Kyseessä on Ranya ElRamlyn (nyk. Paasonen) Auringon asema. Siinä kerrotaan suomalaisten ja egyptiläisten kulttuurieroista.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta osoitteessa:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/paasonen_ranya/fi_FI/paasone…
Helsingin Sanomien verkkoarkisto löytyy osoitteesta www.helsinginsanomat.fi. Arkiston kirjoitusten lukeminen edellyttää palveluun kirjautumista.
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
Haluamasi päivän lehden voisit saada ostetuksi joltakin yksityishenkilöltä jättämällä ostoilmoituksen nettiin esim. www.antikvariaatit.net Ostetaan-palstalle.
Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluu myös espanjankielisiä lastenkirjoja. Valikoima vaihtelee kirjastoittain, mutta kirjoja voidaan tarvittaessa tilata haluaamaasi kirjastoon myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa siis tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta, millainen valikoima espanjankielistä kirjallisuutta heillä on.
Halutessasi voit myös itse selailla ja varata kirjoja HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla:
- Kirjoita hakukenttään "lastenkirjallisuus"
- Valitse "Tarkenna hakua"
- Valitse Kieli-valikosta "espanja"
Näin saat näkyviin listan HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista espanjankielisistä lastenkirjoista. Mikäli haluat selailla vain kuvakirjoja, kirjoita hakusanaksi "kuvakirjat". Oman...
Valitettavasti tuota Sonnet XVII runoa ei suomennettuna löydy.
Katsotut runoteokset: Kapteenin laulut. WSOY 2008, Valitut runot. Tammi 1983, Andien mainingit. Tammi 2005, Kysymysten kirja. Loki-kirjat 1999. Neruda, Pablo: Runoja. Tammi 1971. Yhdeksän sarjaa lyriikkaa. Weilin+Göös 1969. Näin ihminen vastaa -Valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta. Turun sanomalehti ja kirjapaino oy 1964.
Lisäksi tutkittu kirjaston omasta sekä alta löytyvistä tietokannoista, mutta ei tulosta.
http://runotietokanta.kaupung...ahti.fi/
https://finna.fi
Valitettavasti emme löytäneet sanonnan alkuperää.
Kävimme läpi muun muassa Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Nykyisin sanonta sammutetuin lyhdyin kuuluu politiikan termistöön. Tällöin vaaleihin mennään ilman omaa ehdokasta.
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
Teresa on myös kreikkalainen nimi ja tarkoittaa nainen Therasta. Thera on saari jota myös tunnertaan nimella Santorini.
Näin Pentti Lempiaisen kirjassa "Suuri etunimikirja".
(Vastattu 27.12.2007).
Angelika-nimen taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline, Angelita ja todennäköisesti myös kysymäsi nimi Anselica.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus. (Vastattu 30.7.2007)
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston...
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Aineistohaku Plussa-tietokannasta asiasanoja käyttämällä onnistuu kyllä, kunhan käytetyt sanat ovat oikeassa muodossa. Asiasanoitukset juju on siinä, että melkein kaikki sanat ovat monikkomuodossa. Siksi haku sanalla "sukunimi" ei tuota haluttua tulosta, kun taas asiasanalla "sukunimet" haku onnistuu huomattavasti paremmin. Samoin "etunimet" haulla saa paremman tuloksen kuin käyttämällä sanaa "etunimi". Jos taas käyttää pelkkää "nimet" asiasanaa, niin haun tulos on laaja käsittäen kaiken aineiston, jonka asiasanoituksessa kyseinen sana esiintyy.
Asiasanoitus ei aina ole niitä kaikkein helpoimpia tehtäviä, ja jos/kun aineiston paikantamisessa käytetään asiasanoja, niin pieni apu saattaa olla tarpeen. Jos asiasanoissa käytettävistä muodoista...
Kirja on Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille. Vastaus, joka saatiin härveliltä nimeltään Syvä Miete (Deep Thought) perimmäiseen kysymykseen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta oli 42.
Hei!
Rajala nimi on ollut käytössä jo 1600-luvulla. (Rajala nimeä on otettu sukunimeksi myös 1900-luvun alkupuolella korvatessa vieraskielinen sukunimi. ) Raja-sanan sisältävät nimet voivat viitata tiettyyn rajapaikkaan tai kertoa asumuksen sijaitsevan lähes valtakunnan, läänin, maakunnan, pitäjän, kylän tai tilan rajaa. Sukunimistöön ne yleensä ovat siirtyneet kotitalon nimestä. Rajaloita on mm. Etelä-pohjanmaalla, Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Lähdekirjat: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Kirjat voit lainata Kuopion kaupunginkirjastosta.
http://kirjasto.kuopio.fi/
Pakkausmuovijätettä ei tarvitse kierrätyssääntöjen mukaan litistää. Toki on taloudellista pakata jätteet mahdollisimman tiiviisti, mutta tätä ei kierrätyksessä edellytetä. Tärkeämpää on huuhdella muovipakkaukset hyvin, jotta muovi säilyy käyttökelpoisena eikä homehdu.
Esimerkiksi keräyskartonki suositellaan pakkaamaan kierrätystä varten tiiviisti, jotta se vie vähemmän tilaa kierrätysastiassa. Sama käytäntö on järkevä myös muovin suhteen, mutta koska ainakin kotitalouksissa pahvijätettä syntyy enemmän kuin muovijätettä ja pahvipakkaukset ovat suurempia, niiden kohdalla litistämistä ja tiivistämistä erikseen painotetaan.
Osa kierrätysohjeista kehottaa litistämään suuret muovipakkaukset, esimerkiksi suuret pullot. Näin...
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo)
Kirjan esipuheessa kirjailija myöntää konstruoineensa tapahtumia sekä yhdistelleensä useita henkilöhahmoja yhdeksi. Hän myös nimittää kirjaa romaaniksi. Sullivanin kotisivulla teos löytyy osastosta Historical fiction.
Kirjan markkinoinnissa tällaiset varaukset on kuitenkin välillä unohdettu ja tekijä itsekin on esitellyt teostaan historiallisena dokumenttina. Kriittisiä ääniä on kohdistettu kirjan paikka- ja tapahtumakuvausten uskottavuuteen sekä henkilöhistorioiden muunteluun mm. sellaisilla foorumeilla kuin Reddit, Goodreads ja Axishistory. Kärjekkäimmin epätarkkuuksia on kommentoinut autenttinen silminnäkijä Franco Isman. Joissakin linkeissä viitataan kirjan päähenkilön Pino Lellan 1985 antamaan haastatteluun, jossa hän kuvasi...
Pentti Saarikosken suomennos Pindaroksen Olympia I: Syrakusalaiselle Hieronille löytyy teoksesta Antiikin runoutta ja draamaa suomennoksia, Otava 2002.
Teos löytyy sekä HelMet kirjastojen että Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, ks. http://www.helmet.fi tai https://finna.fi .
Perhelukemisen tarkoitus on antaa vanhemmille eväitä ja valmiuksia lasten lukutaidon tukemiseksi ja oman lukutaidon edistämiseksi sekä kehittää perheen lukuharrastusta ja –innostusta. Perhelukemisen (Family Literacy) käsite on peräisin Yhdysvalloista, josta se on kasvanut v. 1987 tapahtuneen alun jälkeen kansanliikkeeksi, jossa on mukana päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, lukukeskuksia ja työpaikkoja. On laadittu perhelukemisohjelmia ja perustettu työpajoja, kirjallisia yhteisöjä, joissa vanhemmat tutustuvat lastenkirjoihin, oppivat lukemaan ääneen ja keskustelemaan lukemastaan lasten kanssa. Lastenkirjojen lukemisen kautta vanhemmat voivat oppia erilaisia kaikenikäisille hyödyllisiä lukemisen ymmärtämisstrategioita.
Perhelukuryhmään kuuluu...
Olemme saaneet lisävalaistusta kysymykseesi. Löysimme runon/lorun ruotsinkielisen vastineen. Runon alkuperä on tuntematon, mutta mm. Alice Tegner on tehnyt siitä sovituksen. Runo alkaa sanoilla "God dag, min fru, jag ser min fru fru, ni lillan har i famnen". Alkuosa lauletaan yleensä. Runo/loru loppuu sanoihin "Ni ser ju, ni ser ju att visst besvär man har, men lillan, hon är ju det käraste jag har".
Etsimäsi runo/loru on todennäköisesti tämän suomenkielinen vastine ja käännös. Emme ole kuitenkaan vielä onnistuneet löytämään sitä mistään kirjasta.
Ruotsista löytyy Vi Tippa-lehti (www.vitippa.com), joka vastannee eniten suomalaista Veikkaaja-lehteä. Tanskalainen www.tipsbladet.dk- sivusto kuuluu samaan sarjaan.
Useimmissa maissa vedonlyönnistä vastaavat keskenään kilpailevat yritykset, toisin kuin esim. Suomessa ja Ruotsissa, joissa pelaamisesta vastaa valtion omistama monopoliyhtiö. Siinä missä Veikkaaja-lehti taustoittaa Veikkaus Oy:n urheilupelejä, muissa maissa urheilulehdet vihjaavat useiden eri vedonvälittäjien kohteita.
Brittiläinen alan klassikko oli vuosina 1859-1998 ilmestynyt Sporting Life, joka keskittyi erityisesti sikäläisten urheiluvedonlyönnin ykköskohteisiin, hevoskilpailuihin. Lehden perinteitä jatkaa www.sportinglife.com- sivusto
Monet suuret eurooppalaiset...
