa, joita yhdisti toisessa päässä keskusrakennus, jonka yläkerrassa oli ylilääkärin asunto ja alakerrassa hoitohenkilökunnan asunnot ja sairaalan...
Helsingin kaupunginkirjastpn Plussa-tietokannasta löytyi hakusanalla islam lukuisia kirjaviitteitä, joista mainittakoon tässä Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus, Gaudeamus 1999 ja Muslimit Suomessa, Yliopistopaino, 1999. Aleksi-lehtitietokannasta - johon pääsee kirjastojen työasemien koneilta ja joidenkin kirjastojen nettikoneiltakin - löytyy myös runsaasti viitteitä aiheestasi. Artikkeliviitteet ohessa
1 Tavallisia suomalaisia : kymmenessä vuodessa somalien etujoukko on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt Suomesta kotinsa / Nousiainen, Anu. HS 2000-02-
2 Maailman unohtama Somalia pyrkii rauhaan omin keinoin : kymmenen vuotta ilman hallitusta on luonut kekseliäitä selviytymiskeinoja / Manninen, Mari. HS 2000-01-15
3 *...
Lapsen viihtyvyyteen päiväkodissa voisit kokeilla valita aiheeseesi sopivimmat seuraavasta listasta. Päiväkotien toimintaa on tutkittu paljon, joten aiheesta löytyy runsaasti materiaalia.
Tosin alle seitsenvuotiaan viihtyvyyden selvittäminen ainakin itsearvioinnin kannalta on hieman monimutkaisempaa. Voisikohan sitä tarkastella vaikkapa seuraavan leikkikulttuurin muutoksen kautta, jota kirjalistan ensimmäisenä mainittu Marjatta Kallialan teos käsittelee?
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteiseen Plussa-aineistohaun kautta (http://www.libplussa.fi/) Teokset, jotka eivät tätä kautta löydy, voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Opetushallituksen kotisivuilta löydät...
Tässä muutamia vinkkejä:
Purnabhadra: Viisi kirjaa viisaita satuja
Jha Kaj Kamal: Sininen päiväpeite - romaani
Roy, Arundhati: Joutavuuksien jumala
Hesse, Hermann: Siddhartha
Desai,Kiran: Hulabaloo hedelmätarhassa
Bromfield, Louis: Sateet tulivat
Seth, Vikram: Sopiva nuori mies
Frith, Nigel: Taru Krishnasta
Kaye, M. M.: Kuun varjon laakso
Murari, T.N.: Taj Mahal
Kaye, M.M.: Kaukaiset paviljongit
Papukaijakirja - lemmentarinoita muinaisesta Intiasta
Banerjee-Louhija, Nina: Intian helmi
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Nimiä on kysytty aikaisemminkin. Voit tarkastella vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ohessa lainaus vastauksista:
"Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet)."
"Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija".
Microsoftin sivuilta löytyy suomenkielisiä ohjeita mm. Access-ohjelman käyttöön:
http://office.microsoft.com/fi-fi/access/FX100646911035.aspx
Myös tähän ohjeeseen, jossa tehdään Access-pohjainen asiakaskortisto kannattaa tutustua:
http://www.atsoft.fi/wlaccessasiakaskortisto.htm
Merja Rantamäen laulu Jossain (1977) on alkuperäiseltä nimeltään Det gör detsamma, tekijöinä Bert Österlund ja Rosemarie Gröning. Suomalaiset sanat ovat Juha Vainion, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=se+on+jossain&ID=7ed133… ja https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
Muutamia ehdotuksia tässä:
Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa.
Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi.
Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia.
Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia.
Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin.
Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Tämä on Keijo Minervan esittämä kappale Samaa kehää käyn, alunperin Another day / säveltänyt Paul McCartney, 1971.
Laulu on tänä vuonna ilmestyneellä CD-levyllä: Elä ja anna toisten kuolla, jossa on suomennoksia The Beatles-yhtyeeltä. YouTubessa laulu on kuultavissa myös.
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
Tietoa käänöksistä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, joka on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa cd-rom -muodossa asiakkaiden käytössä. Sieltä löytyy tällä hetkellä seuraavat romaanit:
Jansson Tove: Il libro dell'estate, Milano, Iperborea, 1989.
Magia d'estate, Firenze, Vallechi editore, 1959
Magia d'inverno, Rirenze, Vallechi editore, 1961
Moomin, Milano, Milano libri edizione, 1975
L'onesta bugiarda, Milano, Iperborea, 1989
Viaggio con bagaglio leggero, Milano, Iperborea, 1994
Kalevala, poema nazionale finnico, Firenze, G.C. Sansoni, 4.ed., 1984
Kallas, Aino: Il pastore dei Reigi, Milano, Valentino Bompiani, 1941
La sposa de lupo,...
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Litja-nimi on sukunimenä huomattavasti tavallisempi kuin etunimenä. Litja-etunimen on saanut 7 suomalaista, sukunimenä se on 386:lla (Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Litja on Karjalan Antreassa vakiintunut sukunimeksi kreikkalaisesta ristimänimestä Lyydia.
Virginia-nimi tulee latinasta ja merkitsee sekä Virginiuksen sukuun kuuluvaa naista että neitsyttä.
Isän ja tyttären suhdetta ja isän merkitystä tyttären kehitykselle ei ole toistaiseksi pohdittu niin paljon kuin äidin ja pojan suhdetta. Mutta kyllä tästäkin suhteesta aineistoa löytyy. Asiasanoja isät, tytöt, vanhempi-lapsisuhde eri tavoin yhdistelemällä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ löytyi mm. seuraavat:
Marone, Nicky: Isä ja tytär--miten isä auttaa tytärtään onnistumaan (1993) , Laurila, Anja: Isäni tytär--isäkuva ja naisen identiteetti (1997), Vesa Karosen toimittama Tyttö, nainen, naisellisuus - psykoanalyyttinen näkökulma (1992). Toisin, mutta tärkeästä näkökulmasta asiaa valaisee Rauni Siltasen kokoama Isänrakkautta vaille nainen--puheita terapiassa (1995). Kiinnostava on...
Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
