Kirjastolla käytössä olevista lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että nuo kaneliomenalajikkeet olisivat vähemmän terveellisiä kuin muutkaan. Omenalajikkeita esittelevissä kirjoissa olisi varmasti kerrottu, jos kyseessä olisi sellainen lajike, jota ei voi paljon syödä kerralla.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan kumariinista näin: Kumariini on aromaattinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa monissa kasveissa. Elintarvikkeissa sen pääasiallinen lähde on kaneli, huomattavasti pienempiä määriä on muun muassa mustikassa, vihreässä teessä ja sikurissa. Tälläkään sivulla ei omenoita mainita erikseen, että eiköhän niitä ole ihan turvallista syödä.
Suomenkielinen versio kappaleesta All you need is love on ainakin Kristiina Hautalan levyllä 20 suosikkia: En koskaan sekä levyllä Laulava sydän: The Beatles, Mari Rantasilan esittämänä. Näiden cd-levyjen saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vastauksia Arkistosta.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen)
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Väinö Linna on tunnetuimpia, luetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille ja niistä on tehty erilaisia sovituksia näyttämölle ja valkokankaalle. Historialliset romaanit Tuntematon sotilas ja trilogia Täällä Pohjantähden alla herättivät ilmestymisaikanaan 1950-1960-luvuilla ristiriitaisia tunteita, mutta niiden arvo nykyajan näkökulmasta on kiistaton. Kirjallisuudentutkija Jyrki Nummen mukaan Väinö Linnan suuret romaanit kietoutuvat yhteisöllisyyden, veljeyden ja yhteisvastuullisuuden teemoihin.
Lisää tietoa kirjailija Väinö Linnasta ja hänen teoksistaan saat itse teosten lisäksi esimerkiksi seuraavista painetuista lähteistä:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset....
Tatu Pekkarisen Savon ukon esitelmä rakkaudesta näyttäisi löytyvän vain vanhalta "savikiekolta", levymerkki Victor 3 80555 (78) ja äänitysvuosi lienee 1927. Yleisradion äänilevystössä levy on ja sen tunnus on Äänilevystö (Yleisradio) ÄDAT 361. Voisit ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon osoitteella aanilevysto@yle.fi, ja kysyä, onko heillä mitään mahdollisuutta kopioida levyn sanoja.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy. Saat luettelon koreankielisistä kirjoista Helmetin Tarkennetusta hausta näin: laita hakusanan kohdalle *-merkki, valitse aineistoksi kirja ja kieleksi korea. Tuloksena on tällä hetkellä 75 kirjaa, joista voit halutessasi vielä valita vasemmanpuoleisesta valikosta kaunokirjat, joita on 60. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa. Alla haku valmiiksi tehtynä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Akor__…
Korean kielen oppikirjoja löydät kirjoittamalla hakuruutuun kielikurssit tai oppikirjat (lisää hakuoperaattori tai) ja valitsemalla kieleksi korean. Tässä tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kielikurssit%20%7C%20opp…
Vladimir Putinista kertova Wikipedia-artikkeli perustaa tietonsa pitkälti The New York Times -lehden toimittajana työskennelleen ja myös Moskovasta raportoineen toimittaja Steven Lee Myersin kirjaan Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (The New Tsar: The Rise and Reign of Vladimir Putin). Artikkelin mukaan Putin on opiskellut Leningradin valtionyliopistossa oikeustiedettä, mutta kesken neljännen vuosikurssin hän liittyi KGB:hen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin
Enempää tietoa hänen mahdollisista tutkinnoistaan emme löytäneet.
Laintasoista säännöstä kirjaston mitoituksesta ei ole. Kirjallisuutta löytyy mm. teokset:
Kirjaston mitoitus / Lars Hagman
Kirjastopalvelu, [Hki] 1988 ; 320 s.
ISBN: 951-692-171-X
sekä
Kirjastotilojen suunnittelu : opas kirjastorakennusten ja -huoneistojen suunnittelijoille / toimituskunta Eeva-Maija Tammekann ... [et al.]
Kirjastopalvelu, Hki, 1986 ; 265 s.
ISBN: 951-692-158-2
Luonnollisesti kirjastorakennuksia koskevat yleiset rakennuksia koskevat säännökset (esim. lujuus ja paloturvallisuus yms.)
Opetusmisteriöstä voi löytyä joitakin suosituksia.
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala...
Kattavaa luetteloa lehtikustantajista on mahdotonta saada, mutta Aikakauslehtien liiton jäsenkustantajien luettelo löytyy Aikakausmedian sivuilta. Lehtiä julkaisevat varsinaisten kustantajien lisäksi mm. lukuisat yhdistykset.
http://www.aikakaus.fi/default.asp?docId=12292
Myös linkkikirjasto Makupalojen sivuilta saa luettelon lehtikustantajista:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=d19e42ba-49c8-4432-ae77…
Kiinalaiset kielet (tai siniittiset kielet) on kieliryhmä, joka kuuluu sinotiibetiläisten kielten kielikuntaan. Kiinalaiset kielet ovat lähtöisin yhdestä alkukielestä, jota puhuttiin Pohjois-Kiinan tasangon alueella yli 2000 vuotta sitten.
Kiinalaisten kielten luokittelu ei ole aivan yksinkertaista, sillä usein murteen ja kielen raja on hiuksenhieno. Tällainen luokittelu on myös poliittisesti latautunut kysymys.
Kielitieteilijä Yuan Jiahua on vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan Hanyu Fangyan Gaiyao (Johdatus kiinan kielen murteisiin) luokitellut kiinalaiset kielet seitsemään eri ryhmään:
Mandariinikiinaa (普通话) puhutaan Jangtse-joesta pohjoiseen sijaitsevalla alueella. Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja myös...
Miisa-nimen alkuperää on tiedusteltu myös vuonna 2007 ja näin kysymykseen vastattiin silloin:
"Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”)."
Muuta tietoa nimen alkuperästä ei vieläkään löytynyt. Vuoden 2007 jälkeen Miisa on kuitenkin lisätty nimipäiväkalenteriin. Miisan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 23.9.
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa...
Suomen kansallisbibliografian ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Eino Leinon tuotannosta on englanniksi käännetty:
Helkavirsiä (Whitsongs. Kääntäjä Keith Bosley. 1978).
Musti (Musti, lyhennelmä. Kääntäjä John Desborough. 1986.)
Moment musical. Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin. Kääntäjä Aina Swan Cutler. 1978.
Hymyilevää Apolloa ei siis näytä englanniksi löytyvän.
Pentti Lempiäisen "Nimipäivättömien nimipäiväkirjan" mukaan Nella voi viettää nimipäiväänsä 28.10. Päivä juontaa juurensa ortodoksisesta kalenterista, jonka mukaan silloin on Neonillan nimipäivä. Kustaa Vilkunan nimikirjassa päätellään, että Nella -nimi tulisi rinnastaa mm. Ella -nimeen, jonka nimipäivää vietetään 10.2.
Eeva-Liisa Mannerin runo on kokoelmasta Kuolleet vedet: sarjoja yleisistä ja yksityisistä mytologioista, jonka on julkaissut Tammi vuonna 1977. Kirjasta on otettu toinen painos vuonna 1993.
Risto Rasan runo on kokoelmasta Rantatiellä. Julkaisija on Otava ja julkaisuvuosi 1980
Silver Creekin nelikko -sarjan kirjoittajaksi on merkitty Beth Kincaid. Tämän nimistä henkilöä ei ole oikeasti olemassa. Nimimerkin takana on kirjailija K.A. Applegate, joka on kirjoittanut mm. Animorphs-, Everworld- ja Remnants-sarjoja. Wsoy:n sivuilla on tietoa Applegatesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312. Englanninkielellä tietoa löytyy enemmän mm. Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/K.A._Applegate
Kirjasarjasta ei ole kovin paljon tietoa saatavissa.
Pollux-kerhosta http://www.polluxinfo.com/ kannattaa kysyä lisää.
Sarjasta on suomennettu kolme kirjaa:
Takaisin satulaan, Voiton huumaa ja Romanssin pauloissa
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
Tässä muutama teos alkuun:
Tavaila, Aatos. Suppea kuvaus Maatalouskerholiiton 40-vuotistaipaleelta. Teoksessa Suomen 4H-liitto 1969 ja katsaus maatalouskerhotyöhön Suomessa 1928–1968. Suomen 4H-liitto, 1969.
Rindell, Arthur. Maatalouskerhot: uusi aloite nuorten kiinnittämiseksi maataloustyöhön.Helsinki: Otava, 1922.
HelMetistä löytyy seuraavat teokset:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=maatalousker…
Tässä tulosluetteloa Fennicasta (Kansalliskirjaston kokoelmista):
https://finna.fi
Wikipediastakin löytyy artikkelin tynkää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/4H-j%C3%A4rjest%C3%B6
