Kyseessä on suomennos Cat Stevensin ikivihreästä laulusta "Wild world". Se julkaistiin alunperin "Kai jäädä saan" -singlen b-puolella vuonna 1991. Parin vuoden päästä laulu julkaistiin cd:llä "Elämää eteenpäin". Sen jälkeen laulua ei ole julkaistu muilla cd:illä eikä sen nuotteja ole saatavilla. Ainoa keino on, että lainaat cd:n ja otat sanat talteen joko kuuntelemalla tai kansilipukkeesta.
"Elämää eteenpäin" cd:tä löytyy jonkun verran Suomen kirjastoista mm. Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kirjastoista. Voit kaukolainata cd:n lähimpään kirjastoosi. Kaukolainapyyntö tulee aina tehdä oman kirjastosi kautta ja siitä peritään yleensä erillinen maksu.
Tässä listassa on Kalevalaa hyödyntäviä romaaneja, sarjakuvia ja nuorten kirjoja 1980-luvulta eteenpäin. Olisikohan kyse jostakin näistä?
Parvela, Timo: Tiera
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2008
Nuorten fantasia
Karppi, Mikko: Väinämöisen vyö
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Jännitys
Parvela, Timo: Tuliterä
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Nuorten fantasia
Kanto, Anneli: Hirmuinen vedenpaisumus ja muita myyttisiä tarinoita
Kirja, kieli: suomi, Karisto, 2007
Nuoret
Lius, Tuomas: Jadesoturi Sangfu
Kirja, kieli: suomi, Like, 2006
Sarjakuva
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala ; [kuvitus: P. A. Manninen]
Kirja, kieli: suomi, Pilot-kustannus, 2006
Hakkarainen, Petteri: Väinämöinen, vanhana syntynyt : romaani Kalevalasta
Kirja, kieli...
Armo Hormiasta ei ole julkaistu elämäkertaa. Hän syntyi 3.11.1928 ja kuoli 11.10.1988. Lisätietoja löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Armo_Hormia sekä teoksesta Suomen kirjailijat 1945-1980.
Alla on muutama työelämän ruotsin kielen oppikirja, joihin kuuluu myös cd. Kaikkia kursseja näyttää olevan myytävänä. Kurssit saa lainaan myös kirjastosta.
- Reflex : uppdatera din svenska / Timo Jokisalo, Ritva Minni (oppikirja + cd, 3. p. 2013)
- Väl bemött / Tiina Halonen, Ulla Kaukola (kirja + cd + cd-rom, 2005)
- Så klart : svenska på jobbet / Nina Numminen & Mats Malm (kirja + cd, 2005)
"Sinuahan on ollut kokonainen lauma", sanotaan Maiju Lassilan Kuolleista herännyt -romaanin (1916) päähenkilöstä. Sama pätee monella nimellä esiintyneeseen Lassilaan eli Algot Untolaan itseensäkin.
Kaisa Kurikka kertoo tutkimuksessaan Algot Untola ja kirjoittava kone (2013, Turun yliopisto) (https://www.doria.fi/handle/10024/90520), että Untola/Lassila halusi useita eri nimiä käyttämällä vastustaa 1900-luvun alun näkemyksiä tekijyydestä ja esteettisistä säännöistä. Hän oli oman aikansa kirjallinen häirikkö, joka pelasi identiteettipeliä, sekoitti lukijoiden ja arvostelijoiden mielikuvia teosten tekijästä sekä romutti tekijään liittyvää henkilökulttia.
Tulitikkuja lainaamassa -teoksen (2001, SKS) esipuheessa Kurikka kirjoittaa, että eri...
Tarkoitatte varmaankin kirjastojen kotipalvelua?
Suomen korkeakoulujen yhteisluettelotietokannasta Lindasta löytyvät seuraavat teokset:
Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus" / Ismo Vainikka 1989
Oulun yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma "Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta" / Tuija Niskanen 1993
"Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa" / Leila Järventausta, Ritva Lähdetluoma. Tampere 1983.
Teosia säilyttävä kirjasto on vastaava yliopiston kirjasto. Kirjat on mahdollista kaukolainata. Viimeksi mainittu teos on tosin aika lailla vanha. Lindassa ei ole...
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/...
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
Aale Tynniltä on ruotsinnettu ainakin toista kymmentä runoa. "Kaarisiltaa" (kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen", 1949) ei niiden joukossa tiettävästi ole.
Tynnin runojen ruotsinnoksia on julkaistu seuraavissa antologioissa:
Rundt, Joel: "Fågeln flyger långt : finsk dikt i svensk tolkning". Helsingfors: Söderström, 1952. Sisältää runot
"Undret" ("Ihme", kokoelmasta "Lähde ja matkamies", 1943)
"Mörkret" ("Pimeys", kokoelmasta "Lehtimaja", 1946)
"Kunskapens träd" ("Tiedon puu", kokoelmasta "Soiva metsä", 1947).
"Du tror du kuvar mig liv? : finländska kvinnors lyrik genom tiderna". Saml. av Tua Forsström och Märta Tikkanen. Stockholm: Trevi, 1984. Sisältää runot
"Ensamhet" ("Yksinäisyys", kokoelmasta "Kynttilänsydän", 1938)
"Vissla, höst" ("...
Suomalaisista hevoskirjojen kirjoittajista voisi mainita esimerkiksi seuraavat: Merja ja Marvi Jalo (esim. Nummelan ponitalli-sarja), Anu Ojala, Maria Kupias ja Tiina Lehtineva, ulkomaisista esim. Jenny Oldfield, Bonnie Bryant. Kertomuskokoelma Tarinoita lumoavista hevosista on kiva.
Jännityskirjoissa on valinnanvaraa. Ilkka Remes on kirjoittanut suosittuja Aaro Korppi-sarjaa ja Eon Colfer fantasiakirjoja. Anthony Horowitz on kirjoittanut jännityssarjaa nuoresta Alex Riderista sekä kauhufantasiaa nimeltä Korpinportti. Mark Haddon on kirjoittanut hauskan ja erilaisen jännärin nimeltä Yöllisen koiran merkillinen tapaus. Charlie Higson on kirjoittanut nuoren James Bondin seikkailuista kirjoissa Hopeaevä, Verikuume ja Korota tai kuole. Ellinor...
Nerjaan sijoittuvaa romaania tai dekkaria ei löytynyt, mutta Andalusia-aiheisia joitakin. Viimeisenä mainittu on kiinnostava muistelmateos ja keittokirjakin. Kaikki kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
- Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina (2010)
- Onnen poika Andalusiassa / Erkki J. Vepsäläinen (2001)
- Veijarit ratsastavat jälleen / Erkki J. Vepsäläinen (2000)
- Tehtävä Malagassa : jännitysromaani / Helen MacIn (1973)
- Andalusian karkea suola / Vivi-Ann Sjögren (2004)
Ainakin alla olevat ratkaisukirjat julkaistiin tuona ajanjaksona. Luettelo tuskin on täydellinen, kirjasta saattaa puuttua ratkaisukirjat-merkintä.
- Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise / suom. Esa Mela (1989)
- Katkaistu käsi / Chaland, Fromental (1991)
- Kummitusmatkat (1991)
- Luciferin merkki / Goffin, Peeters (1991)
- Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? / Marvin Miller (1992)
- Hiljaisuus, murha! / Sokal, Riviere (1992)
- Varjojen soturit / Dodo, Ben Radis (1992)
- Minä rikosetsivä / Marvin Miller (1994)
- Suuri aarrejahti / A. J. Wood
- Mustan tornin valtias / Steve Jackson (1987)
- Velhovuoren aarre / Ian Livingstone, Steve Jackson (1987)
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Näistä voisi olla hyötyä:
Teubes, Annien: Stylish doggwear.
Saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Lehtiartikkeli:
Hietaranta, Paula: Pikku koiran syysvaatteet. Suuri käsityölehti 2003, nro 10. ss.24-25,63
Koiran liivi:
Törmä, Ritva: Turvallista matkaa. Suuri käsityölehti 2004.nro 9 ss.24-25,63-64
kuvia koirien takeista
http://www.kanetti.fi/~ktukia/vaatetus.shtml
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei mainitse suoraan sukunimeä ”Ritanotko”, mutta siellä kerrotaan, että ”Rita”-alkuisten sukunimien taustalla olisi ’loukkupyydystä’ merkitsevä sana ”rita”. Se on mahdollisesti esiintynyt aluksi talon- tai muun paikan nimenä. Tämä selitys on esimerkiksi sukunimen ”Ritaniemi” taustalla, ja ”Ritanotko” kuulostaisi samantapaiselta. Kaakkois-Suomessa esiintyvät ”Rita”-alkuiset nimet saattavat juontaa juurensa nimeen ”Risto”. ”Ritala”-nimi saattaa pohjautua sanaan ”ritari”, joskin se tuntuisi minusta epätodennäköisemmältä alkuperältä tässä yhteydessä.
Aivan tarkkaan ei siis ole mahdollista sanoa jonkin tietyn sukunimen etymologiaa, mutta toivottavasti noista arveluista on apua....
Vuodesta 1680 lähtien maaseudulla oli käytössä pitäjänkäsityöläisjärjestelmä. Pitäjänkäsityöläiset olivat yhteisössään arvostettuja henkilöitä. Heidän oli anottava toimeensa ja sitä ennen saatava pitäjäläisiltä suositus, jossa heidät tunnettiin hyvätapaisiksi ja luotettaviksi henkilöiksi. Yleensä pitäjänräätälit kiersivät kutsusta talosta taloon ja heitä kuten muitakin käsityöläisiä kohdeltiin paremmin kuin muuta työväestöä. Ammatti ei kuitenkaan tuottanut tuohon aikaan suurta varallisuutta, kuten Anne Metsäpuron sukututkimuksen perukirjasta voi päätellä.
http://www.kellomuseo.fi/kasityolaisuus.swf
http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/kasityolais…
http://anne.metsapuro.com/Pitajanraatali_Matti_Mikonpoika_Lindstrom....
Aivan kuvausta vastaavaa sivustoa en valitettavasti löytänyt, mutta jokin näistä saattaisi auttaa lorupussin tekemisessä
- Kirkkonummen kirjastolla on lorusivut, joilta voi tulostaa valikoiman lastenrunoja kuvalla. http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm Loruihin on liitetty myös leikkiohjeet ja äänitys.
- Hieman samantyyppinen on yksityisen ihmisen ylläpitämä Värssyjä-sivusto, jolle on koottu loruja ja muita runoja aihealueen mukaan. Jokaiseen runoon liittyy yksittäinen kuva. https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/
- Lorupussiin sopivia runoja löytyy internetistä paljon, esimerkiksi hakusanoilla "loruja lapsille". Runoihin sopivia selkeitä kuvia, joita saa vapaasti käyttää, löytyy vaikkapa Papunetin kuvapankista:...
Yhdistin kysymyksessä olevan lauseen ”minkälaisessa yhteiskunnassa … elettiin” ehkä liikaakin arkielämän kuvaukseen, mikä vaikutti lähteiden poimintaan. Kirjojen kelpaavuutta lähdeteoksiksi oli vaikea arvioida. Seuraavat runsaasti kuvitetut, sangen epätieteelliset kirjat ovat saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista:
Kotimaamme kuva 1-3 : Suomi 1916-1987. WSOY 1988. ”…kertoo sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä sekä siihen vaikuttaneista tapahtumista ja ilmiöistä…”
Naisen ja perheen historiaa : oheislukemisto. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1992. 95 s. (http://www.tkk.utu.fi/avoin/kh/Nape-w.htm)
Suomi silloin ennen : näin elettiin vuosina 1944-1956 / toim. Kai Linnilä ja Kaari Utrio. Tammi 1992. 608 s...
