Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Muistan lapsena lukeneeni satukirjaa missä oli monta opettavaista satua ja päähenkilöinä olivat pääasiassa eläimet. Sen myös muistan että kirjan kansi on… 1859 Muistamasi kirja voisi olla Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria. Kirjan sadut pohjautuvat kansansatuihin. Kirja jakaantuu kahteentoista osaan niin, että kussakin osassa on satuja jostakin eläimestä. Esim. satuja neuvokkaasta koirasta -osassa on sadut Koira suutarina, Koiran ja suden sota ja Koiran aateliskirja. Kirjan kansi on punainen. Kirja on ilmestynyt vuonna 1946 ja siitä on ilmestynyt jo 14 painosta, viimeisin vuonna 2002. Iloinen eläinkirja löytyy myös Hyvinkään kirjaston kokoelmista.
Tarvisin pikaisesti löytää Oiva Arvolan runo ... nimeä en muista, mutta on lapin äijät eksyksissä ollu jo komatta ja viiettä päivää .... ja lopulta tulivat… 1859 Kaivattu runo on Vikblomin-Iikan tokanhakumatka Arvolan kokoelmasta Linnustajan maa (Kirjayhtymä, 1977).
Haluaisin tietää mitkä teokset on suomennettu amerikkalaisilta kirjailijoilta Frank G. Slaughter ja Louis Bromfield? Onko Internetissä sivustoa, jolta löytyisi… 1859 Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi sisältää periaatteessa kaiken suomeksi ilmestyneen kirjallisuuden perustiedot. Sieltä kannattaa katsoa, jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja joltakin tietyltä kirjailijalta on suomennettu. Fennican mukaan Frank G. Slaughterin tuotannosta on suomennettu seuraavat kirjat: Elämä on pelastettava (1950) Elämän malja (1956) Floridan valtiatar (1963) Hellät kädet (1954) Huomispäivän ihme (1976) Kiitän sinua elämästäni (1951) Kirurgin omatunto (1972) Kiusausten saari (1969) Kruunu ja risti (1970) Kukkiva orjantappura (1959) Kulkutauti (1961) Kultainen saari (1962) Lentolääkäri (1961) Liekehtivä maa (1958) Lorena (1960) Lähtölaskenta (1971) Lääkäri vaarallisella tiellä (1984) Lääkärien vaimot (1968)...
Tiedätkö onko The mark of Athena kirja tulossa suomeksi lähiaikoina. (päivämäärä) The mark of Athena on Rick Riordanin kirja. T: Percy Jacson/Harry Potter-fani 1859 Wsoy on julkistanut kevään ja kesän 2013 kirjansa http://www.virtualmagnet.eu/magnet/asiakkaat/Bonnier/wsoy_kirjasanomat_… eikä sieltä vielä löydy tietoa The mark of Athena -kirjan ilmestymisestä, joten se tulee aikaisintaan syksyllä 2013. Voit kysyä vielä tarkemmin suoraan WSOY:ltä http://www.wsoy.fi/palaute
Millä CD:llä on kappale joka oli tämän vuoden jääkiekon MM ottelujen mainoksessa musiikkina? Mikä CD ja kuka esitti kappaleen? Niin ja tietysti mikä kappale… 1858 Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt. Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Pyydän apua kinkkiseen jumitilanteeseen. Teen sukututkimusta ja vastaani on tullut henkilö, jota en löydä netin sukututkimusarkistoista vaikka suullista tietoa… 1858 Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa. Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21 1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat....
Kuka on suomentanut Neuvostohymnin sanat? Siis sen joka alkaa "Oi suuri ja mahtava..." 1858 Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa. https://finna.fi http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
Mitä kartanoista kertovia kirjoja teiltä löytyy? Olisin todella kiitollinen tiedoista. 1858 Aineistorekisteristämme http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html voit hakea tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään teoksen nimi ja kirjoittamalla kartanot. Tulokseksi saat 5 teosta, mm. kolmiosainen Suomen kartanot ja suurtilat. Toim Jutikkala & Nikander. 1939 - 1945. Tätä teossarjaa ei tosin saa kotilainaksi. Tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään : asiasana ja kirjoittamalla kartanot saat tulokseksi 87 teosta. Lisäksi kirjastossamme on mm. C.J. Gardbergin teos : Suomen kartanoita. 1989. Kirjastomme kotisivuilla on nätävissä kirjaluettelo Varsinais-Suomen kartanoita ja suurtiloja. //www.turku.fi/kirja/maakunta/kartanot.html. Luettelo on aakkosellinen kartanon nimen mukaan ja siinä on aakkosellinen teosluettelo....
Missä kaikissa Merja Jalon Nummelan ponitalli kirjoissa Kikka ja Repe seurustelevat? 1857 Ponitalleja on kaikkiaan noin 60 osaa ilmestynyt tähän mennessä. Vuonna 2002 ilmestyneestä Epäonnen leiri -kirjassa (2002), joka on sarjan 45. osa, Kikan ja Repen orastanut ihastus on kehittymässä ihan oikeaksi suhteeksi, ja Kikka huomaa kiintyneensä varsin voimakkaasti mustahiuksiseen Repaan. Suomi 24:n keskustelusta selviää, että uusimmaassa Ponitalli-kirjassa he seurustelevat. Uusimmat sarjan kirjat ovat Haamujen talo, ilmestymisvuosi on tämä vuosi. Tornikallion vangit on ilmestynyt kesäkuussa Wikipedian mukaan.
Kuka kirjailija ja missä teoksessa on käyttänyt nimitystä "penttahittinen"? 1857 Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965. Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Voiko kirjastoon lahjoittaa omia vanhoja kirjoja, manga-sarjakuvia? 1857 Kyllä, kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia. Tosin kirjasto pidättää itsellään oikeuden päättää, mitä lahjoituksilla tehdään. Kaikki lahjoitukset eivät päädy hyllyyn, vaan osa saatetaan heittää pois, mikäli ne ovat huonokuntoisia tai mikäli kirjasto ei tarvitse kyseistä aineistoa. Kirjojen kunto ja kirjaston tarpeet ratkaisevat, mitä lahjoituksille tehdään. Manga-sarjakuville saattaa hyvinkin olla tarvetta kirjastossa. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Tämän vuoden Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertissa esiintyi 'väliajalla' pienempi kokoonpano. Soittiko se yhden Shostakovichin kappaleen? Olen… 1857 En itse katsonut tuota konserttia, mutta netistä YouTubesta löysin videon Happy global 2012 from Vienna (Music in the air / Musik in der Luft)(http://www.ipolitics360.com/Videos/HappyGlobal2012fromViennaMusicinthea…), joka ilmeisesti esitettiin väliajalla ja jonka musiikin esitti The Philharmonics -niminen kokoonpano. Nettisivun oikeassa reunassa on kerrottu, mitä sävellyksiä "elokuvassa" on käytetty: "2. Waltz no.2 (Dmitri Shostakovich)". Tämä kappale alkaa noin 2 minuutin kuluttua videon alusta. Tämä Šostakovitšin tunnettu valssi löytyy esim. kirjastojen luetteloista nimellä: Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Valssi II Tästä sarjasta käytetään esim. julkaisuissa myös nimitystä Jazz-sarja nro 2 ja Sarja varieteeorkesterille....
Jossakin Toivelaulukirjassa pitäisi olla Georges Bizet'n oopperan Helmenkalastajat duetto, jossa Nadir ja Zurga laulavat ranskaksi "Au fond du temple saint"… 1857 Valitettavasti kysymääsi tietoa ei löytynyt Suurista toivelaulukirjoista. Haluatko vielä tarkentaa kysymystäsi?
Saako tyonantaja googlettaa tyonhakijat ja vierailla esim. hänen facebookissa / sivustolla 1857 Tietosuojavaltuutettu on sivuillaan ottanut asiaan kantaa http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenkeraaminenin… . Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) sanotaan, että työnantajan tulee kerätä tiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. Kyseisen lain 4 § koskee myös tietoverkoista kerättyjä tietoja. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy esimerkiksi Finlexistä :http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 . Työsuojeluhallinon sivuilla on myös tietoa työelämän tietosuojasta http://www.tyosuojelu.fi/fi/tietosuoja . Tämänkin mukaan: "Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle...
Onko virallinen termi siviilipalvelusmies vai siviilipalvelushenkilö? 1857 Siviilipalveluslaki puhuu aiemman siviilipalvelusmiehen asemesta nykyään siviilipalvelusvelvollisesta. Samaa termiä käyttää myös Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusmies  on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, ja siviilipalvelushenkilöönkin törmää kielenkäytössä silloin tällöin - kuitenkin selvästi siviilipalvelusmiestä harvemmin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan "siviilipalvelusta suorittava asevelvollinen" on siviilipalvelusmies. Se tekee oman tulkintansa siviilipalvelusvelvollisesta ja kytkee sanan siviilipalvelusvelvollisuus-termiin, jolla tarkoitetaan "sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautettujen asevelvollisten ja vapaaehtoisen asepalveluksensa keskeyttäneiden naisten velvollisuutta osallistua siviilipalvelukseen"....
Tarvitsisin tietoa ja kuvia Helsingin seudun teollisuusalueista, myös käytöstä poistuneista ja hiukan rappeutuneista. 1856 Helsingissähän on hyvä ja kuvauksellinen teollisuusalue jo aivan kantakaupungissa, nimittäin Kvaerner Masa-Yardsin telakka ja Munkkisaaren alue. Myös Tattarisuolla, Herttoniemessä ja Sompasaaren sekä Arabian ympäristössä on paljon pien- ja vähän isompaakin teollisuutta, mukavasti jo vähän rähjääntynyttäkin. Vanhankaupunginlahdella tekniikanmuseona (www.tekniikanmuseo.fi) toimiva vanha voimalaitos on miljöönä mitä hienoin, tosin ehkä jopa jo liiankin siistiksi kunnostettu. Kirjallisuutta helsingin teollisuusalueista löytyy jonkin verran, parhaiten Pasilan pääkirjaston Helsinki-kokoelmasta. Mene sivulle www.helmet.fi, valitse sanahaku ja kirjoita teollisuusalueet and helsinki, niin saat useammankin hakutuloksen. Etenkin...
Mistä löytäisin Arto Paasilinnan romaaniin perustuvan elokuvan Ulvova Mylläri? 1856 Haku maakuntakirjastojen tietokannasta tuotti vain tulokseksi Myllykosken kirjaston Myllykosken kotiseutukokoelman, jonka aineistoa ei voi lainata. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot www.helmet.fi Elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan elokuvalla on ollut useita videolevittäjiä (Magnum Video videolevitys; Videofirma Makuuni videolevitys ; Makuuni Kuopio videolevitys ; Musiikki- ja Videokellari) 1990-luvulla. Niistä sitä saattaisi hyvällä onnnellä löytää. Lisäksi Videodivareja: - Videodivari www.videodivari.com - Hohdon videodivarilista luettelee videodivareita ympäri Suomea. Esim. Elokuva-Aitta, Näsilinnank. 16, 33210 Tampere 03-212 2510 ; Cult Fiction Oy, Maariankatu 10 20100 TURKU p. (02) 251 6400 http://www.hohto.to...
Millä Vikingarnan levyllä on kappale "Röda sandens dal"? Etsin kappaleesta nimenomaan laulettua versiota. Instrumentaalisen version olen löytänyt "Kramgoa… 1856 Ruotsalaisen Vikingarna-yhtyeen miltään levyltä ei näytä löytyvän kysymääsi kappaletta. Yhtye on hyvin tuottelias: pelkästään Kramgoa låtar –levyjä on parikymmentä. Onko etsimäsi kappale alkuperäiseltä nimeltään The shifting, whispering sands (säveltänyt Mary M. Hadler), joka on ruotsinnettu nimellä Röda sandens dal (suomeksi Punaisen hiekan maa)? Englanninkielisenä versiona kappaleen on laulanut ainakin Johnny Cash. Laulu löytyy esimerkiksi levyltä Johnny Cash sings the ballads of true west (2002).
Haluaisin tietää Olivia-nimen alkuperästä? 1856 Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vastauksia Arkistosta. Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen) Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Koska on tehty ensimmäinen suomenkielen sanakirja? Onko Poppius laatinut sanakirjan? 1856 Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.