Kalannahan muokkauksesta löytyy suomeksi tietoa ainakin kirjasta:
Eskelinen, Jouko: Harrastajanahkurin käsikirja 1.
Myös muista nahankäsittelykirjoista voi löytyä tietoa aiheesta. Englanniksi kirjasta Churchill: The complete book of tanning skins and furs.
Kalannahan käsittelystä löytyy myös joitakin lehtiartikkeleita, joita voit kysyä kirjastosta. Esim. Taito-lehden numero 1 v. 1997, sivut 40-41: Kalannahkaa parkitsemaan: lohi, kuha tai made.
Kauko Tiili on julkaissut teoksen Kenttätykistörykmentti 2:sta Karjalan tykistörykmenttiin: 1918-1958(Karjalan tykistörykmentti 1961). Kirjan saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta. Lyhyempiä mainintoja KTR 2:n vaiheista on mm. kirjoissa Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin; Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2 sekä Suomen sota 1941-1945 : 10. Kirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa.
Sotasampo.fi-palvelusta löytyy tietoa rykmentin sotapäiväkirjoista ja henkilöistä, https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15142.
Pelottavia ohjelmia on aika paljon, koska iso osa tv-sarjoista ja elokuvista tehdään aikuisille. Tv-sarjojen ja elokuvien ikärajat kannattaa ottaa tosissaan. Ikärajat määrää laki, ne eivät ole pelkkiä suosituksia. Kaikkein pelottavinta ohjelmaa on vaikea sanoa.
Uutisetkin ovat usein aika pelottavia. Jos näet tv:ssä jotain pelottavaa tai joku asia jää mietityttämään, siitä on hyvä jutella aikuisen kanssa.
Aina ei ole helppoa tunnustaa, että joku asia pelottaa. Sanotaan, että rohkea on se, joka uskaltaa tunnustaa, että pelottaa.
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
Valitettavasti en löytänyt kokoelmistamme kirja+dvd -yhdistelmää tanssin opetteluun. Modernit seuratanssit DVD-sarjasta löytyvät useimmat seuratanssit ja vastaavasti oppikirjoja löytyy useimpiin tansseihin.
Nämä tanssioppaat löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjastosta:
DVD-levy Modernit seuratanssit, osa 2: Tango, foksi, valssi
Leena ja Åke Blomqvistin kirja Tanssiopas alkajille ja osaajille, josta löytyvät askelkuviot ja sanalliset ohjeet tanssiin.
Tätä oppikirja ja dvd -pakettia saa kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi:
Nieminen,Pipsa: Hidas, nopee, nopee...
Hidas - nopee - nopee -oppikirja ja dvd on tarkoitettu oppimateriaaliksi ennen kaikkea liikunnanopettajien ja luokanopettajien koulutukseen. Se soveltuu hyvin myös käsikirjaksi...
Haut tehtiin kahdesta tietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI (pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot) ja https://finna.fi (Helsingin yliopiston aineistohaku).
Hakutulosten joukossa on enemmän tietyn taitelijan/kirjailijan tuotantoa ja tiettyjä taidesuuntia koskevia tutkimuksia kuin kirjallisuuden ja kuvataiteen symboliikkaa käsitteleviä yleisteoksia.
Helmet-haussa haku rajattiin koskemaan suomenkielistä tietokirjallisuutta (rajoittimet vasemman laidan palkissa).
Helka-haussa käytettiin seuraavia hakusanoja ja komentotyyppejä: symbolism? (katkaistu sanahakua) ja symboliikka ja kirjallisuus (komentohaku). Haun rajaus: suomi (painike hakusivun alareunassa).
Seuraavassa poimintoja hakutuloksista. Osa teoksia käsittelee sekä kirjallisuutta...
"Sinuahan on ollut kokonainen lauma", sanotaan Maiju Lassilan Kuolleista herännyt -romaanin (1916) päähenkilöstä. Sama pätee monella nimellä esiintyneeseen Lassilaan eli Algot Untolaan itseensäkin.
Kaisa Kurikka kertoo tutkimuksessaan Algot Untola ja kirjoittava kone (2013, Turun yliopisto) (https://www.doria.fi/handle/10024/90520), että Untola/Lassila halusi useita eri nimiä käyttämällä vastustaa 1900-luvun alun näkemyksiä tekijyydestä ja esteettisistä säännöistä. Hän oli oman aikansa kirjallinen häirikkö, joka pelasi identiteettipeliä, sekoitti lukijoiden ja arvostelijoiden mielikuvia teosten tekijästä sekä romutti tekijään liittyvää henkilökulttia.
Tulitikkuja lainaamassa -teoksen (2001, SKS) esipuheessa Kurikka kirjoittaa, että eri...
Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949).
Kaipaamasi kohta on käännetty näin:
-- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Günther Drosdowskin teoksessa "Duden Lexikon der Vornamen" sekä Eeva Riihosen kirjassa "Mikä lapselle nimeksi?" Remo-nimen kerrotaan olevan muunnos italialaisesta nimestä Remus (lat. ruori, peräsin). Remus oli toinen Rooman perustajista.
Osakkeita varten tulee lahjansaajalla olla arvo-osuustili.
Pankeista esimerkiksi Nordean sivuilta löytyy vastaus kysymykseen: "Haluaisin lahjoittaa lapselleni osakkeita, miten se tapahtuu?" Vastaus käsittellee myös isovanhempien lahjoituksia.
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksi…
Suomen Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuustili on yksityiselle suomalaiselle sijoittajalle pääosin ilmaista. APK:n arvo-osuustili sopii hyvin esimerkiksi lahjaksi saatujen osakkeiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Lisää tietoa Pörssisäätiön sivulta http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;160;257&id=5835
Kyllä monia muitakin Blytonin kirjoja löytyy vielä paljonkin Helmet-kirjastojen kokoelmista(www.helmet.fi). Voit tehdä haun "Blyton and not Viisikko" ja rajata edelleen materiaaliksi kirjan ja kieleksi suomen. Saadaan seuraavanlaisia hakutuloksia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Blyton+and+not+Viisikko&search…
Näitä kirjoja voit sitten varata tai etsiä Helmet-haun kautta
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
HUS:in Myrkytystietokeskuksesta kerrotaan, että rairuohon ei tiedetä aiheuttaneen ihmiselle myrkytystä. Raiheinät (lolium) on luokiteltu myrkyllisiksi, mutta pienen määrän syömisen todetaan aiheuttavan harvoin oireita. Myös kasvatettava rairuoho on lolium-sukuista, joten sitä ei kannattane kasvattavaa syötäväksi.
Myrkyllisten aineiden, kasvien ja sienten haku, https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
Ainakin näistä kirjoista saat tietoa. Voit pyytää aineistoa kaukolainaksi kotikirjastosi kautta.
Tuhat ja yksi kieltä pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa : selvitys varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustilanteesta kunnan järjestämässä päivähoidossa pääkaupunkiseudulla helmikuussa 2005 / Niina Remsu
Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa / Mirkka Rouhio ... [et al.], on myös netitse luettavana:
http://www.hel2.fi/Sosv/julkaisu/selvitykset/2005/9_maahanmuutt.pdf
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.]
Näkökulmia maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon väliseen yhteistyöhön / Ingeborg Ekroos, Saija Hassinen (AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu)
Myös lehtiartikkeleita aiheestasi on:...
Kirjastoissa käytössä olevat erikokoiset kirjavaunut palvelevat käytössä niin kauan kuin mahdollista, jopa varaosia vaihdetaan (esim. pyöriä).
Jos joku kirjasto lakkautetaan niin kirjavaunut otetaan kuntotarkistuksen jälkeen käyttöön muissa pisteissä.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 467 Siik-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteiden kautta nimestä ei löytynyt tietoa. Tässä palvelussa samasta sukunimestä on kysytty jo aiemmin. Tämän vastauksen mukaan nimi olisi annettu sotilasnimeksi Hyvärinen-nimiselle, aivan suomalaistaustaiselle miehelle.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6399d97e-b854-4a2…
http://users.kymp.net/p203472a/sukuseura/arja.html
Vuonna 2010 ilmestyi nimestä kirja: Siikin sukukirja: täältä tullaan (Kokoajat Matti Kilje ja Tauno Siik). Kirjaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston ja muutaman yliopiston kirjaston kokoelmissa. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman...
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hyviä kirjalistoja S2-oppilaiden lukudiplomia varten sekä ala- että yläkouluun: https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi.
Myös Pirkanmaan lukudiplomin mukautetuista listoista löytyy sopivaa kirjallisuutta. Alakoulun listat löytyvät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi ja yläkoulun täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/lukudiplomi-nuoret.
