Kolikoiden arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten näkemättä rahaa siitä on vaikea antaa arviota. Lisätietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä. Alkuun pääsee esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
Tarkoittanet Dante Alighierin teosta "Jumalainen näytelmä", jonka ensimmäisen osan nimi on "Helvetti". Teos on klassikko, jota on saatavana kirjastoissa voisinpa melkein sanoa kautta maan. Vai voisiko olla kyseessä William Blake, joka on ollut viime aikoina ajankohtainen Helsingin Tennispalatsissa olleen näyttelyn vuoksi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy suomeksi Blaken teos Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, Karisto, Hämeenlinna, 1997.
kyllääntyminen tai saturaatio käsite tarkoittaa ainakin tutkimusmaailmassa sitä, että aineisto on riittäävä kun se alkaa toistaa itseään, jolloin saavutetaan saturaatiopiste. Voitaneen ajatella, että tuli on elementtinä sellainen, mikä ei toista tiettyä kuviota tai itseään vaan niin sanotusti leimuaa rakenteettomasti tai arvaamattomasti.
Kyllääntymisen käsitteestä: https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_2_2.html
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen...
Osanottoni.
Pyytämäsi valtakirjamallit suomeksi
http://www.tlhautauspalvelu.fi/File/Valtakirja.pdf?rnd=1364160851
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
ja ruotsiksi
https://www.lerum.se/globalassets/documents/forvaltningssidorna/stod-och-omsorg/dodsboanmalan/fullmakt-att-foretrada-dodsbo.pdf
http://husjuristen.com/pdf/Fullmakt_Bouppteckning_Arvskifte.pdf
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa kirjaa on yksi lainattava kappale. Voitte kaukolainata sen tekemällä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Kirjaa voi ostaa Kirkisten sukuseuran sihteeriltä.
Marianna voi olla muunnos nimistä Marianne tai Mariana. Suomalaisena nimenä se voi olla myös nimien Mari ja Anna yhdistelmä. Marianna oli almanakassa vuosina 1890-1905 ja uudelleen vuodesta 1984. Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Eivät perustu. Tolstoin Vuodenaikojen viisaus –kirjan esipuheessa kerrotaan, että Tolstoin teokset Mysli mudryh ljudei na kazdyi den (ilmestyi 1903), Krug tstenija (ilmestyi 1906), Na kazdyi den (alkoi ilmestyä 1909 pieninä vihkosina) ja Put zizni (ilmestyi kirjailijan kuoleman jälkeen 1911 sekä kirjana että 30 erillisenä vihkona) muodostavat filosofisen sarjan.
Joka päiväksi (alkuteos Na kaznyi den) on ilmestynyt suomeksi kolmessa osassa vuosina 1911, 1912 ja 1916 ja yhtenä kirjana vuonna 1917. Vuonna 2001 suomennettu Vuodenaikojen viisaus on käännös Krug tstenija –teoksesta.
Fono.fi-äänitetietokannan kautta löytyi muutama arkkitehtikappale. Fono.fi on kirjastokäyttöön muokattu versio Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta. Se on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
http://www.fono.fi/
Nämä löytyivät:
- God save the architects (False start city / Ultrasport, 2006)
- Rakennustyömaalla vilisee (Sankarihommia / Loiskis, 2003)
- So long, Frank Lloyd Wright (aiheena samanniminen arkkitehti, Old friends / Simon & Garfunkel, 1997)
Alan Parsons Projectilla on kokonainen albumi Antonio Gaudin elämäntyön inspiroimaa musiikkia (Gaudi, 1987).
Muita aiheeseen liittyviä vaikkapa David Bowien Thru these architects eyes ja ehkä Ismo Alangon Laatikoita.
Mahtaisiko Arkkitehtiliitolla olla lisätietoa?
http://www....
Helsingin kaupunginkirjaston vuodelle 2009 hyväksytyn talousarvion mukaan kaupungikirjaston tilikauden tulos on - 34 792 000 euroa. Tuloja on yhteensä 2 647 000 euroa, menoja 35 939 000 euroa ja poistoja 1 500 000 euroa. Koko kaupungin hyväksytty talousarvio vuodelle 2009 löytyy Helsingin kaupungin sivuilta ja kirjaston osalta esityksen sivulta 244:
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/ta_2009_kv.pdf
http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/talousarvio2009/
Kirjasto ei voi jäljittää yksittäisiä henkilöitä. Sen sijaan voitte kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen.
Osoite: Aninkaistenkatu 1. E-mail: turku@narc.fi
Väestörekisteritietoja voi myös kysellä Turun seurakuntien väestörekisteristä, os. Eerikinkatu 1 ja Turun maistraatista, os. Aurakatu 8, puh. 511/0112.
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Uskallusta on riittänyt ainakin seuraaviin levytyksiin:
Pepe Willberg: "Mennään Rööperiin" ("Blinded by the Light")
Pate Mustajärvi, Popeda: "Synnyimme lähtemään" ("Born to Run")
Heinäsirkka: "Tämä yö" ("Because the Night")
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=springsteen+bruce&kieli=…
Springsteenille omistetulta ThisHardLand-keskustelufoorumilta löytyy oma aiheensa Springsteenin suomenkielisille käännöksille. Ketjussa mainitaan useita live- tai Youtube-esityksiä, joista ei ole virallista äänitejulkaisua. Näitä olisivat ainakin Jori Hulkkosen "Vaimon faija" ("I'm on Fire"), Tuhatkaunon "Lieksan kaupunki" ("Atlantic City") sekä Jukka Aslak Räsäsen "Vitostie" ("Thunder Road") ja "Kitkajoki" ("The River...
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
