Hei!
Tarkoitat mahdollisesti teosta
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin.
Kirjan kannet ovat vaaleanpunaiset ja kannessa on piirretty mies- ja naishahmo historiallisissa asuissa. Kirja on korkea (33 senttiä) ja sisältää kaavamalleja historiallisiin pukuihin.
Muita kaavoja ja kaavamalleja sisältäviä pukuhistoriallisia teoksia löytyy mm. luettelosta Wanhoja pukuja kaavoineen.
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/valikoima_wanhoja_pukuja.pdf
Elmer Diktoniuksella on runo nimeltä Jaguaren. Olisiko se kysyjän etsimä. Runo löytyy ruotsinkielisenä ainakin kokoelmasta Samlade dikter ja suomeksi kokonaan kokoelmasta Diktonius, Elmer: Runoja. 1963, Viljo Kajavan suomentamana. Tässä runo on myös ruotsiksi.
Osviittaa Titanicin potentiaalisesta maksimaalisesta käyttöiästä antavat sen sisaraluksen Olympicin vaiheet. Olympicin vesillelasku tapahtui lokakuussa 1910 ja se teki neitsytmatkansa kesäkuussa 1911. Vuonna 1927 laivan rakenteisiin kohdistettiin pakollinen tarkastus, jossa todettiin aluksen jo alkavan kärsiä korroosion vaikutuksista. Tämän jälkeen se lisättiin rakenteellisen kulumisen vuoksi erikoistarkkailussa olevien laivojen listalle. 1930-luvulla kaksikymmenvuotista laivaa pidettiin jo palvelusvuosiensa loppua lähestyvänä. Olympic poistettiin lopulta liikenteestä vuonna 1935 - omistajat eivät enää uskoneet 25 vuotta vanhan aluksen mahdollisuuteen läpäistä seuraavaa pakollista merikelpoisuustarkastusta. Viimeisen New Yorkin -...
Nakit ja muusi on käännöskappale, jonka ovat säveltäneet Anthony (Anton) Monn ja Rainer Pietsch. Alun perin Zuppa romana -nimisen sävelmän levytti ensimmäisenä saksalaiskokoonpano Schrott nach 8 vuonna 1983.
Schrott nach 8 - Zuppa Romana (ZDF Hitparade 25.02.1984) (VOD) - YouTube
Kefiiri eli kefir on maitopohjainen juoma, jota on fermentoitu kefiirikasvustolla. Kefiirinsiemen eli kefiiririhmasto ei siis ole varsinainen mauste, vaan sienimäinen, hiivoista ja bakteereista muodostuva kasvusto, joka hapattaa maitotutteen huoneenlämmössä. Kefiirinsiemen on hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyseessä ei ole kasvi vaan tuhansia vuosia vanha tapa hapattaa. Kefiirikasvuston alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, vaikka koostumusta on tutkittu paljon (lähde: Nourish Kefir -tuotesivut).
Suomessakin myydään kefiirivalmisteita, kuten Valion Kefir-maitojuomia. Kefiiriä voi myös tehdä itse hapatteesta, jota voi ostaa esimerkiksi luontaistuotekaupoista.
Juttu kefiristä Askel Terveyteen -sivustolla....
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
NCL-tauteihin kuuluvat
1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL
2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL
3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän Spielmeyer-Sjögrening tauti, JNCL.
INCL-ihmisten elinkaari on lyhyt. Tavallisin kuolinikä on 9-11. vuotta, mutta jotkut INCL-ihmiset voivat elää 15 vuoden ikäisiksi saakka. JNCL-ihmisten keskimääräinen elinikä on 20-30 vuotta.
Lisätietoa NCL-taudeista saa mm. seuraavista lähteistä:
verneri.net –sivuston Diagnoosit-osio -> INCL ja JNCL.
INCL-kansio / Pirjo Saari (toim.). Helsinki : Kehitysvammaliitto, 1996
- Monipuolinen tietopaketti NCL-sairauksista. Lainattavaa kansiota on Kehitysvammaliiton kirjaston Kevali-kokoelmassa.
Kaunokirjallisuuden puolelta voisi mainita...
Kauhajoen murretta käsittelevässä Kerttu Karhun kirjasessa "Praatattua Kauhajoen murtehella" (Kauhajoki-seura, 1992) sanonnan merkityksestä kerrotaan seuravaan: On sanottu henkilöstä, joka on antanut jotain esimerkiksi lahjaksi ja on heti pyytämässä sitä lainaksi.
Lähde:
https://kauhajoki.net/wp-content/uploads/2019/04/Praatattua_Kauhajoen_m…
Suomalaista kirjaa ei löytynyt. Ruotsissa on ilmestynyt mm. seuraava teos:
Anners, Erik
Latinsk juridisk terminologi / Erik Anners, Alf Önnerfors
Uppsala, 1972
Kirja on noin 100 s.
Lisäksi löytyvät teokset:
Latin words & phrases for lawyers / editor-in-chief: R.S. Vasan
Don Mills , 1980 ; 335 s.
ISBN:0-88929-004-0
sekä Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisema oikeustietosakirjasarja:
Encyclopædia iuridica Fennica = Suomalainen oikeustietosanakirja
Kirjan hakemistosta voi hakea latinankielisia sanoja ja fraaseja. Näkökulma teksessa on suomalainen oikeusjärjestelmä.
Pitäsin Kirjasarjaa parhaana lähteenä
Jäin hiukan ihmettelemään kysymystäsi ja tutkimusaihettasi. Onko aiheesi se, millä tavoin sosiaalivirastossa suhtaudutaan terveydellisistä syistä ammattinsa vaihtaneisiin omiin työntekijöihin. Vai viittaako aihe siihen, millä tavoin sosiaalivirastossa edistetään sairastuneiden ammatinvaihtoa.
Etsin joka tapauksessa tietoja omasta Helmet-tietokannastamme sekä lisäksi käytössämme olevista artikkelitietokannoista. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisusarjasta en löytänyt yhtään julkaisua, joka käsittelisi mainitsemaasi aihetta. Osa heidän julkaisuistaan on myös luettavissa netin kautta osoitteessa http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helmet-tietokannasta löytyi ammatinvaihtoa käsittelevä Kaija...
Kysymäsi kappale Kiitos elämän lahjasta löytyy useammaltakin cd-levyltä esim. Ekola, Hanna, Kiitos elämän lahjasta, 1997, mutta nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei löytynyt ainakaan maakuntakirjastoista. Myöskään Suomen kansallisdiskogafiasta Violasta, joka sisältää tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen, ei kyseistä nuottia löytynyt.
Molempia mainittuja lehtiä pitäisi löytyä hyvin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Esim. Espoon kirjastojen Talo & koti -lehden tilauksia voi tarkastella HelMet -palvelussa Internetissä hakusanoilla: talo koti Espoo .
Lehtien numeroita voi varata paitsi asioimalla itse kirjastossa myös puhelimitse tai Internetin kautta.
Lehtien varaaminen HelMet-palvelun kautta on toistaiseksi hieman mutkikkaampaaa kuin muun aineiston varaaminen, mutta onnistuu. Ohje on HelMetin Ohjeet -osiossa: http://helmet.fi/search~S9*fin/k
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat...
Punkki on nymfivaiheessa n. 1-1,5 mm:n kokoinen ja toukkavaiheessaan vain 0,3-0,5 mm. Kuva nymfipunkista löytyy ainakin täältä:
http://www.exspot.fi/punkit/yleista.asp
Kuvia ja tietoa kirvoista ja muista hyönteisistä ja ötököistä esim. täältä:
http://www.luonnossa.net/Hyonteiset/
Nuortenkirjailija Helena Meripaasi on esitelty teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa - Helsinki : BTJ, 2004. Myös hänen kustantajansa Otavan sivuilla on lyhyt kirjailijaesittely ja teosluettelo osoitteessa: http://otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meripaasi_helena
Lisäksi löytyy muutamia kirja-arvosteluja esim. HS.fi-sivuilta ( http://www.hs.fi/haku/?haku=Helena+Meripaasi )ja Onnimanni-lehdestä, jossa Koirahullun päiväkirja- sarjan osia on arvostelu numerossa 1/2006, s. 49-50.
Arkistolaitoksen VAKKA-tietokannasta löytyivät seuraavat kartat, joista voisi löytyä haettua tietoa:
E44; 15/8-17 Valli; N:o 15 Mäkelä, halkomiskartta ja -asiakirjoja 1899; E44c: 7/45-48 Valli, 0,2042 N:o 6 Mäkelä RN:o 6: 14-16, lohkominen 1920; E44c: 7/71-74 Valli; 0,1666 N:o 15 Mäkelä RN:o 15: 13-18, v.al.lohkominen 1923. Kartat kuuluvat sarjaan Maanmittaushallituksen uudistuskartat ja -asiakirjat Vaasan lääni. Kartat ovat käytettävissä mikrofilminä, joiden kaukolainausta voitte kysyä lähikirjastostanne.
Arkistolaitoksen www-sivut: http://www.arkisto.fi/, VAKKA-tietokanta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat Cronhjorth, Ritva: Työpaikkakouluttajan opintoaineisto. Opetushallitus, 1998, Työpaikkakouluttajan koulutusohjelma. Opetushallitus, 1998, Räsänen, Juhani: Työvalmennus: opetus ja oppiminen käännekohdassa. 1994, Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000, Ruohotie, Pekka: Työssä oppiminen: oppilaitosten ja työelämän roolimuutos. 1998. Työpaikkakouluttajan opas, jonka Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö kustantaa, ei ole vielä ilmestynyt.
Aleksi ja Arto -tietokannoista löytyi joitakin artikkeliviitteitä. Kangas, Pirkko: Opettajien ja työpaikkatyöpaikkakouluttajien yhteistyö kannustaa opiskelijoita. Opettajan ja työpaikkakouluttajan yhteistyö ammatillisen opiskelijan oppimisen tukemiseksi....
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2
Presidentti Niinistön aloitteesta tasavallan presidentin palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Ministerien palkkio vastaa eduskunnan varapuhemiehen palkkiota ja pääministerin palkkio vastaa eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota.
eli on 14448 euroa kuukaudessa.
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/palkkiot-ja-sidonnaisuudet (sivu on väliaikaisesti poissa käytöstä)
