Hei!
Ensimmäinen kirja on varmaankin Grimmin 12 tanssivaa prinsessaa, josta on olemassa uudempia versioita ja vuonna 1978 tehty kuvakirja. Sitä on saatavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastonvarastosta sekä Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen ja Kortepohjan lähikirjastoista. Toiseen kysymykseen emme löytäneet vastausta. Kirjaa kannattaa kysyä vileä esim. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista Tampereelta sähköpostilla: sni@sci.fi
Merja Rantamäen laulu Jossain (1977) on alkuperäiseltä nimeltään Det gör detsamma, tekijöinä Bert Österlund ja Rosemarie Gröning. Suomalaiset sanat ovat Juha Vainion, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=se+on+jossain&ID=7ed133… ja https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Etelä-Koreasta ei suoraan löydy paljoa tietoa, mutta Linda Jakobsonin teokseen "Perinteen taika" (2001) kannattaa varmaan tutustua. Matkaoppaat sisältävät parhaimmillaan tietoa myös kulttuureista ja tavoista (esim. Robinson, Martin: Korea. Lonely Planet 2004). Kun hakua laajentaa koskemaan Aasiaa, löytyy tapakulttuuria ja kulttuurieroja koskevia teoksia, esim. Pukkila, Jaana: Kulttuurisukellus - kohteena Aasia (2002) ja Kulttuureja ja käyttätymistä: Aasia (Finntra 1999) sekä Worldmark encyclopedia of cultures and daily life. osa 3. Hakusanoja ovat Aasia ja siihen yhdistettynä tapakulttuuri, kulttuurierot, ruokakulttuuri.
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvaraston Viljo Kajava -runoteoksista en löytänyt kyseistä runoa. Viljo Kajavan joulurunoja on julkaistu kokoelmassa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot. Kokoelmasta löytyvät Jouluviisu (alkaa Kautta kalliin kuusipuun jouluviisuun väännän suun...) ja Jouluvirsi (alkaa Katso, ikuinen, maata myrskyjen ruhjomaa,...). Muista teoksessa julkaistuista runoista saat listan esimerkiksi Auran kirjaston kokoelmatietokannasta: sinne on kirjattu runot alkuineen. Osoite on http://loisto.kirjas.to
Voisit myös kääntyä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen puoleen tai Suomalaisen kirjallisuuden seuran puoleen. Yhteystiedot ovat seuraavat: Helsingin yliopiston kotimaisen...
Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mikrofilmit Länsi-Savo -lehdestä vuodelta 1956.
Voit pyytää kyseistä mikrofilmiä musiikkiosastolta, sillä mikrofilmit luetaan 2. kerroksen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmin lukulaitteessa on myös kopiointimahdollisuus. Musiikkiosaston virkailijat opastavat lukulaitteen käytössä.
Kävin läpi Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tietokantoja enkä löytänty aivan tarkkaan aiheeseen osuvaa kirjallisuutta. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löysin seuraavat teokset, jotka liittyvät kasvattajien koulutukseen.
Askling, Berit, Some notes on the teacher education programme in SwedenLinköping : Universitetet i Linköping , 1994 Sarja: (Rapport / Universitetet i Linköping, institutionen för pedagogik och psykologi ; 178)
Dahlberg, Gunilla, Förskola och skola : om två skilda traditioner och om visionen om en mötesplats / av Gunilla Dahlberg och Hillevi Lenz Taguchi
Stockholm : HLS (Högsk. för lärarutbildning) , 1995
Huomautus: Särtr. ur: Grunden för livslångt lärande : en barnmogen skola : betänkande / Utredningen...
Marianna voi olla muunnos nimistä Marianne tai Mariana. Suomalaisena nimenä se voi olla myös nimien Mari ja Anna yhdistelmä. Marianna oli almanakassa vuosina 1890-1905 ja uudelleen vuodesta 1984. Lähde: Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Suomalaiseen almanakkaan Sara tuli vuonna 1995. Sara nimi tosin löytyy jo 1700-luvun suomalaisessa almanakassa. Sara on vanha heprealaisperäinen naisen nimi, joka merkitsee ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa nimeä kantaa Abrahamin vaimo. Meillä rinnakkaismuoto on Saara, ja englanninkielisillä alueilla Sarah. Nimi on ollut Englannissa käytössä jo 1200-luvulla muodossa Sarra, ja 1700-luvulta lähtien Sarah. Suomessa Sara nimen suosio alkoi 1990-luvulla ja vuonna 2002 se oli suomenkielisten tyttöjen yleisin ensimmäinen etunimi.
Lähteet: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
E.G. Withycombe: The Oxford dictionary of english christian names (Oxford 1977
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Sadun nimi on Hajamielinen sisilisko ja surullinen sammakko. Sen tekijä on Marjatta Kurenniemi. Satu löytyy suomalaisten satujen antoloiasta Valtterin matkassa(Weilin+Göös,1997).
Suojapressullinen lasten hiekkalaatikon rakennusohje löytyy kirjasta
Puutöitä pihalle / Laila Eriksen.
Hiekkalaatikon ohjeet löytyvät myös kirjoista:
Teen itse pihan rakenteet / Reijo Eskola
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin / Leif Qvist
Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan / Reija Johanna
V. A. Koskenniemen Meri ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiilivalkea (WSOY, 1913). Tämän lisäksi se on löydettävissä esimerkiksi hänen Kootuista runoistaan (useita painoksia, viimeisin vuodelta 2010).
Sirkka Seljan Punainen myrsky ilmestyi alunperin kokoelmassa Juuret (WSOY, 1962). Se on mukana myös Seljan valittujen runojen kokoelmassa Riikinkukon lapsi (WSOY, 2010).
Lealiisa Kivikarin Maria sytyttää tulen rannalle -runokokoelman ja Mirkka Rekolan Ilo ja epäsymmetria -kokoelman runoissa Neitsyt Marialla on merkittävä rooli
Oiva Paloheimolla on runo Neitsyt Marian kehtolaulu, joka on myös sävelletty:
http://www.sirkat.fi/neitsytmariankehtolaulu
Paloheimon runo löytyy mm.kirjasta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut 1. Tästä kirjasta, kuten myös sen toisesta osasta löytyy useita runoja Neitsyt Mariasta.
Suomalaisessa kalevalamittaisessa runoudessa on paljon Neitsyt Mariaan liittyviä runoja. Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa otsikolla Neitsyt Maria perinteessä:
http://www.kirjasto.oulu.fi/NeitsytMaria/slide15.html
Alla myös linkki Runosto-sivuston...
Tietokoneen F1 - F12 -näppäimet ovat funktio- eli toimintonäppäimiä, joilla saa helposti ja nopeasti tehtyä eri toimintoja. Näppäinten toiminnot vaihtelevat käyttöjärjestelmien, ohjelmien ja näppäinyhdistelmien mukaan.
F-näppäinten ja muiden näppäinyhdistelmien pikakomennoista löydät lisää tietoa oman laitteesi ohjeista, tietotekniikan perusoppaista ja esimerkiksi Microsoft Windowsin tukisivuilta https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/windowsin-pikan%C3%A4pp%C3%….
Jan on yksi Johannes -nimen muotoja. Heprasta tuleva nimi Johannes tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Lisätietoja nimestäsi ja sen käytösä eri maissa ja maakunissa löytyy mm. seuraavista teoksista:
Lempiäinen: Suuri nimikirja ja Vilkuna: Etunimet.
Kirjan nuotteja ei suoraan netistä löydy, mutta kirjaa nuotteineen on monissa kirjastoissa ja se on myös kirjakaupasta ostettavissa. Laihian kirjastossa sitä ei ole, mutta voit kysyä kirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Virpi Hämeen-Anttilan seuraava teos "Muistan sinut Amanda" ilmestyy syyskuussa. Kustannusyhtiö Otava ilmoittaa Outi Pakkasen syksyn uutuuskirjan "Yöpuisto" ilmestyvän myös syyskuussa. Gummeruksen mukaan Esa Sirénin uutuus Verinen tie ilmestyy elokuussa.
Kaikkia näitä teoksia on tilattu reilusti HelMet-kirjastoihin. Valitettavasti tarkkaa päivämäärää siihen, että ne ovat varattavissa ja lainattavissa on vaikea sanoa. Kirjat tulevat eri HelMet-kirjastojen luettelointiosastoille välittäjiltä, ja toimitusaika vaihtelee. Täten uutuuskirjat tulevat meille joskus huomattavastikin myöhemmin kuin kirjakauppoihin. Luettelointiosastoilta kirjat kuljetetaan eri kirjastoihin, joissa ne otetaan vastaan ja laitetaan kiertoon.
Varauksen teokseen voi tehdä...
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole ruotsinnettu. Ainakaan käännöksestä ei löytynyt tietoja Suomen kansallisdiskografia Violan, Fono-äänitetietokannan, Suomen kansallisbibliografia Fennican tai muutaman runoantologian kautta.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Kirjailjoiden kirjastokorvaussysteemi on hiljakkain muuttunut .
Tietoa asiasta löytyy sivulta
http://www.sanasto.fi/kirjailijoille_kaantajille.asp
"Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella. Kirjailijoille ja kääntäjille lainauskorvauksen tilittää Sanasto ry.
Tekijänoikeusjärjestöt avaavat pian yhteisen verkkosivuston lainauskorvaus.fi, josta löytyy tietoa lainauskorvauksesta ja sen hakemisesta. Sieltä pääsee siirtymään Sanasto ry:n lainauskorvausjärjestelmään. Tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen sivusto lainauskorvaus.fi avataan kaikkien järjestöjen lainauskorvausjärjestelmien valmistuttua. Kirjailijat ja kääntäjät pääsevät...
