Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Näyttää siltä että kirjasarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt alkukielelläkään, englanniksi, mutta kirjasarjan englanninkielisillä Internet-sivuilla http://www.ravenscliff.com/ sen lupaillaan ilmestyvän piakkoin. Tarkkaa julkaisupäivämäärää ei kuitenkaan kerrota. Kestää luonnollisesti jonkun aikaa ennen kuin kirja saadaan suomennetuksi. Tulevan kirjan englanninkielinen nimi kuitenkin jo ilmoitetaan: "Blood Moon" (vapaa suomennos nimestä: "Verikuu"), ja siitä on myös mahdollista lukea ote englanninksi edellä mainittujen nettisivujen kautta.
V. A. Koskenniemen Meri ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiilivalkea (WSOY, 1913). Tämän lisäksi se on löydettävissä esimerkiksi hänen Kootuista runoistaan (useita painoksia, viimeisin vuodelta 2010).
Sirkka Seljan Punainen myrsky ilmestyi alunperin kokoelmassa Juuret (WSOY, 1962). Se on mukana myös Seljan valittujen runojen kokoelmassa Riikinkukon lapsi (WSOY, 2010).
Emme pysty neuvomaan yksityiskohtaisissa lakiasioissa, mutta alla on osoitteita ja kirjallisuutta, joista löytyy tietoa aiheesta:
Verohallinnon sivulla mainitaan mm., että perukirjaan liitetään aiemmin kuolleen puolison perukirja ja jäljennös osituskirjasta tai perinnönjakokirjasta, jos ositus tai perinnönjako oli toimitettu vainajan ja ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajien välillä.
Sivulla on myös runsaasti lisätietoa ja palvelunumero.
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_per…(12851
Yleisestä oikeusaputoimistosta saa neuvontaa myös perunkirjoitusasioissa.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot: http://www.oikeus.fi/6068.htm
Muita lähteitä:
Puronen, Pertti:
Näin teen perukirjan, 2013 (5. uudistettu painos...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Möttö” on esiintynyt 1600-luvun lopussa Iisalmessa. Merkintöjä löytyy myös Kangasniemeltä 1700-luvun alusta ja Seinäjoelta 1800-luvun puolivälistä. Kangasniemi ja Hirvensalmi mainitaan paikkoina, joissa nimen kantajia on ollut.
Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta. Mikkosen ja Paikkalan mukaan se saattaa olla samaa nimiperhettä kuin ”Möttönen”, ”Miettunen” ja ”Määttänen”. Mahdollisesti alkuperänä voisi olla muinaissuomalainen nimi ”Mielitty” tai nimen ”Klemetti” puhuttelumuoto ”Mietti” tai ”Miettu”. Muutama muukin teoria on esitetty, mutta varmuutta tosiaan ei ole.
Hakuaika Vantaan kaupungin kesätyöpaikkoihin, myös kirjastoihin, on maaliskuun loppuun mennessä, joten tältä vuodelta on valitettavasti jo myöhäistä. Hakulomakkeita saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja sinne ne myös palautetaan. Hakemukseen voi laittaa toivomuksen, mihin kirjastoon ensisijaisesti haluaa.
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista....
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
Höyryssä keittäminen voidaan tehdä paineetta tai paineen avulla. On olemassa höyrykeittimiä ja painekeittimiä.
Verkosta löytyy ainakin Unit kodinkoneiden höyrykeitin http://www.unitscandinavia.fi/pagehoyr.htm sekä painekeitin Myllypostin sivuilta http://www.myllyposti.fi/ aakkosellisesta tuoteluettelosta. Keittimistä voi kysyä lisää näiden sivujen kautta. Työtehoseura http://www.tts.fi/ on testannut höyrykeitintä, myös sieltä voi kysyä lisätietoja.
Krakataun tulivuoren purkaus vuonna 1883 Indonesiassa aiheutti voimakkaimman äänen, jonka ihminen on mitannut. Voimakkaimmassa purkauksessa kokonainen saari räjähti. Jyrinä kuului Australiassa ja Intiassa saakka.
Krakataun purkauksesta voi lukea mm. Wikipediasta, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Krakatau ja kirjasta:
Zeilinga de Boer, Jelle: Volcanoes in human history : the far reaching effects of major eruptions, Princeton University Press, cop. 2002.
Homeros-johtolanka ei ikävä kyllä vie kovin pitkälle. Kirjastollamme on saksalainen Homeroksen teosten sanakirja (ks. http://www.helmet.fi/record=b1673944~S9*fin ) Kirja toteaa nimenomaan, että sana kynoraistes esiintyy Homeroksella ainoastaan yhdessä kohdassa. Tämä kohta on Odysseian 17. laulu, säe 300. Siinä Odysseus näkee, että hänen vanhan koiransa turkki on täynnä ”eläväisiä”, kuten Otto Manninen kääntää. Myös H. A. Pagenstecher, josta tulee puhe jatkossa, mainitsee punkkitiedon historiassaan Homerokselta vain tämän yhden kohdan.
Sen sijaan lausuman ”a disgusting parasitic animal” jäljet näyttävät johtavan Saksan maalle.
1900-luvun alussa Amerikassa ilmestyi moniosainen punkkeja koskeva tutkimus. Sarjan viimeinen osa,...
Englanninkielisessä Wikipediassa on hyväntuntuiset artikkelit Britannian aatelistosta ja puhuttelusäännöistä. Ranskankielisestä aatelistosta vastaavat artikkelit englanniksi ja ranskaksi.
Wikipedian artikkeleista löytyy myös lähdeluettelot ja vinkkejä lisätietojen hakuun kirjallisista lähteistä. Samoin siellä on listauksia etu- ja sukunimistä kulttureittain.
Lause on tullut tunnetuksi latinankielisessä muodossa Repetitio est mater studiorum. "Keskiaikainen sanonta, mahdollisesti saksalaista alkuperää. Esikuvana lienee Horatiuksen runousopin kohta, jossa puhutaan siitä, kuinka joistain taideteoksista jaksaa nauttia ties kuinka usein ja kuinka niistä silti aina saa jotain /Ars Poetica). "
Lähde:
Kivimäki, Ato
Carpe diem : hauskaa ja hyödyllistä latinaa
Karisto, 2000
7. tarkistettu painos
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Kotimaisten teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainiosta käännöstietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php . Myös kansallisbibliografiamme Fennica osoitteessa http://finna.fi antaa tiedot käännöksistä, kun haet alkuperäisteoksen nimellä.
Olemme yrittäneet etsiä tällaista rekisteriä mm. internetistä, mutta emme ole löytäneet. Hakuteoksia kirjailijoiden salanimistä kyllä löytyy asiasanalla salanimet. Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Kyseessä on Arvid Lydeckenin laulu Iloinen kirahvi. Se sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun:
KARUSELLI: pienen koululaisen musiikkikirja. toim. Ritva-Leena Pitkäpaasi, Matti Rautio, Liisa Tenkku
Musiikki Fazer, 1972
Löydät tämän palvelun arkistosta tähän kirjailijaan liittyen aikaisemmat vastaukset. Osa vastauksista on tehty kysymyksiin, jotka ovat samankaltaisia kuin omasi.
Löydät arkiston osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Valitse "kaikkia hakusanoja"-vaihtoehto. Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan rafaelsen ellinor. Paina vihreätä Hae-nappia.
Katja-sarjan kirjat löytyvät järjestyksessä myös wikipediasta, sivun osoite:
fi.wikipedia.org/wiki/Ellinor_Rafaelsen
Kirjan kansikuvia ei internetistä näytä löytyvän.
Yllätysmatkat (Tammi, 1989) ja Kummitusmatkat (Tammi, 1991) sisältävät seikkailukertomuksia, joihin lukija voi osallistua tehtäviä ratkaisemalla. Molemmat kirjat ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena, joten kirjastotietokannoista niitä kannattaa hakea mieluummin kirjojen kuin tekijöiden nimillä.
