Merja on suhteellisen uusi 1950-luvulla yleistynyt nimi, joka on saatu suomensukuisen muinaiskansan merjalaisten mukaan. Merjalaiset elivät yli tuhat vuotta sitten Keski-Venäjällä, mutta kuolivat sukupuuttoon eli sulautuivat ympäröivään valtaväestöön (slaavilaisiin) 1000-1500-lukujen välisenä aikana.
Merja ei merkitse japaniksi, kiinaksi tai latinaksi mitään. Sanan kanta lienee siis suomalais-ugrilainen.
Lisätietoa merjalaisista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Merjan_kieli
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat - Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1999)
Osoitteesta https://finna.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
Sameli on Samuelin muunnos, joka on yleinen saamelaisen väestön keskuudessa. Nimi on kuitenkin käytössä myös eteläisessä Suomessa ja lisäksi se tunnetaan esimerkiksi Sveitsissä ja Virossa. Samelin harvinaisempi rinnakkaismuoto on Sammeli.
Nimi Samuel on peräisin Raamatun vanhan testamentin samannimisestä kirjasta. Samuel oli profeetta, joka voiteli Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. Samuel tulee hepreankielisestä nimestä Schemuel, joka tarkoittaa "Jumalan nimeen" tai kansanomaisesti "jumalalta pyydetty".
Tietoja etunimien esiintymisestä eri aikoina löydät Nimipalvelusta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Mielestäni Harry Potterit ovat 7-vuotiaalle sopivaa luettavaa silloin, kun niitä luetaan yhdessä vanhemman kanssa "ääneenluku"-kirjana. Kirjoissa on paljon jännittäviä kohtia, joiden vuoksi vasta n. 10-11 vuotiaat ovat valmiita lukemaan niitä yksin. Asiasta voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta näin ainakin minä olen kirjoja markkinoinut vanhemmille ja opetajille. Työskentelen Helsingin Viikin kirjastossa lastenkirjastovastaavana.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto
Kaarina on Katariinan ja Katarinan vanha muunnos, joka yleistyi 1920-luvulla ja oli hyvin suosittu 1940- ja 1950-luvuilla. - Katariina on peräisin kreikan Alkatherinee-sanasta, joka merkitsee alati puhdasta (katharós = puhdas, siveä). Latinankielinen muoto oli aluksi Katerina tai Katharina. Monilla kristikunnan pyhimyksillä on ollut tämä nimi. Katarina on almanakassa ensi kerran vuonna 1859 - Katariina esiintyy siellä vasta vuonna 1950. - Kaarinan vanhempi nimiasu Carina, Caarina esiintyy jo 1600-luvun kalentereissa.
Mainitut nimet ovat kristikunnan suosituimpia naistennimiä. Kaarinan kirkosta Turun lähistöllä periytyy myös vastaava paikannimi.
Lähteitä: Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Vilkuna, Etunimet
Nallerunoja ja lasten karhuaiheisia runoja löytyi ilmottamiesi
Tittamari Marttisen Nappisilmänallet ja Leevi ja nalle sekä Kaarina Helakisan
Nalle Kalle -runojen lisäksi muun muassa:
Milne, A.A. Kuninkaan aamiainen. A.A. Milnen kauneimpia runoja,
Nalle Puh. Sininen lorukirja.
Laulajainen, Leena: Satulintu lentää -kokoelmasta löytyivät runot: Nallen matkalaulu, Valkoisen karhun tähtilaulu ja Valkoisen karhun lyhtylaulu.
Lasten runoäänikirjasssa on Kaarina Helakisan runo Karhu, jolla oli knalli.
Pikku pegasos- antologiassa on Aale Tynnin runo Karhunpenikka.Martti Haavion saturunoelma Kolme karhua on itsenäinen kuvakirja
Wikipedian mukaan luku 925 on pitoisuusleima ja SKT on nimileima. Koru on hopeakoru. Hopeaa käytetään tavallisimmin seoksena, jossa on joko 83 % tai 92,5 % hopeaa, loput kuparia. Hopeaesineisiin lyötävissä leimoissa hopeapitoisuus ilmaistaan promilleina, siis tässä tapauksessa 925. Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuotteen leimaamisesta. Nimileimoja voit hakea Tukesin sivuilta: http://nimileima.tukes.fi/. SKT tarkoittaa Suomen Korutuonti Oy:tä.
Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
DANIEL on heprealainen nimi, Raamatun Vanhassa testamentissa tunnetaan ainakin kolme Danielia. Nimen merkitys on 'Jumala on tuomarini'. Nimi on eri kielialueilla yleistynyt 1600-luvulta lähtien, joskin tiedetään, että ainakin Englannissa sitä on käytetty jo 1100-luvulta lähtien. Danielin nimipäivä 11.12. (suomalaisissa kalentereissa vuodesta 1708 lähtien) on alkuaan 11.12.493 Samothrakeen saarella kuolleen samannimisen pylväspyhimyksen muistopäivä. Nimen suomalaisia muunnelmia ovat mm. Taneli, Tani, Tane.
KRISTIAN on muunnos latinalaisesta nimestä Christianus 'kristitty'. Nimi on ollut suosittu alasaksalaisella ja pohjoismaisella kielialueella, mm. Tanskassa hallitsijanimenä. Suomalaisia muunelmia on mm. Risto.///LÄHDE: Etunimet / Kustaa...
Varmaa vastausta kirjastossamme olevien lähteiden perusteella en voi antaa. Seuraavia tietoja onnistuin jäljittämään:
RT-kortisto 61-10606 : Juomavesikaivot. Rakennustietosäätiö, 1996.
s. 4: Porakaivon syvyydet vaihtelevat yleensä 30...120 metriin. Yleensä syvyydeksi riittää 50...60 metriä. Koska kallioperän rakoilu useimmiten vähenee syvyyden kasvaessa runsaasti yli 100 metrin syvyisiä kaivoja ei kannata tehdä.
Luokka 66.93 KYS
KYSYMYKSIÄ kaivoista = Frågor om brunnar / Toivo Lapinlampi ... [et al.]
Helsinki : Suomen ympäristökeskus : Edita, jakaja, 2001
s.46: Kuinka syvä kallioporakaivo yleensä on?: keskimääräinen syvyys on 60-80 m, vaihdellen 20 ja 150 metrin välillä
Internetistä löysin tietoja syvemmistä kaivoista:
Kosken kunnassa on...
Kriitikko ja lastenkirjailija Tuula Korolainen on laatinut listan maailman merkittävimmistä lasten- ja nuortenkirjoista Onnimanni-lehdelle v. 1991. Lista koostuu asiantuntijoiden suositukista Ohessa oma näkemykseni niistä listan kirjoista, joita voisi ajatella nelivuotiaalle.
Andersen, H.C.: Kootut sadut ja tarinat
Barrie, J.M.: Peter Pan
de Brunhoff, Jean: Babar-kirjat
Busch, Wilhelm: Max ja Moritz (voi olla vähän pelottava synkän loppunsa takia!)
Carroll, Lewis: Liisan seikkailut ihmemaasa (myös pelottavia kohtia)
Collodi, Carlo: Pinokkio
Dahl, Roald: Iso Kiltti Jätti
Egner, Thorbjörn: Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa
Finne, Jalmari: Kiljus-kirjat
Grahame, Kenneth: Kaisilikossa suhisee
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin...
Jake Nyman on laatinut listan Hectorin suomeksi levyttämistä, hänen itsensä sanoittamista kappaleista.
Suluissa on alkuperäisen levytyksen esittäjä ja kappaleen nimi. Jotkut Hectorin sovitukset perustuvat tosin originaaliesitysten jälkeen ilmestyneisiin myöhempiin versioihin.
Ainokainen (The Beatles: She's a Woman)
Ei mittään (The Fugs: Nothing)
Elämä on politiikkaa (Bob Dylan: Political World)
Hassu huilumies (The Beatles: Fool on the Hill)
Hei leidi hei (Bob Dylan: Lay Lady Lay)
Huomenta tyyny (Larry Finnegan: Good Morning Tears)
Jäi talo tyhjilleen (Consortium: Copper Coloured Years)
Jos lehmät osais lentää (David McWilliams: The Days of Pearly Spencer)
Jos lukisit kuin kirjaa (Gordon Lightfoot: If You Could Read My Mind)...
Kehitysmaa on kiistelty käsite eikä sille ole mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Arkikielessä kehitysmaalla tarkoitetaan usein maata, jossa on matala bruttokansantuote, vähäinen koulutustaso ja kehno terveydenhoito. Voidaan puhua myös esimerkiksi ”kolmannesta maailmasta” tai ”Etelästä”, mutta myös nämä termit ovat ongelmallisia.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/kehitysmaat-kehittyvat-maat-kolmas-maailma-globaali-etela-miten-puhua
Kehitysmaiksi luokiteltavat maat ovat heterogeeninen ryhmä maita, joissa voi olla valtavaa sisäistä vaihtelua. Seuraavaksi hahmottelen erilaisia tapoja luokitella maita. Näissä tilastoissa ”Eurooppa” käsitetään varsin laajassa merkityksessä; esimerkiksi Venäjä lasketaan usein...
Nimesi Nelli on englantilainen lyhentymä nimestä Eleonoora tai Helena. Eleonoora taas on alkuaan arabialainen nimi ja se tarkoittaa ”Jumala on valoni”. Nimi Helena on peräisin Kreikasta ja se tarkoittaa ”loistava”.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja / etunimet : Kustaa Vilkuna ; sukunimet : Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Otava, 1988
Jos kyseessä on valtion omistama alue, kullanhuuhdontaan tarvitaan kullanhuuhdontalupa (Kaivoslaki 621/2011 22 §). Kullanhuuhdontaluvan haltijalla on oikeus hyödyntää kullanhuuhdonnan sivutuotteena irtomaasta löytyneitä jalo- ja korukiviä sekä kultaesiintymiä (621/2011 23 §). Kaivoslaissa ei erikseen kielletä omalta maalta löytyneiden esiintymien hyödyntämistä eli omasta maasta löytyneet kultaesiintymät sekä kullanhuuhdonnan sivutuotteena löytyneet jalo- ja korukivet ovat näin ollen maanomistajan omaisuutta. Tosin kaikkeen kaivostoimintaan tarvitaan kaivoslupa. Luvat myöntää Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto). Luvan saamiseen vaikuttavat monet muut säädökset ja lait, kuten esimerkiksi luonnonsuojelulaki. Laki löytyy...
Ainakin seuraavat kaksi kirjaa sisältävät erityisesti liikunnallisia virikkeitä vanhuksille:
Beysclag, Renate: Ikäihmisten liikuntaa leikkimielisesti. Edita, 1996.
Stenberg, Marjo: Meidän kodin jumppahetki: periaatteita ja ideoita. Sopimusvuorisäätiö, 1994.
Kirsti Koivulalla on useita kirjoja, joissa on virikkeitä eri ikäisille. Esim. kirjassa Myötätuulta tupaan : ohjaajan kirja, on myös liikunnallisia virikkeitä erilaisten sanaleikkien ja visailukysymysten lisäksi.
Toinen Kirsti Koivulan kirja, jossa on virikkeitä vanhuksille, on Iltamme iloksi: ikinuorten virikekirja.
Tässä vielä muutama kirja, joissa on virikkeitä lähinnä muistin aktivointiin:
Kallio, Tarja: Porinakontti: ryhmänohjaajan käsikirja. Lahden lähimmäispalvelu, 2003...
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus. Sadun henkilöt, paikat ja tapahtuma-aika ovat yleensä epämääräisiä. Niitä ei siis kerrota totena. Sadut kuuluvat pääasiassa lastenkirjallisuuteen. Vanhimmat kansansadut ovat yli 40000 vuotta vanhoja. Muita satutyyppejä ovat mm. ihmesadut (sisältävät yliluonnollisia aineksia), legendasadut ja novellisadut. Kansansadun perinteen pohjalta syntynyt taidesatu (tarkoitettu alun perin aikuisille) välitti elämänkatsomuksellisia, eettisiä tai moraalisia näkemyksiä. (Lähteet: Mattila, Pekka: Kirjallisuuden tutkimuksen avainsanoja, Kirjayhtymä 1984; Facta 2001, WSOY)
Fantasia-sana viittaa mielikuvitukselliseen, ihmeelliseen, johonkin, joka ylittää arkitodellisuuden....
