Tässä kollegojeni ehdotuksia. Ensimmäiset ovat kuvakirjoja, alempana ensin lastenkirjoja, ja sitten nuortenkirjoja. Anja Snellmanin kirja on aikuisten kirja.
Gillian Shields, Kaunis pikkuveli
- Kuvakirja Siirin erilaisesta pikkuveljestä
Stora boken om Bill & Bolla : ... han så klok och hon en stolla / Gunilla Bergström
- Kuvakirja Billistä ja pikkusiskosta
Jacqueline Wilson, Yökylässä
- Daisylla on ongelma. Hän kyllä haluaisi järjestää yövierailun bestiksilleen, mutta ei ole kertonut toisille vammaisesta sisarestaan. Miten puhua muille erilaisuudesta?
Aira Savisaari, Kissa jolle arki ei riitä
- Kissa, jonka perheessä on monenlaisia jäseniä
Mark Haddon, Yöllisen koiran merkillinen tapaus
- Kirja...
Kalevalaseuran vuosikirjassa 45 (1965) kerrotaan Jyväskylän paikannimistä. Tourula oli yksi Jyväskylän alkuperäisistä jakokunnista ja saanut nimensä Touru-nimisestä suvusta. Tourujoki on saanut nimensä vanhan Tourun talon mukaan.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että sukunimet Touru, Tourula, Tourunen saattavat olla samaa perua kuin nimi Toura. Tähän nimeen saattaisi sisältyä skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen mukaelma ja se voisi kertoa skandinaavisista vaikutuksista (Thor, ukkosenjumala).
Seitsemän kuolemansyntiä ovat katolisen kirkon pääsyntejä. Näistä synneistä on kirjoittanut Dante runoelmassaan Jumalainen näytelmä. Seitsemän kuolemansyntiä ovat pahimmassa laskevassa järjestyksessä ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo.
Koski HL:n kirkonkirjoja on mikrofilmattuna Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, josta niitä voi saada lainaksi (niitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta). Mikrofilmien luku edellyttää lukulaitetta; Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on mikrofilmien lukupaikkoja. Maakunta-arkistosta voi myös pyytää maksullisen sukuselvityksen.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/hma/tietopalvelu.htm
Suomen Kansallisarkistosta Helsingistä löytyvät myös kirkonkirjat mikrofilmattuina: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Myös Hämeenkosken kirkkoherranvirastossa saattaa olla arkistoituna vanhat kirkonkirjat, josta tieto löytyy: http://www.evl.fi/sertika/perus/hameenkoskenseurakunta_fi....
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Yleisradion kirjaston tietokannoista löytyi tiedot ohjelmasta, joka saattaa olla etsimäsi:
Nimi: I BLIXTBELYSNING. OM ZIGENARE OCH MÄNNISKOR I JAKOBSTAD.
Tekijät: RTV Asiaohj: Karl Sahlgren (tuot), Sepi Niemi (leik), Timo Torpo(kuv), Vili Halonen (ään).
Aihe: Ohjelma mustalaisista ja heidän suhtautumisestaan valtaväestöön Pietarsaaressa.
Kesto: 024'24
Väri: Mustavalkoinen
Ensiesitys: 11.5.1970
Kyseessä on siis ollut vajaan puolen tunnin mittainen mustavalkoinen dokumentti. Ohjelma on esitetty ensimmäisen kerran 11.5.1970.
Laulu on nimeltään Kanttarelli Kai (Knutte kantarell), ja sen ovat säveltäneet Jan Hulten, Marcello Manci ja Mario Zelinotti. Jens Lisell on joko yksi säveltäjistä tai alkuperäinen sanoittaja. Suomenkieliset sanat on tehnyt Chrisse Johansson.
Löysin tämän laulun vain äänitteenä: Katin esittämänä äänitteeltä Ki kii kii (julkaistu äänilevynä ja C-kasettina) ja Ihme ja kumma : lasten parhaat suosikit -nimiseltä cd-levyltä, jossa ei ole esittäjätietoja. Nämä tiedot löytyvät Viola-tietokannasta (finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Tässä tapauksessa sanat voisi saada siten, että kuuntelee äänitteen ja kirjoittaa sanat muistiin.
"Lasten- ja nuortenkirjallisuus" on hyvä ja paljon käytetty vastine englanninkieliselle ilmaukselle "children's literature".
Lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää terminologista hämminkiä on omiaan lisäämään se, että lastenkirjallisuuden ja nuortenkirjallisuuden rinnalla käytössä on myös termi "nuorisokirjallisuus" jälkimmäisen synonyyminä. Tämä on myös hakuteosten suosima muoto puhuttaessa nuortenkirjallisuudesta ilman "lasten- ja" -etuliitettä.
Kun tarkastellaan termien "lastenkirjallisuus" ja "nuorisokirjallisuus" määritelmiä erikseen, näyttää siltä, ettei näitä kahta ole välttämättä helppo erottaa toisistaan: kumpaakin näkee käytettävän vastineena pitkälle ja hankalalle lasten- ja nuortenkirjallisuus -yhdistelmälle. Esimerkiksi...
On vaikea lähteä määrittelemään, mitä nämä tiedustelemasi "seksikirjat" ovat. Mikäli tarkoitat "seksiä" lääketieteen kannalta, voit esimerkiksi tutkia kirjaston tietokirjallisuuden hyllyä kohdalta 613.6 (Helsingin kirjastoissa), mistä löytyy esimerkiksi nimeke Jumalainen seksi. Seksiä sinällään käsitteleviä kirjoja löytyy toki useita, näiden joukossa myös seksiin liittyviä ongelmia, kuten tauteja yms.
Seksi sellaisenaan ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia, ja näin ollen jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti, omalta kannaltaan. Rinnastan tässä käyttämäsi sanan seksi nykysuomen sanakirjasta löytyvään sanaan seksuaalisuus, jolla perusteella voidaan todeta, että tarkoittamasi kirjat käsittelevät sukupuolisuutta ja siihen liittyviä...
Turmiolan Tommi niminen alkoholin kiroista kertova vihkonen ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1858.
Teosta suunnitteli toimikunta, jossa oli jäsenenä Suomen 1800-luvun johtavia kulttuurivaikuttajia.
Kirjoittajaa ei tiedetä. Kuvat piirsi Alexandra Frosterus-Såltin. Esikuvana on ehkä ollut englantilaisen George Cruickshankin vihkoset The Bottle ja Drunkard´s children.
Uudempia versioita ovat Turmiolan Tommin elämäkerta:kuvilla selitetty. Seinäjoen sarjakuvaseura.1983.
Kairimo, Jorma: Turmiolan Tommi: draamallinen sarjakuva. 1991. TTT-Kellariteatteri.1991.
Kuvia Turmiolan Tommin elämästä löytyy myös mm. osoitteista
http://www.stakes.fi/neuvoa-antavat/tapahtumat/T_Tkuvakooste.htm
http://www.raitis.fi/materiaalia/ohjelmia.shtml
Suomen kansan...
Kaikilla mainitsemillasi valtioilla (niin kuin arvata saattaa) todellakin on vastaavanlainen portaali. Tässä linkit niihin: Ranska http://www.service-public.fr/ , Ruotsi http://www.sverigedirekt.se/ , Kanada http://canada.gc.ca/main_e.html , Saksa http://www.bund.de/ , Yhdistyneet kuningaskunnat http://www.direct.gov.uk/en/index.htm , USA http://www.firstgov.gov/. Sivut löytyvät helposti aivan tavallisella sanahaulla esim. googlen avulla (esim. "USA government services portal", "service portal Germany", "government services France" jne.). Englanninkieliset hakusanat toimivat kaikissa tapauksissa, koska sivuista on tietenkin myös englanninkieliset versiot. Alkukielisillä hakusanoilla pääset ehkä vielä nopeammin samaan tulokseen. Myös EU:n...
Aiheesta on kirjoitettu melko paljon ja eri lähtökohdista, tässä muutama josta voit aloittaa: Hilkka Laakso: Äidin suru alle seitsenvuotiaan lapsen kuoleman jälkeen: Väitöskirja , Tampereen yliopisto 2000. - Leena Väisänen: Lapsen menetys,perheen suru ja toipuminen. 1999.. Pohjautuu väitöskirjaan Family grief and recovery process when baby dies.- Vaiettu suru: lapsen kuolema ja perheen tukeminen 1992.- Ingela Bendt: Kun pieni lapsi kuolee. 1999
- Katja Hautamäki: Lapsensa menettäneen perheen tukeminen yliopistollisessa sairaalassa. 1997 Pro gradu Tampereen yliopisto. - Omakohtaisia kokemuksia kirjoissa: Helmi Vilppola: Perhosen lento 1998.- Lapseni on kuollut - jäi jälkeen kaipuu... 20005 Sylva. - Sinua en unohda: lapsensa menettäneet...
Kysymiäsi kurssikirjoja ei löytynyt työterveyslaitoksen kirjaston kokoelmista. Voit itsenäisesti katsoa tietokannoistamme TYKI (kirjat) tai LEO (lehtiartikkelit) mitä aineistoa meillä on tarjolla. Kirjastomme on kaikille avoin kirjasto, josta lainaaminen on ilmaista. Tietokantojen suora osoite:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Kirjasto-+ja+tietopalvel…
Tai http://www.ttl.fi - Tietopalvelut - Haku kirjastotietokannoista.
Yleisten kirjastojen kokoelmista teoksia löytyy, mutta ne ovat kovin kysyttyjä ja voisi olla järkevää käydä tekemässä niistä varaukset lähikirjastossasi.
Kirjastojen kokoelmista poistetaan kirjoja huonon kunnon tai vanhentuneen tiedon vuoksi. Itiökasvit värikuvina on edelleen käypä ja lainattu teos aiheesta, josta kaiken kaikkiaan on ilmestynyt melko vähän kirjallisuutta.
Vanhoja kirjoja voi etsiä myös antikvariaateista. Antikvaaristen kirjakauppojen Internetosoitteita löytyy kätevästi Makupalojen hakemiston kautta www.makupalat.fi > Taiteet > Kirjallisuus > Kustantajat, kirjakaupat > Antikvariaatteja, käytettyjä kirjoja.
Kysymyksiin ei löytynyt yksiselitteisiä vastauksia. Ketun tai variksen kohtalo riippuu ainakin rotan syömän myrkyn määrästä ja siitä, miten terveitä ne ovat myrkkyrotan syödessään. Syövätkö ketut yleensä raatoja? Haistavatko ne myrkyn rotasta? Yleensä parvissa liikkuva varis tuskin pystyy yksin syömään löytämäänsä rottaa, vaan joutuu jakamaan sen muiden varisten, ym. lintujen kanssa. Yhden variksen saama myrkkymäärä jää näin aika pieneksi. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä eläinlääkäriltä.
Suomen anestesiologiyhdistyksen julkaiseman Synnytyskivun lääkkeellinen lievitys -oppaan mukaan "alaselän tatuointi ei yleensä estä epiduraalipuudutusta, vaikka pistoa ei voikaan tehdä suoraan tatuointivärin kohdalta". Opas on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.say.fi/liitteet/Synnytyskipu_julkaisuversio.pdf.
Toisaalta YLE:n Akuutti-ohjelman vastausarkiston mukaan "tatuoinnin läpi ei saa tehdä spinaali- tai epiduraalipuudutusta, koska tuolloin viedään mahdollisesti raskasmetallia tatuoinnista keskushermostoon. Eli tatuointi alaselässä estää epiduraalipuudutuksen." (http://yle.fi/akuutti/laakariarkisto/tatuointi_ja_epiduraalipuudutus.htm).
Tatuoinnin ja epiduraalin yhdistelmään ei siis voi antaa yleispätevää vastausta,...
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Jotta kysymykseen voisi vastata, täytyisi tietää, mitä kysyjä tarkoittaa sanalla "kansallismusiikki". Yleensä puhutaan "kansallislauluista" tai "kansallishymneistä", mutta ehkä kysyjä tarkoittaa "kansanmusiikkia" eli niitä musiikin lajeja, joita Sveitsin alueella on perinteisesti harrastettu.
Tähänkään kysymykseen ei ole helppoa lyhyesti vastata, koska Sveitsi jakautuu kolmeen etnisesti ja kielellisesti toisistaan eroavaan ryhmään (saksankielinen, ranskankielinen ja italiankielinen). Esimerkiksi useimmille tutut sveitsiläiset kansanmusiikki-ilmiöt kuten jodlaus ja alppitorvi ovat lähinnä vuoristoseutujen perinnettä.
Suomen kielellä ei ole julkaistu mitään yleisesitystä Sveitsin perinnemusiikkityyleistä, eikä asiasta kerrota kunnolla edes...
Tästä vaikeasta aiheesta löytyy muutamia kirjoja. Uusimpia kirjoja ovat Jacqueline Wilsonin Tatuoitu äiti ja Kahden kodin välillä, jotka käsittelevät nykyperheiden ongelmia lasten kannalta. Myös Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet kertoo fantasian avulla lastenkotilasten kohtaloista. Vähän vanhempia kirjoja ovat Taru Mäkisen Kultainen salama ja murtovarkaat sekä Karkulaiset, jotka kertovat perheväkivallasta. Vanha klassikko Willie itkupilli (Magorian) kertoo riipaisevan tarinan Englannista. Keskustelun herättäjänä voisi toimia Saara Laihon kuvakirja Urhea Pikku-Nalle, jossa on tietoisku myös kasvattajille. Insestistä on useampia kirjoja, mutta ne on yleensä tarkoitettu vähän vanhemmille. Erna Oslandin Punaisen huoneen tytössä päähenkilö...
