Helsingin kaupungintalossa on alun perin toiminut Hotelli Seurahuone. Talon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui v. 1833. Kaupungintalo sijaitsee Leijona-korttelissa eli Helsingin kaupungintalo-korttelissa. Rakennus avattiin kaupungintalona vuonna 1932. Siinä on uusklassinen julkisivu ja sen tyyli edustaa arkkitehdin mukaan "toscanalaista" tyyliä.
En löytänyt mitään erityisen merkityksellistä kaupungintalon oveen liittyen. Kysymyksesi on ilmeisesti partiolaisten 'Hiipivä Haamu'-tehtäviä. Helsingin kaupungin Virka-Infon tietojen mukaan ovi on merkityksellinen siksi, että se on kaupungintalon ulko-ovi,ja onhan kaupungintalo merkittävä tapahtumien ja kutsuvierastilaisuuksien, joskus jopa valtiovierailuiden paikka. Tuo...
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Kirjastokorttia ei tarvitse palauttaa, jos muuttaa paikkakunnalta toiselle. Sitä voi käyttää, jos tulee käymään entisessä kotikaupungissa esim. kirjautumisessa kirjaston internet-mikrolle, jos sitä vaaditaan. Osoitetiedot kannattaa kuitenkin päivittää. Kirjastokortin voimassaolon voi halutessaan myös lopettaa käynnillä kirjaston toimipisteessä.
Uudella kotipaikkakunnalla voi ottaa käyttöön sen paikkakunnan kirjastokortin. Keski-Suomessa toimii kirjastojen yhteisjärjestelmä Aalto-kirjastot - Keski-Suomen kirjastoverkko ja siihen kuuluvilla kunnilla on yhteinen kirjastokortti. Yhteisjärjestelmään kuuluvat:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Jämsän kaupunginkirjasto
Kuhmoisten kunnankirjasto
Luhangan kunnankirjasto
Muuramen kunnankirjasto...
Vaarin kinnas on ukrainalainen satu, jonka SN-kirjat on julkaissut suomeksi vuonna 1986. Mikäli kirjaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte pyytää teoksen kaukolainaksi jostain toisesta kirjastosta. Kirjaa näyttäisi olevan useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Maailman suurin kirjasto on Kongressin kirjasto Washingtonissa. Sen kokoelmaan sisältyy yli 164 miljoonaa nimekettä. Hyllymetrejä tämän aineistomäärän säilyttämiseen tarvitaan noin 1 350 000 (838 mailia).
https://www.loc.gov/about/fascinating-facts/
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää Aleksi-viitetietokantaa. Sinne on luetteloitu Suomessa ilmestyneiden lehtiartikkeleiden viitetietoja. Sekä CD-rom että WWW-muotoinen Aleksi löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjastopalvelu on helpottanut arvostelujen etsimistä kokoamalla niitä Kirjallisuusarvosteluja -lehteen joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kaunokirjallisuuden arvostelut ovat B-osassa, tietokirjallisuuden A-osassa.
Esimerkiksi kysymäsi kirjan, Lehväslaiho Tie Helvettiin, arvosteluja on kyseisen lehden vuoden 1996 numeroissa B 10 ja B 12. Kirjallisuusarvosteluja -lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Kysymäsi säkeet löytyvät laulusta Uusi latu, jonka on säveltänyt Eero Salola ja sanoittanut Lauri Parviainen.
Laulu löytyy kirjasta Parviainen, Lauri: Koulun laulukirja, jota on Tampereella saatavana pääkirjaston musiikkiosastolta.
Veikko Huovisella on vaimo ja kolme lasta, tytär on syntyntynyt 1959 ja kaksi poikaa, jotka ovat syntyneet 1962 ja 1964.
Lisää tietoja kirjailijasta ja hänen perheestään löytyy
esim. kirjoista: Arto Seppälä: Ajatus on hiirihaukka sekä Veikko Huovinen: Muina miehinä: kirjailijan muistelmia. Kirjoissa on myös kuvia.
Rahahinnaston mukaan kyseisen setelin arvo vaihteli 0,50 € - 10 €. Setelin arvo on riippuvainen sen kunnosta.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas,Suomen numismaattinen yhdistys, 2004.
Tietoa seteleiden kuntoluokituksesta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/seteleiden_arvo.htm
Uusista kirjoista joskus löytyvät epämiellyttävät hajut johtuvat painamisessa käytetyistä kemikaaleista. Mistä kemikaal(e)ista tarkalleen on kyse, ei selvinnyt, mutta joka tapauksessa hajut ovat vaarattomia ja häviävät melko nopeasti.
Yllätysmatkat (Tammi, 1989) ja Kummitusmatkat (Tammi, 1991) sisältävät seikkailukertomuksia, joihin lukija voi osallistua tehtäviä ratkaisemalla. Molemmat kirjat ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena, joten kirjastotietokannoista niitä kannattaa hakea mieluummin kirjojen kuin tekijöiden nimillä.
Kysymys edellyttäisi pitkää aiheeseen paneutumista, jotta lähdekirjojen sisällöt saisi tarkistettua ja todettua, toteutuuko niissä ensimmäisen kysymyksen sisältö. Tässä vastauksessa tarjotaan asiasanoja kirjastohakuun sekä lähdekirjoja tutkimuksen aloittamiseen, koska todennäköisesti aiheen laajuus vaatii tietojen yhdistelemistä ja päättelyä eri lähteitä apuna käyttäen.
Asiasanayhdistelmiä, joilla vastauksen kirjahaut on tehty kaupunginkirjaston tietokannassa:
1. tunteet JA hallinta JA lapset
2. sosiaaliset taidot JA lapset JA sosiaalinen asema
3. tunteet JA lapset JA ryhmäkäyttäytyminen
4. ryhmäkäyttäytyminen JA lapset
5. lapset JA vertaisryhmät JA sosiaalinen käyttäytyminen
6. tunne-elämän kehitys JA lapset JA sosiaalinen kehitys...
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Voit palauttaa HelMet-kirjastosta lainaamasi kirjat mihin tahansa kirjastojen toimipisteeseen, myös kirjastoautoon ja yli kaupunkirajojen, vaikka olisitkin lainannut ne jostain muusta toimipisteestä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen kielen sanalla silta on useita merkityksiä. Se voi yhteydestään riippuen tarkoittaa mm. jonkin esteen yli johtavaa rakennelmaa, silmälasien linssejä nenän yläpuolella yhdistävää sankojen kaarta, hampaisiin ankkuroitua kiinteää hammasproteesia tai urheiluterminä asentoa, jossa vartaloa taivutetaan kaarelle (Lähde: MOT, Kielitoimiston sanakirja).
Useissa murteissa silta tarkoittaa myös lattiaa, permantoa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö, 2000). Jouluyönä tontut siis varmaankin hiipivät varpahillaan kotikoloihinsa tuvan lattian alle.
Osanottoni.
Pyytämäsi valtakirjamallit suomeksi
http://www.tlhautauspalvelu.fi/File/Valtakirja.pdf?rnd=1364160851
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
ja ruotsiksi
https://www.lerum.se/globalassets/documents/forvaltningssidorna/stod-och-omsorg/dodsboanmalan/fullmakt-att-foretrada-dodsbo.pdf
http://husjuristen.com/pdf/Fullmakt_Bouppteckning_Arvskifte.pdf
Espanjan sisällissodan aikaan sijoittuva romaani on ilmestynyt vuonna 1944 (For Whom the Bells Tolls) ja suomeksi se on käännetty neljä vuotta myöhemmin.
Arvostelut kirjasta kirjoitetaan yleensä vähän jälkeen sen ilmestymisen, joten tässä tapauksessa arvosteluja löytyisi ajankohdan lehdistä. Vuodesta 1972 Kirjastopalvelu on julkaissut Kirjallisuusarvostelut-lehteä, siihen on koottu Suomessa kirjoitetut arvostelut. Arvosteluja voi etsiä myös Aleksi -artikkeliviitetietokannan avulla.
Mutta tässä tapauksessa kaipaamiasi arvosteluja ei löydy noin vain - sinun olisi saatava käsiisi ajankohdan lehdet. Olisiko mistään Hemingway - elämäkerrasta apua? Esimerkiksi: Sandison, David: Ernest Hemingway (1998).
Löydät maoreja koskevaa kirjallisuutta Piki-verkkokirjastosta laittamalla asiasanaksi ”maorit”. Kannattaa tehdä lisäksi toinen haku asiasanoilla ”Uusi-Seelanti” ja ”historia”. Tulokseksi saat mm. Orbell: The illustrated encyclopaedia of maori myth & legend, Simmons: Whakairo: maori tribal art, Maori art & culture, Thomas: Oceanic art, Bellwood: The Polynesians, Varto: Ihmisen tie 2, Ihmisen suku 4, Sahlins: Islands of history. Materiaali on pääosin englanninkielistä. Suomenkielistä aineistoa löytyy esim. isoista tietosanakirjoista.
Maorien musiikista löytyy ao hauilla myös aineistoa. Melkein kaikissa Uutta-Seelantia koskevissa matkaoppaissa käsitellään maoreiden historiaa ja kulttuuria.
Aleksi ja Arto –tietokannoista, joita voit...
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta...
