Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava, 2000) mukaan Salmén on vierasmallinen sukunimi, jonka takana on koti- tai synnyinpaikkaa ilmaiseva Salmi –nimi. Tämä tieto löytyy hakusanan Salmelainen alta.
Väestörekisterikeskuksen sivulta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/kansalaisille löydät Nimipalvelun, josta sukunimelläsi hakemalla saat tilaston sen esiintymisestä Suomessa ja ulkomailla.
Mikäli haluat tutustua Salmi –sukunimen ja sen johdannaisten levinneisyyteen Suomessa, voit katsoa esim. Juhani Pöyhösen Suomalaista sukunimikartastoa (SKS, 1998).
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Joensuun kaupunginkirjastossa on kirja Birgitta Birath: Aivojumppa: oppimista parantavia liikeharjoituksia, Basam Books, 1999. Siinä esitellään lukuisia harjoituksia kuvin ja tekstein.
Kansallisbibliografiatietokannasta löytyi ennakkotieto Paul Dennisonin kirjasta Aivojumppa: opettajan opas. Kustantaja on Suomen kinesiologayhdistys, mutta kirja ei ole vielä ilmestynyt. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta selviää, että Paul E. Dennisonin kirjaa Edu-K for kids: the basic manual on educational kinesiology for parents & teachers of kids on ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Carla Hannafordin kirjat The dominance factor, 1997 ja Smart moves, 1995 käsittelevät myös asiaa. Edellinen on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa ja...
Järjestysnumerot kuuluvat vain hallitsijoille. Kuningatar Elisabet oli kuningatar vain avioliiton kautta eikä näin ollen kuulunut kuninkaalliseen perimysjärjestykseen. Leskeksi jäätyään hänestä tuli "Queen Elizabeth the Queen Mother", kuningataräiti. Windsorin hallitsijasuvun miniöistä Elisabet oli ensimmäinen, joka ei ollut syntyjään kuninkaallinen.
Elisabet I (hallitsijana 1558–1603) ei ollut Britannian ensimmäinen kuningatar Elisabet, mutta hän oli ensimmäinen hallitseva kuningatar Elisabet. Englannissa oli kuningatar Elisabet myös Henrik VII:n hallituskaudella (1485–1509). "Yorkin Elizabethista" (1466–1503) on sanottu, että hän on ollut ainoa Englannin kuningatar, joka oli Englannin kuninkaan tytär (hän oli Edvard IV:n esikoistytär),...
Toivottavasti seuraavista aihetta käsittelevistä kirjoista on iloa ja hyötyä:
Hintikka, Maija : Juuso ja Jalmari leikkivät kavereina. 2004
Parvela, Timo : Anna ja Antti : kiusankappale. 2003.
Weninger, Brigitte : Pasi ja Eetu riidoissa. 1999.
Uusitalo, Riitta : Armin kaverit. 2005.
Stewart, Paul : Ollaan taas ystäviä. 2003.
Ludlow, Anna : Lelut ovat minun! 2000.
Moost, Nele : Kaikki riidoissa! : mutta pian sovitaan taas. 2004.
Harainen, Pirkko : Emma on eri mieltä. 2000.
Kyseessä on Arvid Lydeckenin laulu Iloinen kirahvi. Se sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun:
KARUSELLI: pienen koululaisen musiikkikirja. toim. Ritva-Leena Pitkäpaasi, Matti Rautio, Liisa Tenkku
Musiikki Fazer, 1972
Kirjojen kustannuspäätöksistä päättää kustantaja eli tässä tapauksessa Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ainakaan ensi syksynä ei ennakkotietojen mukaan ole suomennoksia tulossa. Viimeisin suomennos on vuodelta 2005: Lisa ja äitienpäivän yllätys ja kyseessä on kirjasarjan 24. osa. Voit tietysti lähettää toivomuksesi Tammen asiakaspalveluun osoitteella asiakaspalvelu@tammi.fi.
Molempia mainittuja lehtiä pitäisi löytyä hyvin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Esim. Espoon kirjastojen Talo & koti -lehden tilauksia voi tarkastella HelMet -palvelussa Internetissä hakusanoilla: talo koti Espoo .
Lehtien numeroita voi varata paitsi asioimalla itse kirjastossa myös puhelimitse tai Internetin kautta.
Lehtien varaaminen HelMet-palvelun kautta on toistaiseksi hieman mutkikkaampaaa kuin muun aineiston varaaminen, mutta onnistuu. Ohje on HelMetin Ohjeet -osiossa: http://helmet.fi/search~S9*fin/k
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat...
Suomen kansallisbibliografian eli Fennican mukaan haettassa saadaan jouluaiheisia kirjoja 1600-1800-luvuilta. Nämä ovat joulumusiikkiin liittyviä virsiä. Tällaisia ovat esim. "Jouluvirsi. Suomexi käännetty", vuodelta 1800, "Muutamat jumaliset joulu laulut: suomen-kielisest Carminalest ulosprändätyt monen anomuxen jälkeen", vuodelta 1683 sekä "Yxi iloinen joulu huwitus wirsi", vuodelta 1788. Näistä ei ole olemassa fyysistä kappaletta kansalliskokoelmassa. Charles Dickensin "Jouluilta" on ilmestynyt suomeksi 1893.
Asakartelu ym kirjoista voisi olla vanhimpia esim. "Käsityömalleja: jouluksi 1907", ilmestynyt 1907, "Kuusen ympärillä /toim. Sarlin". Kirja sisältää lauluja ja leikkejä ja on ilmestynyt 1911. "Tyttöjen joulukirja" on Kariston...
Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä korppuasemia. Ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön eikä niitä saa lainaksi kotiin.
Lerppuasemia ei Sellon kirjastossa ole, eikä ole muissakaan Espoon kirjastoissa, ei koneissa kiinteästi eikä ulkoisia, ei lainattavia eikä ei-lainattaviakaan.
Tällaisia "täsmäkiitoksia" emme onnistuneet löytämään. Alla on linkkejä sivuille, joilta löytyy monenlaisia kiitostekstejä, ehkä niistä löytyisi sopiva. Syvällisin ja henkilökohtaisin teksti syntyy ehkä kuitenkin itse kirjoittamalla.
https://varssyja.wordpress.com/kiittaen/
http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/E-kortit/KORTTI/Kiitos/KiitosRunot.h…
http://www.positiivarit.fi/kiitos2
Oikea nimi taitaa olla pitkittäisspagaatti. Spiraali on tosiaan pitkään käytössä ollut epävirallinen nimitys pitkittäisspagaatille. Siitä ei löytynyt mainintoja kirjaston kokoelmista löytyvistä voimistelukirjoista eikä myöskään urheilusanastoista. Suomenkielinen wikipedia mainitsee spiraalin spagaattia käsittelevässä artikkelissa ja verkossa spiraali näyttää muutenkin suhteellisen yleiseltä. Monelle nykypäivän nuorellekin voimistelijalle pitkittäisspagaatti on spiraali. Englannin kielessä ei spiraalia tunneta, mutta ruotsin kielessä se näyttää esiintyvän spagaatin rinnalla. Tosin ruotsin kielessäkin termi näyttää olevan suhteellisen harvinainen. On siis mahdollista, että spiraali olisi vierasperäinen ilmaisu...
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen...
Allergia ja astmaliiton sivuilta (www.allergia.com) saa ainakin joitain reseptejä, joissa ei ole mainitsemiasi allergiaa aiheuttavia aineita.
Reseptejä on mm. seuraavilla www-sivuilla:
http://www.allergia.com/teema/reseptit.html
http://personal.inet.fi/yhdistys/allergia-ja.astmayhdistys/reseptit.htm
Ruokaohjeita on esim. seuraavissa kirjoissa:
Palva-Alhola, Marjatta: Ruoka-allergisille ruokavalio-opas ja keittokirja; Kirjayhtymä, Helsinki 1987
Renzenbrink, Udo: Allergiat ja ruokavalio; Biodynaaminen yhdistys, Helsinki 1990
Suomalaista kirjaa ei löytynyt. Ruotsissa on ilmestynyt mm. seuraava teos:
Anners, Erik
Latinsk juridisk terminologi / Erik Anners, Alf Önnerfors
Uppsala, 1972
Kirja on noin 100 s.
Lisäksi löytyvät teokset:
Latin words & phrases for lawyers / editor-in-chief: R.S. Vasan
Don Mills , 1980 ; 335 s.
ISBN:0-88929-004-0
sekä Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisema oikeustietosakirjasarja:
Encyclopædia iuridica Fennica = Suomalainen oikeustietosanakirja
Kirjan hakemistosta voi hakea latinankielisia sanoja ja fraaseja. Näkökulma teksessa on suomalainen oikeusjärjestelmä.
Pitäsin Kirjasarjaa parhaana lähteenä
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy tietoja Kreikan ruokakulttuurista: Lakopulos, Kirsti: Tie miehen sydämeen kreikkalaisittain, 1989; Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö, 2003; Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja : terveen elämän avain, 1997;Maailman
keittiöitä: Kreikka : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Kreikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1997; Ljunggren, Hará: Ruokaretkellä Kreikassa, 1980. Voit tarkastaa kirjojen saatavuuden Hyvinkään kirjaston aineistotietokannasta: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163
Ikivanhasta ala-sanasta muodostetulla johdoksella alainen on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Sanalla on vanhastaan ollut lukuisia merkityksiä. Näistä osa on aivan konkreettisia tavallisen 'alapuolella t. alla oleva' -merkityksen lisäksi mm. suomen murteissa ja lähisukukielissä 'alusvaate, paita, alushame, vuori; lapanen, vantus'. Myös abstraktimpi käyttö merkityksessä 'jonkin vaikutus- t. valtapiiriin kuuluva' on vanhaa perua. Suomen kirjakielessä alainen on esiintynyt Agricolasta alkaen. (Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. - Helsinki : WSOY, 2004.
