Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Runoilija on Oiva Paloheimo ja runon nimi Lapsi ja kuolema. Runo on ilmestynyt Paloheimon kokoelmassa Elopeltojen yli (WSOY 1943) ja löytyy myös mm. teoksesta: Paloheimo, Oiva: Runot (WSOY 1981).
Mahdat tarkoittaa elokuvaa "Kun tuomi kukkii" vuodelta 1962. Siinä ovat pääosissa Mauno Kuusisto ja Tamara Lund. Tarkistin Suomen elokuva-arkiston tietokannasta, ettei mainitsemillasi nimillä löydy mitään elokuvaa. Vapaatekstihaulla sanalla tuomi löytyi ym elokuva. Maakuntakirjastoissa ei ole saatavissa elokuvaa "Kun tuomi kukkii", mutta voit tiedustella sitä Suomen elokuva-arkistosta.
http://www.elonet.fi/moviesearch
http://www.sea.fi/arkistopalvelut/
http://www.sea.fi/arkistopalvelut.filmi.html
Kuvia ja tietoa hämähäkeistä löytyy useista selkärangattomia eläimiä käsittelevistä kirjoista. Esim. Uusi Zoo : suuri eläinkirja, osa 9, WSOY, 1991. Teoksesta Sandhall, Åke : Hämähäkit sukulaisineen, WSOY, 1981 löytyy myös Suomessakin esiintyviä hämähäkkejä.
Asiasanalla hämähäkit löytyy Aalto-kirjastojen tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 maailman hämähäkkejä esitteleviä teoksia. Tietokannasta voi tarkistaa myös kirjojen saatavuuden.
Lukuisista erilaisia ötököitä ja hyönteisiä esittelevistä kirjoista löytyy tietoa hämähäkeistä, mutta niissä ei valittettavasti aina ole esitelty kaikkia hämähäkkilajeja, esim. Kalliola, Iiris : Ötökät, WSOY, 2002,
Internetistä löytyy hämähäkit -hakusanalla (myös kuvahakuja kanattaa kokeilla...
Kyseinen selitys on ainakin Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja. Lapsille ja nuorille sopivia puuaiheisia (osin fiktiivisiä) kirjoja ovat mielestäni Ensimmäinen puukirjani (Klinting); Sohvin puukirja (Casta); Lasten puukirja: happamia sanoi kettu ja 20 muuta puutarinaa lapsille (Falk); Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä (Hjelt); Uppo-Nallen puukirja (Taina); Enni ja metsän puut (Myllyneva). Kirjojen saatavuutta Joensuun seutukirjastosta voi tarkistaa internetistä http://jokunen.jns.fi/ tai asioimalla lähikirjastossa.
Yleisten kirjastojen osalta kelpoisuusvaatimukset on esitetty 1.1.2010 voimaan tulleessa kirjastoasetuksessa 17.12.2009/1157 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157 Asetuksen mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosen-tilla tulee olla seuraava korkeakoulutasoinen koulutus:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa...
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Kirjastokorvauksiksi sanotaan apurahoja ja avustuksia, joita vuosittain jaetaan valtion varoista kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta, että heidän kirjoittamiaan ja kääntämiään kirjoja pidetään maksuttomasti käytettävissä
yleisissä kirjastoissa.
Apurahoja haetaan kirjastoapurahalautakunnalta. Hakuohjeet ja hakemuslomake löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/tkt/apurahat/kk_apu2.html
Kirjastoille omakustanteet saanee markkinoitua vaivattomimmin käyttämällä välityskanavina Kirjavälitystä ( www.kirjavalitys.fi )ja BTJ Kirjastopalvelua
( www.btj.fi ). BTJ Kirjastopalvelussa voi ottaa yhteyttä tuotepäällikkö Eila Oksaseen ( eila.oksanen@btj.fi, puh: (09) 5840 4521).
Omakustantamisesta on ilmestynyt opaskirja:
Kai Vakkuri:...
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
Papukaijapuu-runon on kirjoittanut Kaija Pakkanen (1915- 2003). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Otava 1982.
Eläinrunojen kirja / toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä 1997.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mila voidaan tulkita Emilian ja Ludmilan lyhentymäksi. Emilia, Milla, Milja, Milka juhlivat nimipäiväänsä suomalaisen almanakan mukaan 19.5. ja samana päivänä ruotsalaisessa almanakassa Emilia, Mili. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ehdotetaan Milan päiväksi 16.9., jolloin on ortodoksisessa kalenterissa Ludmilan, Millan ja Miljan nimipäivä.
Morris, Miksi kissa kehrää, 1989:
Kissa pesee itseään
- pitääkseen itsensä puhtaana pölystä, liasta ja aterian tähteistä
- pitääkseen turkin sileänä kylmyyttä vastaan
- kesällä levittääkseen turkkiin sylkeä kuumuutta vastaan
- kesällä saadakseen auringonvalon tuottamaa d-vitamiinia
- kiihdyttääkseen karvan tyvessä olevien ihorauhasten toimintaa saadakseen turkin vedenpitäväksi sateella
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon sinulla jo on tietoa Riitta Vartista. Käytettävissäni olleista kirjallisuuden historioista ym. hakuteoksistä hänestä en löytänyt mitään. Löysin kuitenkin muutaman lehtiartikkelin, joista toivottavasti on hyötyä sinulle.
Simonen, Katri: Kirjailija Riitta Vartti ja omantunnon matkojen anti, Kumppani, 1999 ; 3 ; 9-11, Haastattelu. - Riitta Vartin teokset: Sun lapsuutes, Pispalan enkeli, Nuoruuden yliopistot, Naaraan aika, Taifuunivuosi
Peltonen, Hannele: Orvokkinsa oloinen nainen : jos suurten ikäluokkien tuntojen tallentaja Riitta Vartti olisi mies, häntä olisi kaikesta ylistyksestä huolimatta juhlittu sittenkin eri tavalla, Kansan uutiset (KU), 1997-08-08
Harjula, Kristiina, Riitta Vartti :...
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
Internetistä löytyy uusimmat Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut esim. Domstoleväsendets Rättsinformation -sivuilta http://www.lagrummet.dom.se/ . Paperisena Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisut löytyvät Eduskunnan kirjastosta julkaisusta Nytt juridiskt arkiv. Avd. 1: Rättsfall från Högsta domstolen.
Hyviä tiedonlähteitä etunimien historiaan ja merkityksiin ovat monenlaiset etunimikirjat. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja on paljon käytetty ja laaja teos. Voitte tutustua tarkemmin tähän ja muihin samankaltaisiin teoksiin esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastossa. Teokset löytyvät luokasta 88.2903. Tässä muutamia tietoja nimistä:
Heidillä on kaksi alkuperää. Saksankielinen nimi Adelheid, joka tarkoittaa jalosukuista tai jalomielistä ja vanha pohjoismainen nimi Heid, joka tarkoittaa valoisaa, valoa tai pilvetöntä. (Suuri etunimikirja s. 102)
Juliana on Julianuksen sisarnimi. Nimen alkuperä liittynee Mikael Agricolan rukouskirjassa vuodelta 1544 mainittuun pyhimykseen Juliana Neitsyt. Tällöin nimi oli helmikuun kuudennentoista päivän...
Japanin pitkästä kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Kirjastojen asiasanoilla Japani ja kulttuurihistoria löytyy mm. tällaisia teoksia, joiden avulla voisit aihettasi rajata:
- Contemporary Japanese thought / edited by Richard F. Calichman
- Japanilainen nainen : kuvissa ja kuvien takana / Seija Jalagin & Annamari Konttinen (toim.)
- Samuraiden aika / [toimittajat: Toimi Jaatinen ... et al.] ; [kirjoittajat: Peter von Bagh ... et al.]
- Samurait : Japanin klassisia sankaritarinoita / Juhani Lompolo
- Geishan maailma : tarua ja totta / Ilmari Vesterinen
- Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat / Juhani Lompolo
- The idea of Japan : western images, western myths / Ian Littlewood
- Japanin kulttuurihistoria :...
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita teoksia. Kirjastojen tietokannoista kirjoja voi hakea esim. asiasanoilla vammaisuus (tai vammaiset) ja muistelmat tai jonkin tietyn vammaisuuden lajin mukaan esim. CP- vammaiset ja muistelmat. Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan (=YSA) vammaiset - asiasanan suppeammat termit ovat aistivammaiset, aivovammaiset, CP- vammaiset, kehitysvammaiset, keuhkovammaiset, liikuntavammaiset, puhevammaiset, selkäydinvammaiset, sotainvalidit ja tuki- ja liikuntaelinvammaiset. Vammaisuus- asiasanan suppeammat termit ovat kehitysvammaisuus, kuurosokeus ja kuurous. Mikäli haluat tutkia muistelmia MBD-oireyhtymään, ADHD:hen, autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyen voit laittaa kyseisen termin asiasanaksi...
