Kuninkaallinen säädös vuodelta 1569 edellytti, että ruotsalaisissa taistelulipuissa tuli olla kultainen tai keltainen risti. Pian tämän jälkeen suunniteltiin Ruotsin kansallislippu, joka on saanut vaikutteita Tanskan lipusta. Värit ovat peräisin kansallisvaakunan (kuninkaan vaakunan) keltaisesta rististä ja sinisistä kentistä. Vaakunakilven ja sen värien historia juontaa juurensa 1100-luvulle. Kerrotaan, että kun kuningas Erik Pyhä teki ristiretken Suomeen, hän tältä matkalta palatessaan näki keltaisen ristin kuvastuvan sinistä taivasta vasten.
Lähteet:
Brian Johnson Barker, Maailman liput
Maailman lippukuvasto
E-kirjastoon rekisteröidytään vahvan tunnistautumisen kautta, eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla. Pääset E-kirjastoon lataamalla sovelluksen mobiililaitteesi sovelluskaupasta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen, kuntasi tai kaupunkisi kirjaston henkilökunta voi rekisteröidä sinulle mahdollisuuden palvelun käyttöön. Lisää tietoa ja tarkemmat ohjeet: E-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeet
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Kirjastilla on käyttösääntönsä, joissa voi olla kortille alaikäraja. Salon kaupungin kirjastoissa kirjastokortilla ei ole ikärajaa. Jos asiakas on alle 15-vuotias, tarvitaan holhooja takaajaksi. Kortin saa kirjaston kaikista pisteistä. Lapsilla pitää olla mukana kela-kortti ja takaajaksi tulevalla kuvallinen henkilötodistus.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon sinulla jo on tietoa Riitta Vartista. Käytettävissäni olleista kirjallisuuden historioista ym. hakuteoksistä hänestä en löytänyt mitään. Löysin kuitenkin muutaman lehtiartikkelin, joista toivottavasti on hyötyä sinulle.
Simonen, Katri: Kirjailija Riitta Vartti ja omantunnon matkojen anti, Kumppani, 1999 ; 3 ; 9-11, Haastattelu. - Riitta Vartin teokset: Sun lapsuutes, Pispalan enkeli, Nuoruuden yliopistot, Naaraan aika, Taifuunivuosi
Peltonen, Hannele: Orvokkinsa oloinen nainen : jos suurten ikäluokkien tuntojen tallentaja Riitta Vartti olisi mies, häntä olisi kaikesta ylistyksestä huolimatta juhlittu sittenkin eri tavalla, Kansan uutiset (KU), 1997-08-08
Harjula, Kristiina, Riitta Vartti :...
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa.
Kysymäsi v. 1939 100mk:n setelin yleisimmin esiintyvä arvo on 8 euroa. Lähdeteos: Suomen rahat arviohintoineen 2002: keräilijän opas (Numismaattisen aikakauslehden erikoisnumero) ISBN 951-95236-9-3
Lisätietoa numismaatikoista löytyy muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Myös antiikki- ym. keräilymessuilla on usein tapana olla...
Heinrich Heinea ovat kääntäneet ainakin Oskar Uotila, Valter Juva, Yrjö Jylhä, Eino Leino, Uuno Kailas, Katri Vala, Aarni Kouta ja Otto Manninen. Emme pystyneet kuitenkaan paikallistamaan runoa nimeltä "Maailmanloppu". Voisiko kyseessä olla esimerkiksi "Maailman meno" (teoksessa Valikoima runoelmia) tai "Ylösnousemuspäivänä" (Saksan kirjallisuuden kultainen kirja)? Jos teillä on lisätietoja runosta (alkusanat tms.), voimme yrittää etsiä uudestaan.
Heinelta on julkaistu runokokoelmat Laulujen kirja (WSOY 1937), Valikoima runoelmia (1905) ja Saksanmaa (Otava, 1923).
Näiden lisäksi Heinen runoja löytyy useista antologioista:
-Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1930)
-Laulujen virta (WSOY 1936)
-Veri ja kulta (Otava 1954)
-Maailman...
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
Kysymykseesi on vastattu jo aikaisemmin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=89662a09-305…
Annin nimipäivä on 9.12., Marin 2.7. ja Jeren 26.6.
En löytänyt lähdettä, jossa tulkittaisiin biisi-sanan syntyneen ruotsin kielen pjäs-sanasta englannin kielen piece-sanan sijaan. Itse pjäs on kehittynyt samasta ranskan sanasta pièce kuin englannin piece, Svenska.se SAOB (Svenska Akademiens ordbok) pjäs.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana on välittynyt englannin kielestä suomeen, Suomen kielen etymologinen sanakirja biisi.
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään...
Vapaakappaleiden luovuttaminen Helsingin yliopiston kirjastolle perustuu vapaakappalelakiin. Siihen voi tutustua osoitteessa http://www.finlex.fi . Valitse otsikoista Lainsäädäntö, sitten Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuruutuun: Vapaakappalelaki ja erikseen: Vapaakappaleasetus, niin saat esiin linkit itse teksteihin. Vaihtoehtoinen hakutapa on Haku asiasanoilla. Tällöin asiasanan ’vapaakappale’ takaa avautuvat linkit kyseiseen lakiin ja asetukseen.
Lain mukaan painotuotteen sekä ääni- ja kuvatallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin yliopiston kirjastolle maksuttomina vapaakappaleina. Vapaakappaleiden on oltava täydellisiä ja siinä asussa kuin niitä julkisesti levitetään. Lisäksi...
Mahdat tarkoittaa elokuvaa "Kun tuomi kukkii" vuodelta 1962. Siinä ovat pääosissa Mauno Kuusisto ja Tamara Lund. Tarkistin Suomen elokuva-arkiston tietokannasta, ettei mainitsemillasi nimillä löydy mitään elokuvaa. Vapaatekstihaulla sanalla tuomi löytyi ym elokuva. Maakuntakirjastoissa ei ole saatavissa elokuvaa "Kun tuomi kukkii", mutta voit tiedustella sitä Suomen elokuva-arkistosta.
http://www.elonet.fi/moviesearch
http://www.sea.fi/arkistopalvelut/
http://www.sea.fi/arkistopalvelut.filmi.html
Olisiko alkuperäinen säe näin: "The leaves fall early this autumn, in wind." Se on peräisin runosta The river merchant's wife : a letter ja sen on suomentanut Tuomas Anhava kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 80 Jokikauppiaan vaimo : kirje. Anhavan suomentamana säe kuuluu "Tänä syksynä ovat lehdet alkaneet pudota varhain, tuulisäillä." Runo alkaa: "Kun minulla vielä oli otsatukka,..."
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
Nopein tapa on tarkistaa asia Tanskan ulkoministeriön sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä maksuttomille si-vustoille, joiden kautta voi etsiä Tanskassa asuvia henkilöitä. http://www.denmark.dk/en/menu/AboutDenmark/TheDanes/TracingYourDanishAn…
Mikäli maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhteisestä Osoitepalvelusta. Jos henkilö muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä: http://192.49.222.187/osoitepalvelu/
Vuodesta 1968 lähtien Tanskassa on toiminut Suomen Väestörekisterikeskusta vastaavan Cpr-kontoret: http://borger.dk/forside/...
Annika Thorin perheeseen kuuluvat mies Per sekä tyttäret Sara (s. 1976) ja Rebecka (s. 1982).
Lähde: Författarcentrum Öst
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&mID=2&pType=5&ID…
Syttyä sanan merkityksiä ovat mm. alkaa palaa, ottaa tulta, leimahtaa tuleen. Syttyä sana on tullut verbistä syteä, joka suomen murteissa ja lähikielissä on merkinnyt rivakkaa iskemistä. Aikoinaan tuli sytytettiin piikivellä iskemällä; syttää, sytyttää tarkoitti kipinöiden iskemistä piikivellä.
Lähteet:
Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kielitoimiston sanakirja, osa 3 (2006)
Meri: Sanojen synty (2004)
