Varausmaksu peritään aikuistenosaston aineistosta, jos varaaja on vähintään 18-vuotias. Alle 18-vuotiailta ei mene lainkaan varausmaksuja, eikä aikuisenkaan tarvitse maksaa niitä lasten- tai nuortenelokuvista. Jos samaa kirjaa on sekä aikuisten- että lasten- tai nuortenosastolla, myöskään aikuistenosaston kirjasta ei peritä varausmaksua, koska varaaja ei voi itse valita, miltä osastolta hänen varauksensa tulee.
Varausmaksu on HelMet-kirjastoissa 50 senttiä jokaisesta varauksesta. Se maksetaan, kun varaus noudetaan kirjastosta. Jos siis aikuinen on varannut vaikkapa kymmenen aikuistenkirjaa, hän maksaa niistä varausmaksuja 10 x 0,50 euroa eli 5 euroa.
HelMet-kirjastojen maksuista löytyy tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
BD-levyjä voi katsoa blu-ray-laitteella. Nämä laitteet käyvät myös dvd-levyjen katseluun.
3D-elokuvien katseluun tarvitaan sopiva televisio, lasit ja 3D-yhteensopiva blu-ray-soitin.
Tekniikan maailma sanoo asiasta seuraavaa: "Kolmiulotteisten elokuvien ja muun yhteensopivan materiaalin katseluun tarvitaan 3D-tekniikalla varustettu televisio ja siihen sopivat aktiiviset 3D-lasit. Lasit ovat ainakin toistaiseksi merkkikohtaisia."
"Jos elokuvia haluaa kotona katsoa kolmiulotteisina, 3D-laseilla varustetun television lisäksi tarvitaan vielä 3D-blu-ray-soitin. Kokonaisuuden kolmas komponentti on laitteita yhdistävä hdmi 1.4 -liitäntä, jota ilman 3D-kuvaa ei saa näkyviin."
Aiheesta lisää tästä linkistä:
http://tekniikanmaailma.fi/kuva-ja-aani...
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka
ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut
Kyösti Roth.
Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä:
Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja
(C-kasetti vuodelta 1992)
Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991)
Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983)
Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista.
On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa,
jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään.
Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden...
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen...
Välitän tiedon hankintaosastollemme ja teosta toki hankitaan, jos se on vielä saatavilla. Kirjan ikä on nykyään kovin lyhyt ja jos loppuunmyydyistä kirjoista ei oteta uusintapainoksia, niitä ei välttämättä saa enää mistään. HelMetin etusivulla on kaupungeittain linkki "Hankintapyyntö"; sinne hankintatoiveita voi lähettää suuoraan.
Terveystieto tutuksi teoksen tiedoissa on huomautus
Oppilaiden kanssa työskentelyssä voidaan käyttää myös Terveyden edistämisen keskuksen ja Tiedekeskus Heurekan tuottamaa Epeli-Elämänpeliä, jossa ratkotaan elämänkulun arkitilanteita ja valintojen terveysvaikutuksia. Peli löytyy verkosta osoitteessa http://www.epeli.net/
Olisiko tuosta apua, jos lisäkappaleita kirjasta ei enää saada.
"Hakusana(t)" on oikea paikka lähteä liikkeelle. Valitse siis ensin "hakusana(t)". Laita palkkiin kaksi tähteä **. Valitse kieleksi viro ja aineistoksi kirja. Saat luettelon vironkielisistä kirjoista pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Jos haluat vain kaunokirjallisuutta, toimi edellä mainittujen ohjeiden mukaan ja valitse lisäksi "kaunokirjat" palkkiin, jossa lukee valmiiksi "koko aineisto". Jos haluat luettelon vain tietokirjoista, valitse palkkiin "tietokirjat". Jos jätät palkkiin "koko aineiston", saat luettelon, jossa on sekä kauno- että tietokirjoja.
Jos tiedät kirjojen tekijät, voit hakea myös tekijän nimellä, ensin sukunimi, sitten etunimi. Esim. jos laitat Meri Lennart HelMetin tekijähakuun, saat näkyville kaikki hänen...
Kameliurosta kutsutaan useissa lähteissä oriksi - ja naarasta tammaksi, mm. näissä:
Uusi Zoo. Nisäkkäät 3 / suom. Merja Heikkilä...[et al.] (1988)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kamelit_(suku)
http://www.tunturisusi.com/kamelit/
Monesti käytetään kuitenkin vain nimityksiä uros- ja naaraskameli:
Nisäkkäät. 2 / [... Petri Nummi, osan 2 päätoimittaja] ; [... kirjoittajat: Leif Blomqvist ... et al.] (1999)
Kamelieläimet - erämaan laivat ja Andien kuormajuhdat / Tero Kirjosalo
(Korkeasaari-lehti / 2005 : 3, s. 12-13)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dromedaari
Säveltäjä Kari Rydman on blogissaan kirjoittanut eläinlasten nimityksistä, ja siinä sivussa myös hieman eläinten naaraista ja koiraista, mm. kamelista, käytetyistä termeistä:
http://...
Laulavaisten kollegojen kanssa koostimme tällaisen listan:Miljoona, miljoona ruusuaOrvokkeja äidilleOrvokkini tummasilmäRentun ruusu (jossa mainitaan myös horsma)Sait multa kukkaset toukokuunYksi ruusu on kasvanut laaksossaLaakson liljaSinisiä punasia ruusunkukkiaKissankelloValkovuokotMansikkaa ja valkoapilan kukkaaRuusu on punainenVillejä lupiinejaLuvannut en ruusutarhaaSinivuokotKuurankukkaNiittykukkiaTulppaani (Juice Leskinen)Ruusu joka vuodestaAnttilan keväthuumausIloinen AmsterdamTeksasin keltaruusuKeltaiset ruusutRuusuja hopeamaljassaTango PelargoniaSuopursu kukkiiLisää kukkalauluja löydät selaamalla Suuren toivelaulukirjojen hakemistoa sekä laulukirjasta Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu : ihanat kukkalaulut (F-Kustannus, 2009)....
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
Kolikoiden arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten näkemättä rahaa siitä on vaikea antaa arviota. Lisätietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä. Alkuun pääsee esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Hakuaika Vantaan kaupungin kesätyöpaikkoihin, myös kirjastoihin, on maaliskuun loppuun mennessä, joten tältä vuodelta on valitettavasti jo myöhäistä. Hakulomakkeita saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja sinne ne myös palautetaan. Hakemukseen voi laittaa toivomuksen, mihin kirjastoon ensisijaisesti haluaa.
Päistärikkö on hevonen,"jolla mustan, ruskean, rautiaan tms. pohjavärin seassa on selvästi erottuvia valkoisia karvoja kautta ruumiin"; synonymi kimo. (Lähde: Nykysuomen sanakirja 2).
Ohessa kuva:
http://www.koulukanava.fi/tietotekniikka/graafi/03sivu3.htm
Saksalaisesta kirjailijasta Gabi Adamista ei löydy tietoa kirjoista. Kirjasammosta löytyvät Adamin
teokset suomeksi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf98fefa5-2e21-4d7c-945b-1…
Kirjastonhoitajalta voi kysyä kaikkea mikä Sinua askarruttaa, eli mitä tahansa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on perinteinen kirjaston tietopalvelu, jossa etsitään luotettavia lähteitä kirjaston kirjakokoelmista ja verkosta kysyjän etsimästä aiheesta.
Voit tutkia kysymyksiä ja vastauksia, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset sekä palvelun infoa, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta, saadaksesi paremman käsityksen palvelusta.
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
