Valitettavasti mekään emme löytäneet mistään mainintaa, että aikuisviihdeteollisuudessa olisi käytössä mitään sertifikaattia, joka takaisi työskentelyolosuhteiden kuvauksissa olleen eettisesti kestävällä pohjalla. Toki pornoelokuvien kuvaamista koskee sama yleinen lainsäädäntö esim. työsuojeluasioiden suhteen kuin muitakin inhimillisen toiminnan aloja, joten ainakaan isojen kaupallisten toimijoiden tuottaman ns. mainstream-pornon kohdalla ei liene erityistä syytä olettaa työolosuhteiden olleen epäeettisten.
Sisällöltään eettinen pornografia lienee sellainen asia, jonka määrittely vaihtelee riippuen keneltä kysyy. Feministinen porno – tai englanniksi feminist porn(ography) – on laajalti käytetty termi sellaisesta pornosta, joka pyrkii...
Haku maakuntakirjastojen tietokannasta tuotti vain tulokseksi Myllykosken kirjaston Myllykosken kotiseutukokoelman, jonka aineistoa ei voi lainata.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
www.helmet.fi
Elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan elokuvalla on ollut useita videolevittäjiä (Magnum Video videolevitys; Videofirma Makuuni videolevitys ; Makuuni Kuopio videolevitys ; Musiikki- ja Videokellari) 1990-luvulla. Niistä sitä saattaisi hyvällä onnnellä löytää.
Lisäksi Videodivareja:
- Videodivari www.videodivari.com
- Hohdon videodivarilista luettelee videodivareita ympäri Suomea. Esim. Elokuva-Aitta, Näsilinnank. 16, 33210 Tampere 03-212 2510 ; Cult Fiction Oy, Maariankatu 10 20100 TURKU p. (02) 251 6400
http://www.hohto.to...
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi....
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kun henkilö on suorittanut korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, hän täyttää kelpoisuusvaatimuksen suoritettuaan vähintään 60 opintopistettä korkeakoulutasoisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Myös osa laajemmasta tutkinnosta antaa pätevyyden, kunhan opintopisteitä on suoritettu mainitut 60 op.
Todennäköisin ehdokas ovat soitin- ja/tai eläinrunot kirjassa Uppo-Nallen runoaarre (2001), mutta se on pelkkä arvaus. Kirjasta & levyltä ”Vauvojen laulun aika” (2002) löytyy yksi runo, Akvaario, joka on esitetty Saint-Saënsin musiikkiin.
Alla olevista linkeistä löytyy tietoa Eläinten karnevaalit/Elina Karjalainen -tapahtumista.
http://yhteiso.lippu.fi/uutiset/?p=337
http://www.yle.fi/radio1/musiikki/musiikkia_pariisista_11461.html
Koska toinen tapahtumista on RSO:n, saattaisi sieltä löytyä tarkempaa tietoa asiasta.
Kollokaatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sanojen normaalia suurempaa taipumusta esiintyä lähekkäin. Kaupunginkirjastoista löytyy vähänlaisesti aineistoa tällaisesta kielitieteen erityisaiheesta.
Yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton kautta lähteitä kuitenkin löytyy. Molempia tietokantoja voi käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkoissa.
Lindasta löytyvät mm. seuraavat lähteet:
- Mitä ovat kollokaatiot? kollokaatiostatuksen määrittäminen ja talouden erikoiskielen erikoisalailmausten kollokatiivisen luonteen tutkiminen / Heidi Korpunen (Pro gradu -työ 2004)
- Hyvin vaihteleva määrä - väldigt divergerande antal" : kollokaatioiden ja adjektiivien tulkkaamisesta / Pia...
Kuikka Koposesta on kirjoitettu useampia kirjoja. Tämä vastaus perustuu Aini Rössin kirjaan "Kuikka Koponen, konstikas kujeilija".
Kuikka Koponen syntyi, eli ja vaikutti Savossa 1800-luvulla ja tuli kuuluisaksi silmänkääntäjänä sekä kansanparantajana.
Mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä värikkäimmiksi hänestä kerrotut tarinat käyvät. Valokuvia hänestä ei ole.
Hänen oikea nimenä oli Abel Koponen. Abel syntyi 1833 ja kuoli 1890.
Lempinimestä on monia eri versioita.
Kansanperinteen valossa hänen useimmille tempuilleen näyttää olevan jonkinlainen hyväksyttävä motiivi. Itseoppineena kansanparantajana hän liikkui paljon.
Henkilö on olemassa, osa tarinoista on muuttunut legendoiksi
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
Kappale on nimeltään ”Taikuri itämaan”, ja se löytyy CD-levyltä ”Syksyn sävel 1989” (MTV, 1989). Muutamaa vanhaa äänilevyä lukuun ottamatta kappaletta ei löydykään Viola-tietokannan mukaan muualta.
"Hakusana(t)" on oikea paikka lähteä liikkeelle. Valitse siis ensin "hakusana(t)". Laita palkkiin kaksi tähteä **. Valitse kieleksi viro ja aineistoksi kirja. Saat luettelon vironkielisistä kirjoista pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Jos haluat vain kaunokirjallisuutta, toimi edellä mainittujen ohjeiden mukaan ja valitse lisäksi "kaunokirjat" palkkiin, jossa lukee valmiiksi "koko aineisto". Jos haluat luettelon vain tietokirjoista, valitse palkkiin "tietokirjat". Jos jätät palkkiin "koko aineiston", saat luettelon, jossa on sekä kauno- että tietokirjoja.
Jos tiedät kirjojen tekijät, voit hakea myös tekijän nimellä, ensin sukunimi, sitten etunimi. Esim. jos laitat Meri Lennart HelMetin tekijähakuun, saat näkyville kaikki hänen...
Pepe Willbergin esittämän kappaleen "Elämältä kaiken sain" nuotit löyvät ainakin seuraavista:
-Willberg, Pepe: Pepen parhaat
-Käymme yhdessä ain': ja muita 60-luvun hittejä
Näiden nuottien sijaintipaikkoja voi katsoa monihausta: http://monihaku.kirjastot.fi .
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä)....
Höyryssä keittäminen voidaan tehdä paineetta tai paineen avulla. On olemassa höyrykeittimiä ja painekeittimiä.
Verkosta löytyy ainakin Unit kodinkoneiden höyrykeitin http://www.unitscandinavia.fi/pagehoyr.htm sekä painekeitin Myllypostin sivuilta http://www.myllyposti.fi/ aakkosellisesta tuoteluettelosta. Keittimistä voi kysyä lisää näiden sivujen kautta. Työtehoseura http://www.tts.fi/ on testannut höyrykeitintä, myös sieltä voi kysyä lisätietoja.
Ehkä tavallisin suomenkielinen vastine nimelle Middle America Trench on Keski-Amerikan hauta.
"Täälläkin on syvänteitä, kuten Keski-Amerikan hauta (6662 m) ja maailman pisin (4500 km) hauta, etelää kohti syvenevä Perun ja Chilen hauta (Antofagastan kohdalla syvyys 8055 m)."
(Tyynimeri. Otavan suuri ensyklopedia [10]. Otava, 1981)
Stephen Hutchinsonin ja Lawrence E. Hawkinsin kirjassa Maailman valtameret (Gummerus, 2008) tämän syvänteen nimenä on Väli-Amerikan hauta. Joissakin kartoissa (esim. WSOY:n suuri maailmankartasto) näkee käytettävän myös nimeä Meksikon hauta.
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba....
Ensimmäistä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin, ja vastaus löytyy arkistosta esim. hakusanalla oikeuslaitos. Linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4286&arkisto=true#H…
Teoksissa Paholaisen liittolaiset : noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712) / Antero Heikkinen, Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla / Marko Nenonen, Timo Kervinen ; toimittanut Anne-Riitta Isohella ja opinnäytteessa Blåkulla, helvetti ja manala / Satu Vuoksenturja käsitellään noitavainoja ja niihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Internetistä tätä asiaa en löytänyt.
Runoilija on Oiva Paloheimo ja runon nimi Lapsi ja kuolema. Runo on ilmestynyt Paloheimon kokoelmassa Elopeltojen yli (WSOY 1943) ja löytyy myös mm. teoksesta: Paloheimo, Oiva: Runot (WSOY 1981).
