Kyberpunk kehittyi kirjallisuuden lajina 1980-luvulla. Genren tunnetuimpia kirjailijoita ovat William Gibson, Bruce Sterling ja Pat Cadigan. Kyberpunkin edeltäjiksi voidaan laskea Alfred Bester ja Philip K. Dick.
Suomeksi ilmestyneistä kannattaa lukea William Gibsonin koko tuotanto. Pat Cadiganilta on suomennettu yksi teos, Mielenpeli. Bruce Sterlingiltä on suomennettu hänen toimittamansa Peililasit: Cyberpunk-antologian lisäksi kaksi kirjaa. Tuon novellikokoelman kirjailijoista ainakin Rudy Ruckerilta on käännetty kyberpunk-henkisiä teoksia. Vuonna 2013 ilmestyi kotimainen kyberpunk-antologia, Mustaa lihaa. Uudemmista suomennetuista kirjoista Richard Morganin Muuntohiilestä ja Alastair Reynoldsin Ilmestysten avaruus -sarjasta löytyy...
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla...
Kyseisistä tekijöistä onkin vaikea löytää taustatietoja suomeksi. Kotimaisissa hakuteoksissa ei ole heistä mainintoja.
Internetistäkin löytyy lähinnä vain tietoa englanniksi ja listauksia sarjan osista.
Mikäli Sinua kiinnostavat myös nämä nettisivut, aloita vaikkapa sivulta
http://www.foxall.com.au/mje/VerlWyat.htm
tai
http://goodolebooks.com/brainsbenton.html
ja http://www.iowamufon.com/octobercountry/brainsbenton.htm jonka alasivulta
http://www.iowamufon.com/octobercountry/brainsbentoncreator.htm
löytyy haastattelu, josta selviää että George Wyatt oli salanimi ja että Verral itse oli syntynyt Kanadassa 1904 ja kuoli 1990.
George Wyatt ja Charles Spain Verral ovat siis molemmat kirjoittaneet kirjasarjaa jonka alkuperäisnimi on "A Brains...
Adalminan helmi-satu löytyy ilman kuvitusta aika monesta teoksesta, muun muassa Otavan toimittamasta Topeliuksen kauneimmat sadut-kirjasta, viidennen painoksen sivulta 90. Maija Karman kuvittaman kauniin, Adalminan helmi-nimisen kuvakirjaversion on painattanut Tammi. Helmet-haulla löytyy lisää teoksia. Sivulla www.helmet-fi kannattaa valita Sanahaku, rajata aineisto suomenkielisiin kirjoihin ja kirjoittaa hakutermiksi Adalminan helmi.
Wsoy on julkistanut kevään ja kesän 2013 kirjansa http://www.virtualmagnet.eu/magnet/asiakkaat/Bonnier/wsoy_kirjasanomat_…
eikä sieltä vielä löydy tietoa The mark of Athena -kirjan ilmestymisestä, joten se tulee aikaisintaan syksyllä 2013.
Voit kysyä vielä tarkemmin suoraan WSOY:ltä http://www.wsoy.fi/palaute
Etunimiä käsittelevistä kirjoista ei löytynyt Pokko-nimeä. Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa, kuinka yleinen nimi on Suomessa.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan osassa 2 (SKS 1995) s. 387 on sanalle pokko selitetty seuraavat merkitykset:
1. pokko 'pieni poika'
2. pokko, poko 'pässi, pässikaritsa'
Sanan taustasta lisätietoja löytyy em. teoksesta sekä Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, osa 2 (Suomalais-ugrilainen seura 1958).
Ei ole laitonta. Tekijänoikeuslain 12§:n ensimmäinen momentti antaa meille kaikille oikeuden valmistaa muutaman kappaleen mistä tahansa äänitteestä, kunhan sitä käytetään yksityisesti. Yksityinen käyttö tarkoittaa oman itsen lisäksi lähisukulaisia ja ystäviä.
Myös mikä tahansa äänitystekniikka on sallittu. Vuonna 2006 lakiin lisätty kopiointieston kiertämisen kielto innosti levyteollisuuden joksikin aikaa tuottamaan CD-levyjä, joihin oli upotettu milloin mitäkin kopionestotekniikkaa. Tarkoituksena oli mitätöidä tuo lain 12§:n antama lupa. Käytännössä yritys jäi lyhyeksi kuluttajien voimakkaan reaktion takia, eikä näitä "kopiosuojattuja" CD-levyjä juurikaan ole enää liikkunut. Tällaisen suojauksen kiertäminen olisi lain mukaan kiellettyä,...
Heti ensimmäiseksi suosittelisin Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjaa (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen vartijat, Tuulien taikuri), jossa on paljon Harry Potteria muistuttava asetelma mutta suomalaista mytologista taustaa. Olen itsekin pitänyt kovasti tuosta.
Toisena voisin suositella hiukan eeppisempää fantasiasarjaa: Ilkka Auerin Lumen ja jään maa -sarjaa (osat: Sysilouhien sukua, Varjoissa vaeltaja, Hyinen hauta, Ikitalvi). Siinä Nonna-niminen tyttö joutuu monenlaisiin seikkailuihin, ja hänelle paljastuu yllättäviä asioita hänen syntyperästään. Tuo oli ainakin minusta todella vetävä sarja ja sijoittuu Auerin luomaan fantasiamaailmaan.
Kolmanteni nostaisin esiin Sini Helmisen Väkiveriset-sarjan (osat: Kaarnan...
Alkoholin tuontimääräykset Suomeen koskevat jokaista. Toisesta EU-maasta voi tuoda verottomasti 1 litran väkeviä (yli 22%) ja 3 litraa aperitiivejä (maks. 22%) tai kuohuviinejä. Mietoja viinejä voi tuoda 5 litraa ja olutta 15 litraa. Suomen verot maksamalla voi alkoholijuomia tuoda Suomeen ilman määrällisiä rajoituksia.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut alle 16 Hovatoff-nimistä henkilöä. Tarkan lukumäärän puuttuminen johtuu siitä, että kovin pieniä nimimääriä ei ilmoiteta täsmällisesti:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Nimeä ei löytynyt sukunimikirjoistamme tai muistakaan lähteistä. Se on yhtenä nimenä Pirjo Mikkosen selvityksessä (”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat, 2013), jossa on selvitelty nimenvaihdoksia ja niiden syitä. Sukunimi Hovatoff on selvityksen mukaan vaihdettu nimiin Heino ja Hietala. Muitakin lähteitä löytyi, joissa nimi oli vaihdettu suomenkieliseen nimeen.
Olisivatkohan myös seuraavat kotimaiset fantasiaa sisältävät kirjat mieleen:
Vuokko Hurme: Kiepaus, Kaipaus ja Keikaus (Huimaa-sarja)
Emma ja Arja Puikkonen: Äänihäkki ja Löytölintu
Hanna van der Steen: Ennustus, Kirous ja Lumous (Tähtisilmät-sarja)
Jarkko Tontti: Vedeeran taru, Vedeera vaarallisilla vesillä ja Vedeera ja polttavan auringon maa (Vedeera-sarja)
Reeta Aarnio: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartija ja Tuulien taikuri
Magdalena Hai: Neiti Kymenen ihmeellinen talo
Salla Simukka: Sisarla
Mervi Heikkilä: Revonpuro, Tuulenkala, Sudenhampaat (Aijalin saaren tarut -sarja)
Elina Rouhiainen: Valkeantuoja (Nelimaan tarinat, 2. osa Hirmunsilmä ilmestyy syksyllä)
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Reetta Niemelä: Mustan...
Se, ettei yksikään näistä sitaateista sisällä minkäänlaista lähdeviitettä, antaa oikeuden vähintäänkin epäillä niiden oikeellisuutta. Ainakaan ne eivät ole yhtäpitäviä sen käsityksen kanssa, jonka Kekkos-elämäkerturi Juhani Suomi UKK:n suhteesta kokoomukseen antaa massiivisessa elämäkertasarjassaan: "Kekkosen suhde toiseen porvaripuolueeseen, oikeistoa edustavaan kokoomukseen, oli huomattavasti monimuotoisempi kuin nykyhetken usein tarkoitushakuiset muistelukset antavat ymmärtää. Ilmiselvästi Kekkonen etsi tukea myös kokoomuksesta, ja siihen kytkeytyivät muun muassa hänen moninaiset yrityksensä saada puolue mukaan hallitusvastuuseen. Joissakin vaiheissa kysymys ei enää ollut vain taivuttelusta, vaan pikemminkin pakottamisesta ja uhkailusta...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Maurice Druonin Kirotut kuninkaat -sarjasta on suomennettu vain kaksi ensimmäistä osaa, joiden alaotsikot ovat Kuristettu kuningas ja Rautakuningatar. Muiden osien suomennoksista ei löydy minkäänlaisia viitetietoja.
Esimerkiksi laajasta kansainvälisestä kirjastotietokannasta WolrCatista (ks. linkki alla) löytyvät jatko-osien alkukieliset nimet ja ne täsmäävät kertomiesi suomenkielisten nimien kanssa.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Rois_maudits
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Accursed_Kings
Viljo Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista: Seitsikko naivisteja (1998) ja Risto Ojanen: Kuvien lempeä kapina: suomalaisia naivisteja (1983). Turun maakuntamuseon vuosikirjasta Aboa 1989-1990 löytyy artikkeli Harri Kalha: "Kupittaan saviosakeyhtiön käyttö- ja koristekeramiikka: tuotannon tyylillisen kehityksen pääpiirteitä", jossa mainitaan myös Viljo Mäkinen.
Lisäksi teoksessa Kuvanveistäjän luona: veistoksia ja piirustuksia (1982) on Viljo Mäkisen lyhyt haastattelu. Lisää Kupittaan saven kuvastoja löytyy Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1045579126 asiasanalla Kupittaan saviosakeyhtiö.
Olet oikeassa: pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa ei todellakaan ole perhekoteja käsittelevää kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjastoista http://helka.csc.fi/ löytyvät seuraavat teokset:
Turunen, Tero: Aitoo tunnetta? : kahdeksan nuoren kokemuksia elämästä perhekodissa, 2000.
Kirjaa voi lukea Kasvatustieteellisen tdk:n kirjastossa Bulevardilla. Sitä ei saa kotilainaan.
Isoniemi, Riina: "Kappaleen matkaa jotakin hyvää" : Lastensuojelun viikonloppuperhesijoitus avohuollon sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta, 2000. Tämä on Valtiotieteelliseen tiedekuntaan tehty opinnäytetyö, joka on luettavissa Valtiotieteellisen tdk:n kirjastossa.
Mattila, Eevaleena: Yhtä suurta perhettä : perhekotien vastuuhenkilöiden näkemyksiä...
Japanin pitkästä kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Kirjastojen asiasanoilla Japani ja kulttuurihistoria löytyy mm. tällaisia teoksia, joiden avulla voisit aihettasi rajata:
- Contemporary Japanese thought / edited by Richard F. Calichman
- Japanilainen nainen : kuvissa ja kuvien takana / Seija Jalagin & Annamari Konttinen (toim.)
- Samuraiden aika / [toimittajat: Toimi Jaatinen ... et al.] ; [kirjoittajat: Peter von Bagh ... et al.]
- Samurait : Japanin klassisia sankaritarinoita / Juhani Lompolo
- Geishan maailma : tarua ja totta / Ilmari Vesterinen
- Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat / Juhani Lompolo
- The idea of Japan : western images, western myths / Ian Littlewood
- Japanin kulttuurihistoria :...
AATOS
Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
VEETI
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
VILHELMI
Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992).
Vilhelm ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa (1709-).
Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on '...
Teresa on myös kreikkalainen nimi ja tarkoittaa nainen Therasta. Thera on saari jota myös tunnertaan nimella Santorini.
Näin Pentti Lempiaisen kirjassa "Suuri etunimikirja".
(Vastattu 27.12.2007).
Angelika-nimen taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline, Angelita ja todennäköisesti myös kysymäsi nimi Anselica.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus. (Vastattu 30.7.2007)
Kyseessä on Marjatta Pokelan KARAMELLIOOPPERAAN (1994) sisältyvä laulu PIPARKAKKUTALOSSA. Samana vuonna julkaistiin oopperan musiikista "lauluvihko" (Fazer Musiikki, ISBN 951-757-322-7) ja "pianosovitukset" (Fazer Musiikki, ISBN 951-757-311-1). Etsitty laulu löytyy molemmista ja molemmat vihkot löytyvät ainakin HelMet-alueen kirjastoista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
