Lukumakuja on kovin monenlaisia. Joku haluaa lukea hauskoja kirjoja, toiselle hevoskirjat ovat kaikki kaikessa, kolmatta kiinnostavat klassikkotarinat.
Sivupiiri-sivusto on hyvä paikka aloittaa hyvien kirjojen etsintä. Sieltä löytyy esim. kirjastolaisten kirjavinkkejä ja lasten ja nuorten kirjoittamia kirja-arvosteluja. Sivupiirin kirjavinkkisivulle pääset alla olevasta linkistä:
http://www.sivupiiri.fi/kirjavinkit
Oulaisten kirjaston sivuilta löytyy Kirja kantaa –kirjallisuusdiplomi. Siellä on mm. 5-6-luokkalaisille lukuvinkkilistoja eri aiheista:
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=462
Toivottavasti löydät näiden avulla itsellesi mukavaa luettavaa.
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja. Monet nuoret ovat lukeneet sen. Kirja kertoo nuoren ihmisen elämästä toisen maailmansodan aikaan eli ei ole ihan uusi, mutta silti ajankohtainen.
Voit myös miettiä, mikä aihepiiri tai henkilö voisi kiinnostaa. Esim. mikäli jalkapallo kiinnostaa, silloin voi lukea Zlatanin elämäkerran "Minä Zlatan Ibrahimović" tai jos Harry Potterit kiinnostavat, silloin voi lukea niiden kirjoittajan elämäkerran "J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta". Monista filmitähdistä, kirjailijoista, urheilijoista ja muusikoista on kirjoitettu elämäkerta.
Voit myös mennä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa näyttämään, missä on elämäkerrat. Hyllyjä katselemalla on helpompi nähdä, mitä kaikkea on saatavilla ja saatat...
Kuka kukin on 2011 -kirjasta löytyy Tomi Kontion henkilötiedot, mutta valitettavasti siinä jätetään kertomatta vaimon nimi.
Tiivistetysti löydät tietoa Tomi Kontiosta ja hänen tuotannostaan kustantajan Teoksen sivuilta
(http://www.teos.fi/kirjailijat/tomi-kontio.html) ja kirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta
(http://www.kirjasampo.fi/fi).
Tomi Kontio on runoteosten ohella myös lasten- ja nuortenkirjoja. Haluatko tuoda lukunäytteissä molemmat puolet esille?
Runoihin saat tuntumaan esim. Sähköiset säkeet -verkkoantologiassa (http://www.electricverses.net).
Vilkaise myös lasten- ja nuortekirjailijoita esittelevää sivustoa Kolonkolonkolon (http://www.finlit.fi/fili/authors/kontio-tomi/), jonka sivuilla lukunäyte lastenkirjasta...
Kirjasto ei voi jäljittää yksittäisiä henkilöitä. Sen sijaan voitte kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen.
Osoite: Aninkaistenkatu 1. E-mail: turku@narc.fi
Väestörekisteritietoja voi myös kysellä Turun seurakuntien väestörekisteristä, os. Eerikinkatu 1 ja Turun maistraatista, os. Aurakatu 8, puh. 511/0112.
Kuten sanotkin, törkeän varkauden ilmentymään vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät rahalliset perusteet, rikoslain mukaan viidellä eri perusteella. Yksi näistä kriteereistä on se, että anastettu omaisuus on erittäin arvokasta.
Minilexin mukaan 5000 euron omaisuus on "yleensä" nähty erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi, mutta selkeää summaa ja rajanvetoa erittäin arvokkaalle omaisuudelle ei laissa kuitenkaan ole asetettu.
Esimerkiksi eräässä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2018:47) katsottiin 6000 euron arvoisiksi mitoitettujen tietokone- ja elektroniikkavarkauksien lopulta täyttävän vain varkauden, ei törkeän varkauden tunnuspiirteet omaisuuden arvon osalta. Tuon ennakkopäätöksen ilmoittamiin perusteluihin erittäin...
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas...
Laulun "Painu pois, Jack" suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Kari Tuomisaari. Laulun on säveltänyt Percy Mayfield, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Eetu Koiviston rap-versio "Iske tiehen".
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi/
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät muun muassa seuraavat teokset:
Alasalmi, Päivi: Loistava yksinhuoltajuus
Sukula, Seija: Matka äidiksi: tarinoita adoptiosta ja yksinvanhemmuudesta
Yksinhuoltajuus Suomessa
Mantu, Eve: Musta tulee perhe!: voimakirja yksin odottavalle
Rohkeutta, isä! / Tapio Aaltonen ... [et al.]
Eilenberger, Marianne: Sinkkuna myötä- ja vastoinkäymisissä
Hietamies, Leena: Onnen murut: yksinhuoltajan päiväkirjasta
Yksinhuoltajan elämänhallinnan opas / Eva Gottberg, Heljä Sairisalo (toim.).
Mahkonen, Sami: Lastensuojelu ja laki
Sosiaalipalveluiden ja -etuuksien lainsäädäntö / toimittaja: Mari Koskinen (2010)
Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö (2007)
Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2011...
How to use library in english language please look Yleisradio webpages: http://oppiminen.yle.fi/suomi-finnish/asiointisuomea/kirjastossa
Dictionary you can loan from your library: Junno Liisa: Kirjastosanasto - suomi-englanti-suomi, 2009.
Here some phrases:
Minulla on varauksia. - I have reservations.
Voisinko lainata tämän kirjan? - Can I borrow this book?
Paljonko minulla on maksuja? - How much charges have I got?
Haluaisin maksaa maksuni. - I’d like to pay my charges.
Haluaisin tehdä varauksen. - I’d like to make a reservation.
Voisinko uusia lainani? - Can I renew my loans? Can I borrow this again?
Mistä löydän tämän kirjan? - Where can I find this book?
Missä on vessa? - Where’s the toilet?
Mikä on eräpäivä? - What is the...
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -...
Seuraavasta sivustosta löytyy henkilötietoja Ammanitista ja henkilöhistoriaa ja kirjailijan käsittelemiin aihepiireihin vaikuttaneita tapahtumia: http://www.bigbookclub.plain.net.au/tbbc/Im%20Not%20Scared%20Biography%…
Mielenkiintoinen tieto tuli myös seuraavasta (kirjailija on vieraillut Suomessa): http://kirjaleffa.vuodatus.net/page/NA_mina%20en%20pelkaa
Elokuva on lainattavissa DVD ja VIDEO muodossa pääkaupunkiseudun kirjastoista (tällä hetkellä lainassa). Kaukopalvelun kautta, omassa kirjastossa asioimalla, saat elokuvan lainaan. Löytyy pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi
All movie guide kertoo elokuvasta: http://www.allmovie.com/cg/avg.dll?p=avg&sql=1:282810
Helsingin kaupungintalossa on alun perin toiminut Hotelli Seurahuone. Talon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui v. 1833. Kaupungintalo sijaitsee Leijona-korttelissa eli Helsingin kaupungintalo-korttelissa. Rakennus avattiin kaupungintalona vuonna 1932. Siinä on uusklassinen julkisivu ja sen tyyli edustaa arkkitehdin mukaan "toscanalaista" tyyliä.
En löytänyt mitään erityisen merkityksellistä kaupungintalon oveen liittyen. Kysymyksesi on ilmeisesti partiolaisten 'Hiipivä Haamu'-tehtäviä. Helsingin kaupungin Virka-Infon tietojen mukaan ovi on merkityksellinen siksi, että se on kaupungintalon ulko-ovi,ja onhan kaupungintalo merkittävä tapahtumien ja kutsuvierastilaisuuksien, joskus jopa valtiovierailuiden paikka. Tuo...
Helmet-kirjastojen e-kirjoja voi lukea niillä lukulaitteilla, joihin voi asentaa Adobe Digital Editions -ohjelman. Tämä ohjelma ei ole yhteensopiva Kindlen kanssa, joten sen kautta e-kirjoja ei voi lukea. Jos iPadiin voi asentaa tämän ohjelman, lukeminen sillä onnistuu.
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on...
Laulavaisten kollegojen kanssa koostimme tällaisen listan:Miljoona, miljoona ruusuaOrvokkeja äidilleOrvokkini tummasilmäRentun ruusu (jossa mainitaan myös horsma)Sait multa kukkaset toukokuunYksi ruusu on kasvanut laaksossaLaakson liljaSinisiä punasia ruusunkukkiaKissankelloValkovuokotMansikkaa ja valkoapilan kukkaaRuusu on punainenVillejä lupiinejaLuvannut en ruusutarhaaSinivuokotKuurankukkaNiittykukkiaTulppaani (Juice Leskinen)Ruusu joka vuodestaAnttilan keväthuumausIloinen AmsterdamTeksasin keltaruusuKeltaiset ruusutRuusuja hopeamaljassaTango PelargoniaSuopursu kukkiiLisää kukkalauluja löydät selaamalla Suuren toivelaulukirjojen hakemistoa sekä laulukirjasta Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu : ihanat kukkalaulut (F-Kustannus, 2009)....
Nimi Ahlberg on ruotsia ja sen suora suomennos on Leppävuori tai Leppävaara.
Suomen sukututkimusseuran internet-sivujen HisKi-tietokannasta löytyy runsaasti merkintöjä esimerkiksi Porvoossa sukunimellä Ahlberg kastetuista henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä lähes kaikkien Suomen seurakuntien kirkonkirjoihin 1700- ja 1800-luvuilla Ahlberg-nimestä tehtyjä merkintöjä.
http://www.genealogia.fi/historia/
Voisiko kyseessä olla A.E. Ingmanin nuortenkirja "Rimpisuon usvapatsas"? Kirja on ilmestynyt vuonna 1915 ja se kertoo kahden orvon pojan seikkailusta eräällä suolla ja sen saarella. Pojat lähtevät Monien vaikeuksien jälkeen pojat pääsetvät saarelle, jäävät sinne vuodeksi ja palaavat vasta seuraavien lumien aikana. He ryhtyvät Robinson Crysoe -tyyliin parantamaan elinolosuhteitaan ja mm. rakentavat asunnokseen hirsimökin.
Lisää tietoa kirjasta:
http://www.parkkinen.org/ingman2.html
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
