Jalmari Finnen arkistoa säilyttää Tampereen kaupunginarkisto, jonka sivustolla kerrotaan arkiston asiakaspalvelusta seuraavaa:
"Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja asiakkaat saavat niitä arkiston tutkijahuoneessa käytettäväksi.
Tarkemmat tiedot kokoelmista selviävät arkistoluetteloista. Lisäksi tiedonhakua helpottavat useat muut erilaiset kortistot ja luettelot.
Asiakirjoja lainataan vain viranomaiskäyttöön ja eräin rajoituksin kaukolainaksi Kansallisarkistoon, maakunta-arkistoihin ja joihinkin erikoisarkistoihin.
Vastaavasti tutkija voi tilata näiden arkistojen asiakirjoja kaupunginarkistoon omaan käyttöönsä. Tilaukset tekee kaupunginarkisto. Kaukolainapalvelu on maksullista. "
Tarkemmat tiedustelut kannattaa osoittaa suoraan...
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Välitän tiedon hankintaosastollemme ja teosta toki hankitaan, jos se on vielä saatavilla. Kirjan ikä on nykyään kovin lyhyt ja jos loppuunmyydyistä kirjoista ei oteta uusintapainoksia, niitä ei välttämättä saa enää mistään. HelMetin etusivulla on kaupungeittain linkki "Hankintapyyntö"; sinne hankintatoiveita voi lähettää suuoraan.
Terveystieto tutuksi teoksen tiedoissa on huomautus
Oppilaiden kanssa työskentelyssä voidaan käyttää myös Terveyden edistämisen keskuksen ja Tiedekeskus Heurekan tuottamaa Epeli-Elämänpeliä, jossa ratkotaan elämänkulun arkitilanteita ja valintojen terveysvaikutuksia. Peli löytyy verkosta osoitteessa http://www.epeli.net/
Olisiko tuosta apua, jos lisäkappaleita kirjasta ei enää saada.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007).
Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006)
Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi...
Ritari Siniparta satu löytyy Perrault: Suuret satuklassikot-kokoelmasta (Perrault, Charles: Perrault. WSOY 1991). Siniparta-niminen satu löytyy myös Philip, Neil: Kaunotar ja hirviö: satuja maailmalta-kokoelmasta. (WSOY)
Kirjastojen tietokannoista löytyi vain pari tätä merkkiä käsittelevää korjaus- ja huolto-opasta:
Walker, Mick : Moto Guzzi twins restoration : all Moto Guzzi V-twins, 1965-2000 (ISBN:1-85532-679-5)
Darlington, Mansur: Moto Guzzi 750, 850 and 1000 V-twins: owners workshop manual (ISBN: 0-85696-339-9)
Näiden kirjojen saatavuuden kirjastoissa voi tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm .
Alfamer-kirjakaupan www-sivulta http://www.alfamer.fi/ voi katsoa, mitä alan kirjoja on ostettavissa.
Haukkateorian (Falkentheorie) kehittäjä on - aivan oikein - saksalainen kirjailija Paul von Heyse. Hän esitteli teoriansa teossarjansa Deutschen Novellenschatzes esipuheessa vuonna 1871. Tästä teoksesta ei tietääkseni ole käännöksiä muille kielille.Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta näyttää löytyvän Heysen kirjoitusten koottu saksankielinen laitos (Gesammelte Werke), jossa tuo esipuhe on mukana.Suppeahko suomenkielinen kuvaus haukkateoriasta löytyy Marja-Leena Palmgrenin toimittamasta teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen, s.226 (WSOY, 1986). Myös Rafael Koskimiehen teoksessa Novellin teoria ja muita tutkielmia (1958)käsitellään aihetta. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Heyse ehti hahmotella...
Ensimmäistä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin, ja vastaus löytyy arkistosta esim. hakusanalla oikeuslaitos. Linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4286&arkisto=true#H…
Teoksissa Paholaisen liittolaiset : noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712) / Antero Heikkinen, Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla / Marko Nenonen, Timo Kervinen ; toimittanut Anne-Riitta Isohella ja opinnäytteessa Blåkulla, helvetti ja manala / Satu Vuoksenturja käsitellään noitavainoja ja niihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Internetistä tätä asiaa en löytänyt.
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
Saksalaisesta kirjailijasta Gabi Adamista ei löydy tietoa kirjoista. Kirjasammosta löytyvät Adamin
teokset suomeksi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf98fefa5-2e21-4d7c-945b-1…
Hyvä tilasto löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/mäkihypyn_maailmancup. Google löytää sivun hakusanoilla: mäkihyppy tilastot nykänen tai: mäkihypyn maailmancup wikipedia. Englanninkielisiä tilastoja saa näkyviin sanoilla: skijumping world cup statistics. Hiihtoliiton sivuilla kannattaa myös käydä.
Eniten osakilpailuvoittoja on Gregor Schlierenzauerilla 53, toiseksi eniten Matti Nykäsellä 46 (17.12.2018 mennessä). Matti on voittanut 4 kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja tullut toiseksi kerran. Janne Ahonen on voittanut kaksi kertaa, tullut toiseksi kaksi kertaa ja kolmanneksi 4 kertaa.
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Kaipaamasi runo on osa Shakespearen Miten haluatte -näytelmää ja on sen lisäksi luettavissa mm. teoksesta Maailman runosydän (1998), s. 514 - 515. Käännösrunojen tietoja voi yrittää etsiä esim. seuraavasta tietokannasta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Automaatilla voi lainata kirjan, joka on vielä edellisellä asiakkaalla lainassa, jolloin kirja samalla palautuu edelliseltä asiakkaalta. Mikäli lainausautomaatissa on tilapäinen häiriö, joka jää lainaajalta huomaamatta, ei uusi laina rekisteröidy vaan kirjan tiedot jäävät edelliselle asiakkaalle.
Koska laitteissa voi olla toimintahäiriöitä ja ihmiset eivät aina näitä huomaa, ei palautettavaa aineistoa kannata koskaan jättää tiskille. Automaatilla palautetusta tai henkilökunnan päätteellä palauttamasta aineistosta saa aina pyytäessään myös palautuskuitin. Kiireessä kannattaa pitää kirja itsellä ja palauttaa se myöhemmin. Myöhästymismaksu on kuitenkin vähäinen verrattuna kirjan korvaushintaan, mikäli kirja ei koskaan palaudu kirjastoon.
Kun...
Käsikirjoituksen Risto Jarvan ohjaamaan elokuvaan Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) ovat laatineet Jussi Kylätasku, Kullervo Kukkasjärvi ja ohjaaja itse. Se on alkuperäiskäsikirjoitus eikä siis perustu kenenkään kirjoittamaan kirjaan.
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Tauno Palosta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja:
Palo, Tauno: Käsi sydämellä. toim. Aino Räty-Hämäläinen. T 1969,
Saarikoski, Tuula: Tauno Palo - kolmen sukupolven sankari. T 1981,
Herrasmieskulkuri: Tauno Palo valkokankaalla. Suomen elokuva-arkisto
1994 (tämä on enemmänkin kuvaelämäkerta).
Lisäksi Tauno Paloa käsitellään esim. teoksessa Kansallisgalleria: suuret suomalaiset, osa 4. W+G 1996.
Tauno Palosta löytyy tietoa myös Kansallisbiografiasta, jonka osoite on http://www.kansallisbiografia.fi/ Hakulomakkeeseen voit kirjoittaa sekä suku- että etunimen, jolloin haku tapahtuu nopeasti.
Tampereen kaupunginkirjastossa on lainattavana Spes Patriae 1981. Kirja on varastossa luokassa 99.2,
joten pitää pyytää tietopalvelusta, että kirja haetaan varastosta. Sen saa ihan normaalisti lainaan.
Kirjan kustantaja on Akateeminen Kustannusliike. Kirjasta löytyy kouluttain aakkostettuna ne vuoden 1981 ylioppilaat , jotka ovat antaneet tietonsa ja valokuvansa
kustantajalle.
