Perustietoa bibliografioista saa erilaisista tutkielmaoppaista, esim Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas.
Internetistä esim. Informaatiotutkimuksen sivulta(http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…) saatte klikkaamalla kohtaa Tiedonlähteet ja sitten Bibliografiat hyödyllistä tietoa.
Idols-laulukilpailun voittajasta Hanna Pakarisesta on internetin lisäksi kirjoitettu muutamissa lehdissä. Artikkeleita on Helsingin Sanomissa (11.1.2004), Suomen kuvalehdessä (nro 4 2004, s. 50-51) ja Suosikissa (nro 2 2004, s. 28-30).
Etunimiä käsittelevistä kirjoista ei löytynyt Pokko-nimeä. Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa, kuinka yleinen nimi on Suomessa.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan osassa 2 (SKS 1995) s. 387 on sanalle pokko selitetty seuraavat merkitykset:
1. pokko 'pieni poika'
2. pokko, poko 'pässi, pässikaritsa'
Sanan taustasta lisätietoja löytyy em. teoksesta sekä Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, osa 2 (Suomalais-ugrilainen seura 1958).
Suomessa on nelisenkymmentä paarmalajia. Suomen luonto, eläimet, selkärangattomat -kirjan mukaan paarmat ovat hyönteismaailman noitia. Hehkuvat silmät ja tapa juoda ihmisverta ovat antaneet aihetta taikauskoon.
Juhani Itämiehen kirjassa Paarman puremaa ihmisen kannalta kiusallisimmat ovat sokkopaarmat ja suppupaarmat. Suppupaarmat pitävät siipiään ruumiin päällä supussa.
Epävirallisia paarmojen nimityksiä: https://suomenluonto.fi/uutiset/15565/ .
Sokkopaarman tieteellinen nimi on Chrysops relictus. Chrysops tarkoittaa kultasilmää. Sokkopaarma ei kuitenkaan ole sokea.Sokkopaarmojakin on useita.
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
https://suomenluonto.fi/uutiset/auts-paarma/...
Nimitys juontaa juurensa keskiajan latinankielisestä sanasta tartarum (tartari), mikä tarkoittaa viinikiveä. Viinikivi on viinirypäleistä peräisin oleva viinihapon suola (kaliumvetytartraatti, kaliumbitartraatti), jota saatiin viinin varastoinnissa käymisastiaan syntyvistä viinihappokiteistä. Viinikiveä käytettiin leivinjauheen seassa kuohkeuttamaan leivonnaisia tai antamaan tasaista koostumusta valkuaisvaahdolle (esim. marengit). Sitä käytettiin myös kohokkaissa ja kurkkujen säilönnässä, ja joskus myös virvoitusjuomissa. Viinikivi estää sokerin paakkuuntumisen ja alentaa ruoan pH-arvoa.
Lähde:
Kaarina Turtia: "Gastronomian sanakirja" (Otava 2009)
Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan 11.10.1975 valtion budjettia vuodelle 1976. Varusmiehen päivärahan todettiin nousevan vuoden 1976 heinäkuussa "50 pennillä, eli neljään markkaan". Vuonna 1975 päiväraha oli siis 3,50 mk.
Useimmiten lainausongelmiin auttaa, kun kirjautuu ulos palvelusta ja takaisin sisään. Alla muita yleisluontoisia vinkkejä vastaaviin ongelmiin:tyhjennä sovelluksen datatyhjennä selaimen välimuisti ja datakäynnistä laite uudelleenasenna sovellus uudestaanvarmista, että sovellus ja puhelimen käyttöjärjestelmä on päivitetty ajan tasalleToivottavasti näistä vinkeistä on apua ja tilanne korjaantuisi! Jos ongelma ei ratkea tai toistuu, asiasta voi laittaa vielä palautetta suoraan sovelluksen kautta: asetukset > anna palautetta. E-kirjaston sivustolla https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-ominaisuudet kerrotaan ajankohtaisista haasteista ja kehityskohteista, ja tältä sivustolta löytyy vastauksia usein kysyttyihin...
Kuvassa on tosiaan Arabian leima, jonka alla teksti, jossa tulkitsin lukevan “käsinsorvattu” sekä jonkin sortin S-kirjainta muistuttava merkintä.
Vastaavanlaista leimaa ei löydy Desingmuseon hausta http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx En myöskään löytänyt vastaavan näköistä esinettä samaisella haulla etsimällä kukka-aiheisia esineitä.
Tiedustelin tunnistusapua Arabian esineistöä hyvin tuntevalta kollegaltani Vantaan kirjastosta ja hänen mukaansa leima vaikuttaa melko vanhalta ja kuulemma Sakari Vapaavuoren joissakin töissä on kirjaimet (usein kaiverrettuna) muodossa v S v. Esimerkkinä kuva jo aiemmin Hagelstam & Co huutokaupassa myydystä Sakari Vapaavuoren Arabian esineestä https://www....
Valtakunnan lippua tulee käsitellä kunnioittavasti ja arvokkaasti. Lipun epäasianmukainen käsittely on lipun ja sen symboloimien arvojen häpäisemistä. Helsingin lipputehtaan julkaisema liputusopas selittää asian näin: "Suomen lippu on Suomen kansan vertauskuva ja lippua häpäisemällä häpäistään Suomen kansaa. Näin ollen lippu ei saa koskettaa maata."
Kysymyksestäsi ei käy ilmi haluatko tietoa sotilaiden moraalista koskien Suomen sotia, tai esim. II maailmansotaa tai yleisesti sodan ja sotilaiden moraalista. Ainut viite, joka löytyi käytettävissämme olevista tietokannoista sanoilla sotilaat ja moraali oli Olli Harisen kirjoittama artikkeli: Moraali, joukon kiinteys ja pienryhmät sotilassosiologian haasteena - erään taistelukuvauksen analyysi. Sotilasaikakauslehti, 1998, n:o 6-7, s.26-30.
Sanalla sotahistoria pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) tulee satoja viitteitä, jotka ovat etupäässä sodassa olleiden henkilöiden muistelmia. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-viitetietokanta (tietoa lehtiartikkeleista), josta löytyy sanoilla sotahistoria, sota...
Sana saippua on germaaninen lainasana kantamuodosta 'saipon'. Suomen kielessä sana on esiintynyt erilaisina murreversioina, kuten saiput, saipo, saipoo,
saip(p)io jne. Suomen kielen etymologisen sanakijan mukaan sanasta on mainintoja suomen kielessä 1600-luvulta lähtien. Suomen kielen sanojen alkuperästä voi lukea muun muassa seuraavista teoksista:
- Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (Ulla-Maija Kulonen, päätoim.)Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000.
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.
Kysymäänne teosta ei tosiaan antamillanne tunnusmerkeillä ole helppo jäljittää. Kuvailunne perusteella kirja saattaisi edustaa viihde- tai jännityskirjallisuutta.
Jännitystä ja viihdettä tuotannossaan yhdisteleviä, paljon luettuja nykykirjailijoita ovat muun muassa Sidney Sheldon, Sandra Brown sekä Nora Roberts. Heidän teoksiaan on saatavilla suomeksi runsaasti.
Oivallinen dekkareihin keskittynyt internetsivusto on Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämä Dekkarinetti, joka sisältää muun muassa tänä ja viime vuonna suomeksi ilmestyneet dekkariuutuudet arvioineen, dekkarikirjailijoiden esittelyjä, dekkaripalkinnot, antoisan linkkihakemiston sekä tietoa käännösdekkareista:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Aarno Röngän...
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)...
Sanat löytyvät kirjasarjan suuri toivelaulukirja osan 9 sivulta 30. Kirjasarja löytyy hyvin monesta kirjastosta. Ensimmäisen säkeistön sanat ovat "Siellä missä aukee aapa ajaton, siellä missä puhuu pohjoinen, siellä missä raukee raito rajaton, siellä harvoin kohtaa ihmisen. Löysin sinut sieltä, tiettömältä tieltä, tieltä jolla puhaltaa saa tuuli jokainen. Muistatko illan siellä, Neljän Tuulen tiellä?"
Hei!
Kyseessä on varmaankin Emmi Jurkan esittämä Hilda Husso elokuvassa Kun on tunteet. Elokuvasta löytyy tietoja esim. sivulta http://yle.fi/teema/tv-arkisto/id14386.html
Monologi taas löytyy Maria Jotunin teoksista, esim. Novelleja, Novelleja ja muuta proosaa, Maria Jotunin ihmisiä.
Ilmastokeskuksen mukaan Suomessa vallitsi 30.4.1935 kylmä pohjoinen ilmavirtaus. Helsingin Kaisaniemessä oli vuorokauden ylin lämpötila -0,4 astetta ja alin lämpötila -5,3 astetta, ja siellä esiintyi yöllä heikkoa lumisadetta. Päivällä oli melko aurinkoista. Jyväskylässä oli ylin lämpötila +0,6 astetta ja alin lämpötila -6,6 astetta, ja sielläkin esiintyi aamulla heikkoa lumisadetta. Sää oli melko pilvinen. Sodankylässä oli ylin lämpötila
+1,0 ja alin lämpötila -14,0 astetta. Sää oli melko pilvinen.
Vanhaa ja uutta kalevalaa juhlittiin näyttävästi 1935.
http://www.kalevala175.net/sivu.php?n=p2ala&s=p2s3&s2=p1&k=p2&f=p1
Wikipediasta löytyy tietoa 1935 vuoden tapahtumista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1935
Oulunsalon kunnankirjastossa on 26 dvd-elokuvaa nuorten osastolla ja 15 dvd-elokuvaa lastenosastolla. Tätä kokoelmaa hankitaan koko ajan lisää.
Osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/ voit myös selata muiden OUTI-kirjastojen dvd-kokoelmia ja pyytää niitä tilattavaksi Oulunsaloon. Se mitä dvd-elokuvia kirjastoissa on saat esiin vaihtamalla aineistolajin kohtaan dvd-rom. Halutessasi voit myös rajata Oulunsalon kirjaston tai sitten selata kaikkien kirjastojen kokoelmaa. Muiden kirjastojen leffoja voit tilata pyytämällä meiltä Oulunsalosta vaikka maililla kirjasto@oulunsalo.fi .
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
