Runo on Tommy Tabermannin varhaista tuotantoa 1970-luvulta; se sisältyy ainakin kokoelmaan nimeltä Kaipaus (Weilin+Göös, 1976). Teksti alkaa sanoilla "Mielisairaalan nimi on nyt / Koivukehto [...]".
Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluu myös espanjankielisiä lastenkirjoja. Valikoima vaihtelee kirjastoittain, mutta kirjoja voidaan tarvittaessa tilata haluaamaasi kirjastoon myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa siis tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta, millainen valikoima espanjankielistä kirjallisuutta heillä on.
Halutessasi voit myös itse selailla ja varata kirjoja HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla:
- Kirjoita hakukenttään "lastenkirjallisuus"
- Valitse "Tarkenna hakua"
- Valitse Kieli-valikosta "espanja"
Näin saat näkyviin listan HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista espanjankielisistä lastenkirjoista. Mikäli haluat selailla vain kuvakirjoja, kirjoita hakusanaksi "kuvakirjat". Oman...
Oletan, että haltiakielellä tarkoitetaan tässä suurhaltiakieltä eli quenyaa, joka lienee Tolkienin kielistä pisimmälle kehitetty ja josta löytyy eniten tietoa. Lause käännettynä quenyaksi:
Melmë alaturyas ilqua.
Käännöksen pohjana on käytetty seuraavia sanastoja:
http://www.ambar-eldaron.com/telechargements/quenya-engl-A4.pdf
http://www.ohtar.com/fantasy/dictionary.htm
Netistä löytyy useita muitakin, voi kokeilla Google-hakua ’ english-quenya’.
Paras löytämäni kielioppi löytyy täältä: http://folk.uib.no/hnohf/quenya.htm, muitakin on.
Linkkejä ja tietoa, myös muista haltiakielistä, löytyy esim. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Quenya sekä KontuWikistä http://wiki.kontu.info/Etusivu, jossa on todella runsaasti Tolkien-tietoutta.
Kirjailijan muistelmissaan Waltari luonnehtii itseään "sukurasituksen vaivaamaksi periodijuopoksi". Sukurasituksella hän viittaa alkoholin siivittämänä villiä ja levotonta elämää viettäneeseen äidinisäänsä: "Tältä taholta meille on jäänyt sukurasitusta, josta varsinkin vanhempi veljeni, mutta myös minä olemme kärsineet. -- Sen sijaan luulen, että kertomukset hänen vaiheistaan omien kokemusteni ja alkoholiperiodieni jälkeen auttoivat minua selvittämään, mistä osaltaan minullekin oli tullut tämä sukurasitus -- ." (s. 16-17)
Kirjailijan ajoittaisen alkoholismin alkupistettä on perin vaikea määrittää; jossakin mielessä se tuntuu häntä vaivanneen koko aikuisiän, aina kieltolain leimaamista nuoruusvuosista lähtien. Jo Waltarin 20...
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
En löytänyt Suomen enkä pohjoismaiden kirjastoluetteloista kyseistä nuottia. Vain kappaleen sisältämä CD löytyy.
Googlettamalla sain selville, ja tulkitsin, ettei nuottia ole julkaistu. Edwar Elgar on säveltänyt kappaleen Edmund Wallerin runoon, jonka sanat kyllä löyhtyvät. Ks.:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Self_Banished
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
Helsingin Sanomat järjesti vuonna 2006 äänestyksen Suomen synkimmästä laulusta. Runoista en onnistunut vastaavaa äänestystä löytämään - Aamulehdestäkään.
Näistä lauluista äänestettiin: http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/%C3%84%C3%A4nest%C3%A…
Kymmenen kärki:
http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Helismaan+teksti+vei+…
“Kehotuksen” takana oli valtioneuvoston asettama Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlatoimikunta, joka Suomen Kaupunkiliitolle lähettämässään kirjeessä esitti, että ”Kaupunkiliitto kirjeessä tahi muulla tavoin kehottaisi Suomen kaupunkeja ja kauppaloita tulevien itsenäisyyden 40-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä esim. periaatepäätöksin ryhtymään toimenpiteisiin jonkin keskeisen torin tai kadun nimeämiseksi Itsenäisyydentoriksi tahi Vapaudenkaduksi”.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Puolimatkankadun nimimuutoksen Itsenäisyydenkaduksi marraskuussa.
Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1957. I : Valtuuston kertomus ; Talousarvio. Tampereen kaupunki, 1957
Viljo Rasila, Tampereen historia. IV : vuodesta 1944 vuoteen...
Vuonna 2007 suomeksi ilmestynyt Kolmastoista kertomus (The thirteenth tale, 2006) on toistaiseksi ainoa englantilaiselta Diane Setterfieldiltä julkaistu kaunokirjallinen teos.
Ennen kaunokirjailijaksi ryhtymistään Setterfield toimi kirjallisuudentutkijana erikoisalueenaan 1800- ja 1900-lukujen ranskankielinen kirjallisuus, etenkin Andre Gidé, joka oli myös hänen tohtorinväitöskirjansa aihe (Mise en abyme, retroaction and autobiography in the early works of Andre Gide, 1993).
Lahden kaupunginkirjastossa on teos
Tienhaara - Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä / kirjoittajat Eelis Ahtiainen, Heikki Fontell, Tapio Sormunen. Hki : E. Ahtiainen, H. Fontell, T. Sormunen, 1990
Koska ette ole lahtelainen, voitte pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastonnne kautta.
Tietokannoista löytyivät lisäksi teokset:
Viipurin Tienhaara : siel myö asuttii / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1998.
Viipurin Tienhaara kuvien kertomana / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1996.
Westerlund, Göran
Tienhaara : Finlands lås. Hki : Söderström, 1995.
Näitä kolmea kirjaa ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta niiden kaukolainaaminen on mahdollista muualta.
Lisäksi Janakkalan kirjastossa on...
Suomessa on nelisenkymmentä paarmalajia. Suomen luonto, eläimet, selkärangattomat -kirjan mukaan paarmat ovat hyönteismaailman noitia. Hehkuvat silmät ja tapa juoda ihmisverta ovat antaneet aihetta taikauskoon.
Juhani Itämiehen kirjassa Paarman puremaa ihmisen kannalta kiusallisimmat ovat sokkopaarmat ja suppupaarmat. Suppupaarmat pitävät siipiään ruumiin päällä supussa.
Epävirallisia paarmojen nimityksiä: https://suomenluonto.fi/uutiset/15565/ .
Sokkopaarman tieteellinen nimi on Chrysops relictus. Chrysops tarkoittaa kultasilmää. Sokkopaarma ei kuitenkaan ole sokea.Sokkopaarmojakin on useita.
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
https://suomenluonto.fi/uutiset/auts-paarma/...
Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa lasten ja nuorten kirjoja voi varata ilmaiseksi. Verkkokirjastossa Web-Origossa tehdyistä varauksista varausmaksu kirjautuu kuitenkin aina asiakastietoihin. Lasten ja nuorten kirjojen varausmaksuja ei tarvitse kuitenkaan maksaa. Henkilökunta poistaa asiakastiedoista lastenkirjojen varausmaksuja aina kun sellaisia huomataan. Jos sinulle on kuitenkin jäänyt varausmaksuja asiakatietoihisi, voit pyytää kirjastossa käydessäsi virkailijaa poistamaan ne.
Tämänkaltaisia humoristisia vertailuja löytyy useistakin eri vitsikirjoista. Samasta tarinasta voi olla useita erilaisia muunnelmia ja päähenkilöiden kansalaisuus voi myös olla eri kuin etsimässänne tarinassa.
Kokoelmissamme on niin runsaasti huumori- ja aforismikirjallisuutta, joten emme pysty käymään kaikkia teoksia läpi. Joten tässä vain muutama vinkki siitä, miten voisitte itse jatkaa etsintäänne.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voitte hakea esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä vitsikirjoja valitsemalla palvelun vasemmasta yläreunasta kohdan haku ja kirjoittamalla siellä kahdelle eri pudotusvalikkoriville hakusanoiksi (asiasana-kohtaan)
vitsit ja seksuaalisuus. Vastaavasti voitte käyttää myös hakusanoja...
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
- Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X
- Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.)
- Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.)
- Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990
- Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986
Alppilan historia:
Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Laulu on nimeltään "Sua hyväilen", ja sen on levyttänyt Seppo Hanski. Laulun on säveltänyt Roberto Livraghi ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion. Laulun alkuperäinen nimi on Quando cade un fiore, joissakin lähteissä myös Quando cadu un fiore. Laulu alkaa: "Niin kuin linnun hennon rikkoutuneen lennon".
Laulun esitys löytyy "20 suosikkia" -sarjan cd-levyltä Hanski, Seppo: Dona, dona (Fazer Records, 1996) ja myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Pi5zbjJdOwE). Suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta : 72: 2 - 1967. Nuottia en onnistunut löytämään.
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan näin: "Valtioneuvoston käsite on monimerkityksellinen. Sillä voidaan tarkoittaa pääministeristä ja muista ministereistä koostuvaa maan hallitusta. Sillä voidaan myös tarkoittaa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisatorista kokonaisuutta. Toisinaan valtioneuvostolla tarkoitetaan myös pelkästään valtioneuvoston yleisistuntoa tai ministeristökokonaisuutta. Useimmiten asiayhteydestä ilmenee, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan." (https://valtioneuvosto.fi/tietoa)
