Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
Olet pätevä työskentelemään kirjastonhoitajana yleisessä kirjastossa, mikäli olet suorittanut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) määrittelee työntekijöiden osaamisvaatimukset seuraavalla tavalla: "Yleisellä kirjastolla...
Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tieteen termipankki määrittelee vallan kolmijako-opin teoriaksi siitä, ”miten ylimpien valtioelinten perustehtävät (lakien säätäminen, valtion johtaminen ja hallinto sekä lakien soveltaminen tuomioistuimissa) tulisi jakaa eri valtioelinten kesken”. Vallan kolmijako-opin keskeisimpänä muotoiluna pidetään Charles-Louis de Secondat Montesquieun teosta Lakien henki (1748). Teorian tarkoituksena oli estää vallan väärinkäyttö erottamalla toisistaan lainasäädäntövalta, hallitusvalta/toimeenpanovalta ja tuomiovalta.
Vallan kolmijako-opista on sittemmin tullut perustavanlaatuinen osa länsimaisten demokratioiden valtiosääntöistä järjestelmää. Kolmijako-oppia ei kuitenkaan ole todennäköisesti missään pystytty tarkasti rajaamaan teorian esittämän...
Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Yhtenäistä teosta kaikista kansalaissodassa kaatuneista (punaiset ja valkoiset) ei valitettavasti löydy
meiltä Oulun kaupunginkirjastosta.
Tiedustelin asiaa Sota-arkistosta. Heiltä löytyy arkisto Vapaussodan historian komitea 1913-1927, kansio, jossa luettelo kaatuneista, punaisista (ei täydellinen). Tarkempia tietoja, puh. 09-18126504, Sota-arkiston tutkijainsali. Kansallisarkistosta löytyy punaisia koskevaa tietoa, puh. 09-228521.
Työväenliikkeen kirjaston kansalaissota kokoelma löytyy netistä http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html .
Valtioneuvostossa on meneillään hanke Suomen sotasurmat. Siitä löytyy tietoa netistä URL: http://www.vn.fi/vnk/suomi/vnk121f.htm .
Esimerkkejä Oulun kaupunginkirjastossa olevista kansalaissotaa...
Sitaatti ensimmäisestä Mooseksen kirjasta: "Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
Löydät Raamatun kokotekstiversion Internetistä vaikkapa osoitteesta http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/ (tässä versiossa on hakemisto - http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/hae/hakemisto.ht… - josta voit vilkaista kohdan Luominen, ihminen.)
Voit myös kokeilla hakua raamatun tekstistä eri sanoilla ja niiden taivutusmuodoilla osoitteessa http://www.credo.fi/raamattu/ tai http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku
(tässä versiossa kannattaa lukea raamattuhaun käyttöohjeet, vaativatkin haut ovat mahdollisia, joskin melko työläitä)....
Ilmeisesti ainoa Arlette Cousturen englanniksi käännetty kirja on ”Les filles de Caleb”, johon sarja perustuu ja joka on julkaistu Torontossa Käthe Rothin käännöksenä nimellä ”Emilie: a novel” (Stoddart, 1992). British Libraryn, Library of Congressin tai Library and Archives Canadan tietokannoista ei ainakaan löydy muita englanninnoksia.
Valitettavasti edellä mainittua teosta ei taida löytyä lainkaan Suomesta, joten kirjan saadakseen se pitäisi tilata ulkomailta kaukolainana. Kaukotilaus on maksullinen. Voit tehdä kaukotilauksen lähikirjastossasi ja kysyä sieltä tarkempia tietoja maksuista.
Ruotsiksi löytyisi Birgitta Willénin käännöksen Cousturen teos ”Blanche” (Richter, 1994), joka on ilmeisesti jatko-osan taustalla. Ruotsinnosta ei...
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
Jari -nimen alkuperää on jo kerrottu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=c7b1…
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan Jari on saavuttanut 1950-1960-luvulla laajan levikin.Tähän vaikutti Vilkunan mukaan Aino Räsäsen Helena -kirjojen romaanisankari Jari (Soita minulle Helena, 1945). Kirja on myös filmattu. Vuonna 1958 Jari oli seitsemänneksi suosituin poikien etunimi.
Kirjastot.fi julkaisee kirjastojen toimitukseen lähettämiä työpaikkailmoituksia. Myös työnhakijat voivat lähettää työnhakuilmoituksen sivuillemme osoitteella toimitus@kirjastot.fi.
Kirjastot.fi sivuilta löydät oikeasta yläkulmasta linkin KirjastoPro-kanavalle, jonka Ammattikalenterissa julkaistaan avoimia työpaikkoja -ilmoituksia http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/.
Myös työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilla kannattaa käydä tutustumassa avoimiin kirjasto- ja informaatioalan työpaikkoihin osoitteessa
http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&AreaA1=0&…
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu perusteellinen tietopaketti kirjastoalan eri koulutusmahdollisuuksista ja pätevyysvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin avoimessa yliopistossa on alkanut tästä keväästä kevääseen 2012 jatkuva Informaatiotutkimuksen perusopinnot (25 op) -kurssitus. Seuraavasta opintojaksosta ei ainakaan vielä ollut tietoa.
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StudyU…
Helsingin seudun kesäyliopiston opinto-ohjelma selviää maaliskuun lopulla:
http://www.kesayliopistohki.fi/#
Tällä hetkellä ei siis löydy tietoa syksyllä pääkaupunkiseudulla alkavasta kirjastoalan korkeakoulutason opiskelumahdollisuuksista. Kannattaa kuitenkin seurata Avoimen yliopiston ja...
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite, joka mahdollistaa vanhojen VHS-kasettien kopioinnin DVD-levylle.
Laitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja VHS/DVD digitointi.
Henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -...
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Sarjaa voisi suositella ehkä parhaiten toimivaksi 8-9 vuotiaille, mutta kirjat kiinnostavat myös vanhempia lukijoita. Neropatti-sarja sopii erityisesti aloitteleville lukijoille joille lukeminen ei ole maistunut. Ne ovat nopeita lukea ja kuvitettuja.
Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P
