Olemme saaneet lisävalaistusta kysymykseesi. Löysimme runon/lorun ruotsinkielisen vastineen. Runon alkuperä on tuntematon, mutta mm. Alice Tegner on tehnyt siitä sovituksen. Runo alkaa sanoilla "God dag, min fru, jag ser min fru fru, ni lillan har i famnen". Alkuosa lauletaan yleensä. Runo/loru loppuu sanoihin "Ni ser ju, ni ser ju att visst besvär man har, men lillan, hon är ju det käraste jag har".
Etsimäsi runo/loru on todennäköisesti tämän suomenkielinen vastine ja käännös. Emme ole kuitenkaan vielä onnistuneet löytämään sitä mistään kirjasta.
Pentti Saarikosken suomennos Pindaroksen Olympia I: Syrakusalaiselle Hieronille löytyy teoksesta Antiikin runoutta ja draamaa suomennoksia, Otava 2002.
Teos löytyy sekä HelMet kirjastojen että Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, ks. http://www.helmet.fi tai https://finna.fi .
Väinö Linna on tunnetuimpia, luetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille ja niistä on tehty erilaisia sovituksia näyttämölle ja valkokankaalle. Historialliset romaanit Tuntematon sotilas ja trilogia Täällä Pohjantähden alla herättivät ilmestymisaikanaan 1950-1960-luvuilla ristiriitaisia tunteita, mutta niiden arvo nykyajan näkökulmasta on kiistaton. Kirjallisuudentutkija Jyrki Nummen mukaan Väinö Linnan suuret romaanit kietoutuvat yhteisöllisyyden, veljeyden ja yhteisvastuullisuuden teemoihin.
Lisää tietoa kirjailija Väinö Linnasta ja hänen teoksistaan saat itse teosten lisäksi esimerkiksi seuraavista painetuista lähteistä:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset....
HelMet-kirjaston jokaisella kaupungilla on oma keskitetty hankintaosastonsa, jonne voi tarjota aineistoa ostettavaksi. Vantaalla hankinta- ja luettelointiosasto on Tikkurilan kirjastossa, http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;491.
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vastaavien osastojen tiedot löytyvät kunkin kaupungin kirjaston kotisivuilta "yhteystiedot" -kohdalta. Myös muilla kaupungin- ja kunnankirjastoilla on oma hankintapolitiikkansa, yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi:n osasta Kirjastot. Kirjastot.fi-toimituksesta voi pyytää excel-listan Suomen kirjastojen yhteystiedoista, osoitteella toimitus@kirjastot.fi. Sitä luovutetaan harkinnan mukaan, ks. lisää täältä http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen/
Ruotsista löytyy Vi Tippa-lehti (www.vitippa.com), joka vastannee eniten suomalaista Veikkaaja-lehteä. Tanskalainen www.tipsbladet.dk- sivusto kuuluu samaan sarjaan.
Useimmissa maissa vedonlyönnistä vastaavat keskenään kilpailevat yritykset, toisin kuin esim. Suomessa ja Ruotsissa, joissa pelaamisesta vastaa valtion omistama monopoliyhtiö. Siinä missä Veikkaaja-lehti taustoittaa Veikkaus Oy:n urheilupelejä, muissa maissa urheilulehdet vihjaavat useiden eri vedonvälittäjien kohteita.
Brittiläinen alan klassikko oli vuosina 1859-1998 ilmestynyt Sporting Life, joka keskittyi erityisesti sikäläisten urheiluvedonlyönnin ykköskohteisiin, hevoskilpailuihin. Lehden perinteitä jatkaa www.sportinglife.com- sivusto
Monet suuret eurooppalaiset...
Kuvallisella henkilöllisyystodistuksella on mahdollista lainata varaus jos kirjastokortti on unohtunut jonnekin. Uusi kirjastokortti maksaa 2.10€ jos vanha kirjastokortti on kadonnut. Nyt on huomattava ettei varausten nouto ole mahdollista 5 - 8.3.2018 kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi. Tänään olemme auki 9-20 ja huomenna 9-15. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaamiseen.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976).
Tietoa eurokolikoiden keräilystä ja niiden arvon määrityksestä löytyy Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta: https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurokolikot/eurokolikoiden-kerail…
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Kirjanpidon termeistä löytyy sanakirja, jota esitellään kustantajan, Taloustiedon, osoitteessa: http://www.taloustieto.fi/sanastot.html
Ikävä kyllä se on loppuunmyyty, mutta sen voi saada kirjastoista lainaksi. Teoksen nimi on : Kirjanpito- ja tilinpätössanasto
Taloustieto, Helsinki 1995
Kansallisbibliografiasta löytyi myös teos: Kirjanpito ja verotus: opetusmoniste
Osa 1: Kirjanpidon perusteet, tilinpäätös, kustannuslaskenta ja budjetointi, kirjanpidon keskeinen sanasto.
Tämä on Teknillisen korkeakoulun julkaisu vuodelta 1994.
Sitaatti "Harha on totta ja totuus on harhaa, se usvaksi muuttuu ja käsistä karkaa" on Shakespearen näytelmästä Macbeth; ensimmäinen näytös, ensimmäinen kohtaus. Suomentaja on Matti Rossi.
Kysymyksessä mainitun raamatuntekstin (Jer. 10:1-4, paremmin ehkä kokonaisuus 10:1-16) historiallinen yhteys lienee hieman epäselvä, mutta yleensä arvellaan, että se on suunnattu niille juutalaisille, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar (nimi voidaan lukea myös Nebukadressar) oli vuosina 598 ja 587 eKr. vienyt pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Profeetta on nähnyt vaaran, että hänen uskonveljensä omaksuvat siellä paikallisen väestön uskonnon tapoineen ja hän haluaa pilkallisesti muistuttaa, että sikäläiset jumalat ovat tosiasiassa vain puusta ja muusta elottomasta aineesta tehtyjä kuvia ja esineitä, jotka eivät kykene edes liikkumaan omin avuin vaan tarvitsevat kantajia. Ilmeisesti näitä jumalankuvia on kannettu paikallisissa...
Ulla Maija Forsberg on vastannut tähän Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Snadi, snäfä, nafti, sniidu.
"Niukkuus ja tiukkuus näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Nafti on sana, jonka omasta lapsuudestanikin muistan. Itse nafti tarkoittaa niukkaa tai tiukkaa, adverbi naftisti ’(liian) vähän, niukalti’. Se, kuten valtaosa slangisanoista, on peräisin ruotsista, jossa knapp tarkoittaa niukkaa, juuri ja juuri täyttyvää tai riittävää. Äänteellisesti vaikuttaa siltä, että nafti on lainattu ruotsin adverbiaalimuodosta knappt ’niukalti’; perusmuodosta olettaisi laina-asua nappi. Sekin kyllä esiintyy suomessa, tosin jälleen adverbiaalina napin: nipin napin...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Aivan tuon nimistä kirjaa ei näytä löytyvän, mutta voisikohan kyseessä olla Anja Porion teos "Ihana kamala murkku" (Jyväskylä : Lasten Keskus, 1992). Se on kylläkin tietokirja (takakannen mukaan "Todenmakuinen, lämmöllä ja huumorilla maustettu 'selviytymisopas' murrosikäisen vanhemmille ja muulle perheelle"), mutta jokaisen luvun alussa on murrosikää kuvaava runo.
Ellei tämä ole etsimänne kirja, voitte selata murrosikää käsittelevien kirjojen listaa kirjoittamalla HelMet-verkkokirjaston etusivulla hakuruutuun sanan murrosikä. Lista on kyllä melko pitkä, mutta ehkäpä jonkin kirjan nimi siellä tuntuu tutulta.
Tietoja nk. Suuresta vakoilujutusta löytyy tietoja mm. Jukka Rislakin kirjasta Erittäin salainen: vakoilu Suomessa. Love-kirjat 1982.
Myös alla olevasta linkistä löytyy vähän tietoja.
Valitettavasti Juho Einari Vähän talon tarkasta sijainnista en löytänyt tietoja. Suoisittelen, että otatte yhteyttä Puistola Seuraan. Uskoisin, että sieltä löytyy paikallistuntemusta ja muistitietoa Puistolan alueesta.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41374
http://kaupunginosat.net/puistola/index.php/puistola-seura-ry-mainmenu-…
Hei
Perehdyin tuohon leikkiin leikkiin ja ilmeisesti teidän versionne Kuusankoskella on ollut niin paikallinen, ettei kertomaasi versiota löydy löytämästäni lähdeaineistosta. Löytämäni versiot mukailivat tätä ruotsalaista vastaavaa leikkiä:
Bro bro brella
klockan ringer elva
Keisaren står i sitt höga slott
så vit som snö så svart som mull
varför är kneckten bättre än sin herre
den som kommer allra sist
han skall heta döden.
Esim: "rump rump rullaa, reka reka rellaa...."
Valitettavasti teidän versionne alkuperä jää nyt selvittämättä.
Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003).
Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
