Muistamasi kirja voisi olla Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria. Kirjan sadut pohjautuvat kansansatuihin. Kirja jakaantuu kahteentoista osaan niin, että kussakin osassa on satuja jostakin eläimestä. Esim. satuja neuvokkaasta koirasta -osassa on sadut Koira suutarina, Koiran ja suden sota ja Koiran aateliskirja. Kirjan kansi on punainen.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1946 ja siitä on ilmestynyt jo 14 painosta, viimeisin vuonna 2002.
Iloinen eläinkirja löytyy myös Hyvinkään kirjaston kokoelmista.
Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi sisältää periaatteessa kaiken suomeksi ilmestyneen kirjallisuuden perustiedot. Sieltä kannattaa katsoa, jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja joltakin tietyltä kirjailijalta on suomennettu.
Fennican mukaan Frank G. Slaughterin tuotannosta on suomennettu seuraavat kirjat:
Elämä on pelastettava (1950)
Elämän malja (1956)
Floridan valtiatar (1963)
Hellät kädet (1954)
Huomispäivän ihme (1976)
Kiitän sinua elämästäni (1951)
Kirurgin omatunto (1972)
Kiusausten saari (1969)
Kruunu ja risti (1970)
Kukkiva orjantappura (1959)
Kulkutauti (1961)
Kultainen saari (1962)
Lentolääkäri (1961)
Liekehtivä maa (1958)
Lorena (1960)
Lähtölaskenta (1971)
Lääkäri vaarallisella tiellä (1984)
Lääkärien vaimot (1968)...
Wsoy on julkistanut kevään ja kesän 2013 kirjansa http://www.virtualmagnet.eu/magnet/asiakkaat/Bonnier/wsoy_kirjasanomat_…
eikä sieltä vielä löydy tietoa The mark of Athena -kirjan ilmestymisestä, joten se tulee aikaisintaan syksyllä 2013.
Voit kysyä vielä tarkemmin suoraan WSOY:ltä http://www.wsoy.fi/palaute
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa.
Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21
1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat....
Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa.
https://finna.fi
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
Aineistorekisteristämme http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html voit hakea tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään teoksen nimi ja kirjoittamalla kartanot. Tulokseksi saat 5 teosta, mm. kolmiosainen Suomen kartanot ja suurtilat. Toim Jutikkala & Nikander. 1939 - 1945. Tätä teossarjaa ei tosin saa kotilainaksi.
Tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään : asiasana ja kirjoittamalla kartanot saat tulokseksi 87 teosta. Lisäksi kirjastossamme on mm. C.J. Gardbergin teos : Suomen kartanoita. 1989.
Kirjastomme kotisivuilla on nätävissä kirjaluettelo Varsinais-Suomen kartanoita ja suurtiloja. //www.turku.fi/kirja/maakunta/kartanot.html. Luettelo on aakkosellinen kartanon nimen mukaan ja siinä on aakkosellinen teosluettelo....
Ponitalleja on kaikkiaan noin 60 osaa ilmestynyt tähän mennessä. Vuonna 2002 ilmestyneestä Epäonnen leiri -kirjassa (2002), joka on sarjan 45. osa, Kikan ja Repen orastanut ihastus on kehittymässä ihan oikeaksi suhteeksi, ja Kikka huomaa kiintyneensä varsin voimakkaasti mustahiuksiseen Repaan. Suomi 24:n keskustelusta selviää, että uusimmaassa Ponitalli-kirjassa he seurustelevat. Uusimmat sarjan kirjat ovat Haamujen talo, ilmestymisvuosi on tämä vuosi. Tornikallion vangit on ilmestynyt kesäkuussa Wikipedian mukaan.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965.
Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Kyllä, kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Tosin kirjasto pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Kaikki lahjoitukset eivät päädy hyllyyn, vaan osa saatetaan heittää pois, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai mikäli kirjasto ei tarvitse kyseistä aineistoa. Kirjojen kunto ja kirjaston tarpeet ratkaisevat, mitä lahjoituksille tehdään.
Manga-sarjakuville saattaa hyvinkin olla tarvetta kirjastossa. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
En itse katsonut tuota konserttia, mutta netistä YouTubesta löysin videon Happy global 2012 from Vienna (Music in the air / Musik in der Luft)(http://www.ipolitics360.com/Videos/HappyGlobal2012fromViennaMusicinthea…), joka ilmeisesti esitettiin väliajalla ja jonka musiikin esitti The Philharmonics -niminen kokoonpano. Nettisivun oikeassa reunassa on kerrottu, mitä sävellyksiä "elokuvassa" on käytetty: "2. Waltz no.2 (Dmitri Shostakovich)". Tämä kappale alkaa noin 2 minuutin kuluttua videon alusta.
Tämä Šostakovitšin tunnettu valssi löytyy esim. kirjastojen luetteloista nimellä:
Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Valssi II
Tästä sarjasta käytetään esim. julkaisuissa myös nimitystä Jazz-sarja nro 2 ja Sarja varieteeorkesterille....
Siviilipalveluslaki puhuu aiemman siviilipalvelusmiehen asemesta nykyään siviilipalvelusvelvollisesta. Samaa termiä käyttää myös Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusmies on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, ja siviilipalvelushenkilöönkin törmää kielenkäytössä silloin tällöin - kuitenkin selvästi siviilipalvelusmiestä harvemmin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "siviilipalvelusta suorittava asevelvollinen" on siviilipalvelusmies. Se tekee oman tulkintansa siviilipalvelusvelvollisesta ja kytkee sanan siviilipalvelusvelvollisuus-termiin, jolla tarkoitetaan "sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautettujen asevelvollisten ja vapaaehtoisen asepalveluksensa keskeyttäneiden naisten velvollisuutta osallistua siviilipalvelukseen"....
Helsingissähän on hyvä ja kuvauksellinen teollisuusalue jo aivan kantakaupungissa, nimittäin Kvaerner Masa-Yardsin telakka ja Munkkisaaren alue. Myös Tattarisuolla, Herttoniemessä ja Sompasaaren sekä Arabian ympäristössä on paljon pien- ja vähän isompaakin teollisuutta, mukavasti jo vähän rähjääntynyttäkin. Vanhankaupunginlahdella tekniikanmuseona (www.tekniikanmuseo.fi) toimiva vanha voimalaitos on miljöönä mitä hienoin, tosin ehkä jopa jo liiankin siistiksi kunnostettu.
Kirjallisuutta helsingin teollisuusalueista löytyy jonkin verran, parhaiten Pasilan pääkirjaston Helsinki-kokoelmasta. Mene sivulle www.helmet.fi, valitse sanahaku ja kirjoita teollisuusalueet and helsinki, niin saat useammankin hakutuloksen. Etenkin...
Haku maakuntakirjastojen tietokannasta tuotti vain tulokseksi Myllykosken kirjaston Myllykosken kotiseutukokoelman, jonka aineistoa ei voi lainata.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
www.helmet.fi
Elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan elokuvalla on ollut useita videolevittäjiä (Magnum Video videolevitys; Videofirma Makuuni videolevitys ; Makuuni Kuopio videolevitys ; Musiikki- ja Videokellari) 1990-luvulla. Niistä sitä saattaisi hyvällä onnnellä löytää.
Lisäksi Videodivareja:
- Videodivari www.videodivari.com
- Hohdon videodivarilista luettelee videodivareita ympäri Suomea. Esim. Elokuva-Aitta, Näsilinnank. 16, 33210 Tampere 03-212 2510 ; Cult Fiction Oy, Maariankatu 10 20100 TURKU p. (02) 251 6400
http://www.hohto.to...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vastauksia Arkistosta.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen)
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Tässä joitakin tyttökirjaklassikoita vuosien 1919-1920 tienoilta ilmestymisvuosineen:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia 1916, Kahdeksan serkusta 1917, Kun ruusu puhkeaa 1919
Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha 1920
Mary Marck: Eevan luokka 1917, Vähän enemmän Eevasta 1918
L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet 1920
Anni Swan: Tottisalmen perillinen 1914, Iiris rukka 1916, Kaarinan kesäloma 1918, Ollin oppivuodet 1919
Lahjansaajan iästä riippuen kysymykseen voisi tulla myös esim. Topeliuksen Lukemisia lapsille -kirjasarja, joka tosin oli ilmestynyt alun perin jo kaukana 1800-luvun puolella, mutta josta otettiin jatkuvasti uusia painoksia - ensimmäisestä osasta mm. vuonna 1919. Myös Välskärin kertomuksia luettiin, ja niistäkin saatiin uusi...
Valtakunnallisia tilastoja ei ole yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Oi ihana toukokuu -kirjaa on lainattu vuodesta 2002 lähtien 2026 kertaa. Lainojen uusimiset eivät ole luvussa mukana. Niteitä on yhteensä 69 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Yhtä nidettä on lainattu noin 30 kertaa.
Luvut ovat vain suuntaa antavia. Kirjastolla on lainaustietoja vasta vuodesta 2002 alkaen, jolloin HelMet-kirjastoissa otettiin käyttöön uusi kirjastojärjestelmä. Vuotta 2002 edeltäviä lainaustilastoja ei ole saatavilla. Oi ihana toukokuu on julkaistu vuonna 1992, joten useita niteitä on jo todennäköisesti poistettu. Poistettujen niteiden lainaustietoja ei ole enää mistään saatavilla. Aivan tarkkoja lainausmääriä on...
