Pääkaupunkiseudun HelMet järjestemän lainatuimmat lista 2011 löytyy
seuraavalla sivulla:
http://www.lib.hel.fi/Page/ffe465ad-56ca-433f-9035-755b6afc1fe9.aspx
Pitkään luettelointityötä tehnyt kollega osasi kertoa, että tässä on varmaankin kyseessä ns. ”esiö”. Teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. Helsingin yliopiston kirjasto, 2006, on seuraavanlainen määritelmä käsitteelle: Esiö= ”Julkaisun nimiösivu(t) (tai nimiösivun vastine) kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a (tai nimiösivun vastinetta) edeltävät sivut.” Englanniksi ”esiö” on ”preliminaries”, ruotsiksi ”försättsblad”
Nimiösivu taas on määritelty Kansalliskirjaston sivulla seuraavasti: Nimiösivu on julkaisun alussa oleva sivu, jossa tulee ilmoittaa vähintään seuraavat julkaisun tunnistamiseen tarvittavat tiedot: tekijä / tekijät, nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä), osan numero ja...
Pohjois-Atlantin sopimus, johon sisältyy 14 artiklaa on käännetty suomeksi esimerkiksi Tuomas Forsbergin Nato-kirjan (Ajatus Kirjat Helsinki 2002) liitteeseen, sivut 319-322. Kirjan tekijä huomauttaa alaviitteessä, että käännös on vapaa ja epävirallinen.
Alkuperäinen teksti engalanniksi sekä monen Natoon kuuluvan maan kielellä on julkaistu verkkosivulla:
https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Googlesta voi löytää jotain aiheesta hakemalla esim. sanoilla funny russian bumper stickers. Voisi vielä lisätä female driver tms.
Googlen kuvahaulla voi myös hakea esim. näillä sanoilla
прикольные наклейки
ehkä löytyy jotain.
Kirjastokorttia ei tarvitse palauttaa, jos muuttaa paikkakunnalta toiselle. Sitä voi käyttää, jos tulee käymään entisessä kotikaupungissa esim. kirjautumisessa kirjaston internet-mikrolle, jos sitä vaaditaan. Osoitetiedot kannattaa kuitenkin päivittää. Kirjastokortin voimassaolon voi halutessaan myös lopettaa käynnillä kirjaston toimipisteessä.
Uudella kotipaikkakunnalla voi ottaa käyttöön sen paikkakunnan kirjastokortin. Keski-Suomessa toimii kirjastojen yhteisjärjestelmä Aalto-kirjastot - Keski-Suomen kirjastoverkko ja siihen kuuluvilla kunnilla on yhteinen kirjastokortti. Yhteisjärjestelmään kuuluvat:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Jämsän kaupunginkirjasto
Kuhmoisten kunnankirjasto
Luhangan kunnankirjasto
Muuramen kunnankirjasto...
Ensimmäinen artikkeli löytyy lähteessäsi mainitusta teoksesta. Tämä kirja on joidenkin yliopistojen kirjastojen kokoelmissa, Helsingissä yhdessä Aalto-yliopiston kirjastossa (entisessä Kauppakorkeakoulun kirjastossa):
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Toista artikkelia en onnistunut paikantamaan. Toni-Matti Karjalainen on kirjoittanut useitakin artikkeleita, mutta yhtään yhdessä Dirk Sneldersin kanssa kirjoittamaa ei löytynyt. Artikkeli saattaa olla ensimmäisen tavoin jossakin teoksessa, jonka luettelointitietoihin artikkelia ei kuitenkaan ole lisätty. Silloin sitä ei myöskään tietokannoista hakemalla voi löytää.
Samoin Brigitte Borja de Mozota on kirjoittanut useita kirjoa, mm. tämän: Design management: using design to build brand value and...
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Vaikuttaa siltä, että ainakin kaapeliverkossa maksullisten HD-kanavien katselu ei onnistu nykyään. Suojattujen, maksu-TV-kanavien katsomiseen kaapeliverkossa vaaditaan, että maksukortti ja katsomislaite "paritetaan" ja PC-laajennuskorteille tähän ei ole kaapeliyhtiöt antaneet tähän lupaa:
http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/12/joululahjaksi-maksukanavia-koti…
Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että antenniverkossakaan maksukanavien katselu onnistuisi, mutta tästä ei löytynyt mitään varmaa lähdetietoa. Maksutelevisio-operaattoreilla näyttäisi siis olevan valta sanoa, että minkälaisilla laitteilla maksullisia HD-kanavia voi katsella.
Testatutlaitteet-sivustolla ei HTPC-laitteita mainita:
http://www.testatutlaitteet.fi
Kannattaa siis...
Merja Jalon tuotanto on todella laaja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy 180 viitettä teoksista, joiden tekijä on Merja Jalo (joistakin teoksista saattaa olla useampia painoksia). Koko teoslistaa voit tarkastella esimerkiksi kirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa (ks. linkki alla).
Jalon lapsuudesta ei kerrota ainakaan teoksissa, joita minulla oli käytettävissä. Alla on linkki kirjailijaesittelyyn, jossa on muutamalla lauseella kerrottu Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kirjailija Merja Jalon tuotannosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. (toim. Ismo Loivamaa) Kirjastopalvelu Oy, 1995
Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset...
"Crispianuksen päivän puhe" on peräisin Shakespearen näytelmästä Henrik V, sen neljännen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, jossa se on kuninkaan ensimmäinen repliikki.
Näytelmästä on olemassa kaksi suomennosta, Paavo Cajanderin (Kuningas Henrik Viides, 1905) ja Matti Rossin (Henrik V, 2009). Rossin käännöksessä rivit on numeroitu; kuningas Henrikin Crispianuksen päivän puhe on riveillä 26-84.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta löytyvät väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumäärät. Vanhimmat nimitiedot ovat 1800-luvulta. Tältä ajalta palvelusta ei löydy yhtään Carolin-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä tätä nimeä ei myöskään löytynyt.
Kielentutkija Pirjo Mikkonen kirjoittaa Suomen sukututkimusseuran sivuilla Suomen ruotusotamiesten lisänimistä. Ammatin nimi soldathan tarkoittaa sotilasta. Mikkosen mukaan Suomessa alettiin järjestää ruotujakolaitosta vuoden 1680 alussa. Tähän liittyen sotilaiden luetteloihin oli merkittävä ristimänimi, isän nimi ja liikanimi. Näitä liika- eli lisänimiä on sanottu sotilasnimiksi. Voisiko nimi Carolin...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy Asiakirjamalleja-nimisiä kirjoja oikeustieteen luokasta (H:gissä luokka 330.2; muissa kaupunginkirjastoissa 33.03) Voit etsiä kirjoja tietokannasta asiasanalla asiakirjaopaat. Näistä löytyy yleensä hyvät ohjeet ja mallit tärkeimmistä asiakirjoista. Käsikirjastokappaleet löytyvät myös suurimmista kirjastoista.
Tällaisia oppaita ovat esim. Kodin lakitieto II, Asiakirjamalleja, 1999; Saarinen, Pekka: Asiakirjamallisto, 1998 ja Asiakirjamalleja, 1998.
Tässä joitakin suomenkielisiä vankilaympäristöön sijoittuvia romaaneja:
Willocks, Tim : Linnakundit . Otava, 1995.
Ahl, Kennet : Myyty mies. Tammi, 1979.
Cheever, John : Falconer. Karisto, 1978.
Hayes, Billy : Keskiyön pikajuna. Uusi kirjakerho, 1978.
King, Stephen : Rita Hayworth - avain pakoon. Book Studio, 1995.
King, Stephen : Kuoleman käytävä. Tammi, 2000.
Bunker, Edward : Elukkatehdas. Like, 2000.
Bunker, Edward : Verikoirat. Like, 2000.
Bunker, Edward : Konnakoulu. Like, 2001.
Bunker, Edward : Julmin peto. Like, 2007.
Mutis, Alvaro : Araucaiman kartano ; Lecumberrin päiväkirja. Kookos, 2000.
Grisham, John : Veljet. WSOY, 2001.
Zweigbergk, Helena von : Rakkaus viiltää syvältä : rikosromaani. Karisto, 2003.
Zweigbergk, Helena von :...
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
Georges Duplaix'n runo Sukkela hiiri nimeltä Pikkuharmaa löytyy hänen Eläintarinoita-kirjastaan, joka ilmestyi Weilin + Göösin Kultatähti-kirjastossa vuonna 1968.
Stephen Kingin 'Hohto' edustaa sikäli perinteistä kauhukirjallisuutta, että se keskittyy luomaan pelon tunnetta. Kingin romaanille on tyypillistä pelon luominen normaaleista, jokapäiväisistä asioista.
Kirjallisuuden tyylilajina kauhuromaani on ikivanha ja sen juuret ovat goottilaisessa romaanissa (mm. Ann Radcliffen 'The Mysteries of Udolpho', Austenin 'Northanger Abbey' (1817) edustaa parodiaa goottilaisesta romaanista). Oma alalajinsa on amerikkalainen gotiikka (esim. Edgar Allan Poen novelli 'Ligeia', missä näkyy lajille tyypillinen yliluonnollinen elementti).
Kauhuromaaneissa tyypillisiä hahmoja ovat kummitukset, velhot tai vampyyrit (Dracula, Anne Ricen 'Veren vangit'). Arkkityyppisenä esimerkkinä voidaan pitää Mary Shelleyn...
Kai Hyttisen v. 1972 levyttämä Dirlanda löytyy useana linkkinä Youtubesta ääniraitana, mutta saman ajan videokuvaa ei niissä ole - jos kappaleesta sellaista on koskaan kuvattukaan. Sen sijaan tämän käännöshitin esikuvan video löytyy kyllä.
Laulun perustana on alkujaan kreikkalainen kansansävelmä Darla Dirlada, josta lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti oman versionsa 1969. Muissa Euroopan maissa huomattiin kappaleen hittipotentiaali ja useita versioita julkaistiin parin vuoden sisällä.
Hyttisen käännösversion sovitus seurailee 1971 "Loop di Love" -nimellä julkaistua englanninkielistä versiota, jonka levytti Juan Bastós. Hollantilaissyntyisen Bastóksen (oikealta nimeltään Rudolf Steitz) raspikurkkuinen tulkinta oli hitti useissa...
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
