Kappale tunnetaan sekä nimellä Vill ha dej että Vill ha dig. Kirjastotietokannoista ei löytynyt kummallakaan nimellä muuta suomenkielistä versiota kuin tuon Smurffien Kun smurffilta suukon mä sain. Myöskään Yleisradion kattavasta Fono.fi-tietokannasta ei löytynyt muita versioita.
Vaikuttaa siltä, ettei muuta suomenkielistä versiota ole tehty.
Yhdistin kysymyksessä olevan lauseen ”minkälaisessa yhteiskunnassa … elettiin” ehkä liikaakin arkielämän kuvaukseen, mikä vaikutti lähteiden poimintaan. Kirjojen kelpaavuutta lähdeteoksiksi oli vaikea arvioida. Seuraavat runsaasti kuvitetut, sangen epätieteelliset kirjat ovat saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista:
Kotimaamme kuva 1-3 : Suomi 1916-1987. WSOY 1988. ”…kertoo sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä sekä siihen vaikuttaneista tapahtumista ja ilmiöistä…”
Naisen ja perheen historiaa : oheislukemisto. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1992. 95 s. (http://www.tkk.utu.fi/avoin/kh/Nape-w.htm)
Suomi silloin ennen : näin elettiin vuosina 1944-1956 / toim. Kai Linnilä ja Kaari Utrio. Tammi 1992. 608 s...
Veikko Huovisella on vaimo ja kolme lasta, tytär on syntyntynyt 1959 ja kaksi poikaa, jotka ovat syntyneet 1962 ja 1964.
Lisää tietoja kirjailijasta ja hänen perheestään löytyy
esim. kirjoista: Arto Seppälä: Ajatus on hiirihaukka sekä Veikko Huovinen: Muina miehinä: kirjailijan muistelmia. Kirjoissa on myös kuvia.
Oulunsalon kunnankirjastossa on 26 dvd-elokuvaa nuorten osastolla ja 15 dvd-elokuvaa lastenosastolla. Tätä kokoelmaa hankitaan koko ajan lisää.
Osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/ voit myös selata muiden OUTI-kirjastojen dvd-kokoelmia ja pyytää niitä tilattavaksi Oulunsaloon. Se mitä dvd-elokuvia kirjastoissa on saat esiin vaihtamalla aineistolajin kohtaan dvd-rom. Halutessasi voit myös rajata Oulunsalon kirjaston tai sitten selata kaikkien kirjastojen kokoelmaa. Muiden kirjastojen leffoja voit tilata pyytämällä meiltä Oulunsalosta vaikka maililla kirjasto@oulunsalo.fi .
Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin.
Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Häkkinen, Kaisa:...
Hepreankielinen Ebenezer-nimi tarkoittaa "avun kiveä". Nimi pohjautuu raamatulliseen paikannimeen Eben-Eser: "Israel lähti sotaan filistealaisia vastaan ja leiriytyi Eben-Eserin luo, -- " (1. Sam. 4:1) - "Samuel otti kiven ja pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser [avun kivi] -- " (1. Sam. 7:12).
Pojan nimenä Ebenezerin ottivat käyttöön puritaanit 1600-luvulla.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Suomalaisen ralliautoilun historiasta kertovat mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän suurajot 1951 - 1990. 1000 lakes rally (1990)
- Mäkinen, Marko: Elämää suuremmalla vaihteella (2001)
- Mäkinen, Marko: Sorateiden Grand Prix 50 vuotta (2000)
- Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia (1999)
Kansainvälisemmältä kannalta asiaa lähestyvät esim.:
- Boddy, William: The History of Motor Racing (1977)
- Campbell, David: Rallying. 21 years of World Championships (1995)
- Lurani, Giovanni: A History of Motor Racing (1972)
- Robson, Graham: An Illustrated History of Rallying (1981)
Formula-ajojen historista kertovat mm. Juha Kärkkäisen Suomalainen formula 1 -historia 1950 - 96 (1996) ja Adriano Cimarostin The Complete History of Grand Prix Motor...
Suomessa on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimetty vuodesta 1899 lähtien 2441 Aijaa. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Suomessa nimi Aija on ilmeisesti mukailtu nimestä Eija. Heprean kielessä sana aija tarkoittaa korppikotkaa ja Raamatussa Aija on miehen- ja paikannimi. Siihen paljonko maailmassa on Aijoja on mahdotonta vastata. Ilmeisesti ei kuitenkaan kovin paljon, sillä esim. Bruce Lanskyn Baby names around the world -teos ja Teresa Normanin A world of baby names -teos eivät tunne nimeä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu löytyy osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Matkalaulu on saksalainen kansansävelmä. Siinä on kolme säkeistöä. Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. nuottikokoelmista Suuri Toivelaulukirja 19, Nuorten laulukirja (toim. Wilho Siukonen) ja Laulava toivonliitto (toim. Jussi Ilvonen).
1.
Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Vaaroja on täynnä tie, seikkailusta toiseen vie.
Heissun, heissun, heissunhei, rallallei, rallallei!
Heissun, heissun, heissunhei, rallallallallei!
2.
Ja jos matka uuvuttaa, heissunhei, rallallei,
metsä suojaa tarjoaa, rallallallallei!
Siellä mätäs vuoteena, sinitaivas kattona.
Heissun, heissun jne.
3. Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Surut, huolet...
Piikki sanonnassa "jonkun piikkiin" ('jonkun kustannuksella') viittaa laskupiikkiin, johon ravintolassa kerätään kuitit asiakkaan tilauksista. Kun juo kaverin piikkiin, lasku menee ikään kuin kaverin maksettavaksi merkittyjen juomatilausten joukkoon.
Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Somerjoen biisien sanoja löytyy useita esim. täältä:
http://kotisivu.mtv3.fi/badding/yla.htm
Yksittäisten kappaleiden sanoja kannattaa hakea yleisillä hakukoneilla, esim. Googlella, Altavistalla tai Allthewebillä.
Somerjoen kappaleita on kyllä melko hyvin julkaistu nuotteinakin (joihin sisältyvät tietenkin myös sanat), esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia pääset selailemaan osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708
Laita tekijäksi Somerjoki, Rauli Badding ja rajaa tulosta aineistolajilla nuotit. Lisäksi kannattaa tehdä myös kirjastorajaus.
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI...
Merja Jalon tuotanto on todella laaja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy 180 viitettä teoksista, joiden tekijä on Merja Jalo (joistakin teoksista saattaa olla useampia painoksia). Koko teoslistaa voit tarkastella esimerkiksi kirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa (ks. linkki alla).
Jalon lapsuudesta ei kerrota ainakaan teoksissa, joita minulla oli käytettävissä. Alla on linkki kirjailijaesittelyyn, jossa on muutamalla lauseella kerrottu Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kirjailija Merja Jalon tuotannosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. (toim. Ismo Loivamaa) Kirjastopalvelu Oy, 1995
Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset...
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Tämä Janne Sivosen säveltämä "Häävalssi" löytyy nuottikokoelmista "Pop tänään 1" (2012) ja "Suomipopin helmiä 5" (2008), joita on saatavana muista Vaski-kirjastoista, vaikka Kaarinan kirjaston kappaleet ovat juuri nyt lainassa. Ainakin tuossa "Pop tänään" -kokoelmassa näyttäisi olevan kosketinsoitinnuotinnos, toisessa vain melodia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
