Jari Eilola kiteyttää asian oivallisesti kirjoituksessaan Rajojen noituus ja taikuus: "Susi symbolisoi villiä henkilöä tai toimintaa, joka asettuu yhteisön normien ja rajojen ulkopuolelle. Nämä merkitykset ovat eläneet aivan viimeaikoihin ilmauksissa 'susipari' tai 'yksinäinen susi'."Lähde: Jari Eilola, Rajojen noituus ja taikuus. – Teoksessa Sari Katajala-Peltomaa & Raisa-Maria Toivo (toim.), Paholainen, noituus ja magia - kristinuskon kääntöpuoli : pahuuden kuvasto vanhassa maailmassa
Löytyy esimerkiksi kirjasta 40 vuotta laatua ja lukuelämyksiä--Keltainen kirjasto.
Suomen Kuvalehdessä nro 41 vuodelta 1998 on myös Mrko Maunulan artikkeli Vihan hedelmien yhteiskuntakuvauksesta.
Voit kurkistaa myös:
http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Literary_Fictio…
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.steinbeck.org/MainFrame.html
http://etalukio.kokkola.fi/kurssit/AIA/pfaia03.html#vihan
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Nimi "Kupiainen" juontaa juurensa sanasta "kupias", joka merkitsee työvoutia ja päällysmiestä. Kupiainen on alkuaan sekä karjalainen, että savolainen sukunimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa agitaattori Puntarpää tosiaan agiteeraa kansaa äänestämään, eli vetämään ensi kerran punaisen viivan äänestyslippuun, ja nimenomaan sosiaalidemokraatien ehdokaslistalle.
Hän ei kuitenkaan kehota haavan tekemiseen, vaan siitä puhutaan mökeissä ennen äänestystä pohdittaessa sitä, kuinka se viiva oikein vedetään. Arvellaan, että punainen viiva on vedettävä omalla verellä, ja jos veri ei kynnen alta itsestään tirskahda, niin "... pitääpä sitten puukon kärellä vähän reijän tapaista tuikata vaaliin lähtiessä" (s. 159, 1967, 1. p. 1909).
Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla...
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Linux-koneessa (tai tarkemmin GNU/Linux-koneessa) käytetyn web-selaimen sivuvälimuistia ja -historiaa. Linux, kuten ei Windows tai yleisesti ottaen muutkaan käyttöjärjestelmät pidä kirjaa selaimella avatuista veppisivuista, vaan käytetty selain tekee niin itse. Täten ratkaisu on selainkohtainen, eikä käyttöjärjestelmäkohtainen.
En kysymyksen perusteella pysty sanomaan, mikä selain on käytössä, mutta esimerkiksi suositussa Mozilla Firefoxissa välimuisti (cache) ja sivuhistoria (history) tyhjennetään englanninkielisesti Preferences->Privacy->Clear all. Suomeksi nämä lienevät Asetukset->Turvallisuus->Tyhjennä kaikki, tai jotain tämän kaltaista.
Summa summarum, tarkka vastaus kysymykseen on "kuten...
Päistärikkö on hevonen,"jolla mustan, ruskean, rautiaan tms. pohjavärin seassa on selvästi erottuvia valkoisia karvoja kautta ruumiin"; synonymi kimo. (Lähde: Nykysuomen sanakirja 2).
Ohessa kuva:
http://www.koulukanava.fi/tietotekniikka/graafi/03sivu3.htm
Helsingin Sanomat järjesti vuonna 2006 äänestyksen Suomen synkimmästä laulusta. Runoista en onnistunut vastaavaa äänestystä löytämään - Aamulehdestäkään.
Näistä lauluista äänestettiin: http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/%C3%84%C3%A4nest%C3%A…
Kymmenen kärki:
http://www.hs.fi/juttusarja/synkinlaulu/artikkeli/Helismaan+teksti+vei+…
Aivan tuolla nimellä ei löydy kappaleita. Katri-Helena on esittänyt Esa Niemisen ja Jori Nummelinin kappaleen Kukat kellojaan soittaa.
Walter Raen (oikealta nimeltään Valto Tynnilä) ja Dagmar Parmasin Romantiikkaa ruusutarhassa ovat esittänyt mm. Raimo Piipponen, Jarkko Lehti, Leif Wager, Jose Kuusisto, Erkki Junkkarinen, Reijo Kallio, Erkki Ihalainen ja Erkki Eklund.
Patrick Taylorin Irlantilainen maalaislääkäri -sarjaa on tällä hetkellä saatavilla suomeksi ainoastaan maksullisissa e-kirjapalveluissa (BookBeat ja Storytell), koska se on ilmestynyt BookBeatin kustantamana e-kirjana ja äänikirjana. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu suomeksi em. palveluissa vuonna 2023, mutta englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu jo vuonna 2000. Englanninkielisenä sarjan teoksia on joissain kirjastoissa. LähteetBookBeat: Irlantilainen maalaislääkäri: https://www.bookbeat.com/fi/book/irlantilainen-maalaislaakari-1183356Wikipedia: Irish Country series: https://en.wikipedia.org/wiki/Irish_Country_series
Olet oikeassa: pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa ei todellakaan ole perhekoteja käsittelevää kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjastoista http://helka.csc.fi/ löytyvät seuraavat teokset:
Turunen, Tero: Aitoo tunnetta? : kahdeksan nuoren kokemuksia elämästä perhekodissa, 2000.
Kirjaa voi lukea Kasvatustieteellisen tdk:n kirjastossa Bulevardilla. Sitä ei saa kotilainaan.
Isoniemi, Riina: "Kappaleen matkaa jotakin hyvää" : Lastensuojelun viikonloppuperhesijoitus avohuollon sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta, 2000. Tämä on Valtiotieteelliseen tiedekuntaan tehty opinnäytetyö, joka on luettavissa Valtiotieteellisen tdk:n kirjastossa.
Mattila, Eevaleena: Yhtä suurta perhettä : perhekotien vastuuhenkilöiden näkemyksiä...
Setelin arvo on paljonkin kiinni mm siitä minkä kuntoinen. Näissä asoissa pitäisi kääntyä rahaliikkeen puolen arviointia varten.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2002 ilmoitetaan että 10 markan seteli vuodesta 1980 jossa on tähti on painoismäärältään 1,432,000 ja hintahaarukka on 6€-2,5 €.
"Hakusana(t)" on oikea paikka lähteä liikkeelle. Valitse siis ensin "hakusana(t)". Laita palkkiin kaksi tähteä **. Valitse kieleksi viro ja aineistoksi kirja. Saat luettelon vironkielisistä kirjoista pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Jos haluat vain kaunokirjallisuutta, toimi edellä mainittujen ohjeiden mukaan ja valitse lisäksi "kaunokirjat" palkkiin, jossa lukee valmiiksi "koko aineisto". Jos haluat luettelon vain tietokirjoista, valitse palkkiin "tietokirjat". Jos jätät palkkiin "koko aineiston", saat luettelon, jossa on sekä kauno- että tietokirjoja.
Jos tiedät kirjojen tekijät, voit hakea myös tekijän nimellä, ensin sukunimi, sitten etunimi. Esim. jos laitat Meri Lennart HelMetin tekijähakuun, saat näkyville kaikki hänen...
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa voi tulostaa A3-kokoisia tulosteita varattavilta koneilta. Kirjaston osoite on Elielinaukio 2 G (Pääpostitalo) ja puhelinnumero 09 3108 5000.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://varaus.lib.hel.fi/
Tampereen kaupunginkirjastossa on lainattavana Spes Patriae 1981. Kirja on varastossa luokassa 99.2,
joten pitää pyytää tietopalvelusta, että kirja haetaan varastosta. Sen saa ihan normaalisti lainaan.
Kirjan kustantaja on Akateeminen Kustannusliike. Kirjasta löytyy kouluttain aakkostettuna ne vuoden 1981 ylioppilaat , jotka ovat antaneet tietonsa ja valokuvansa
kustantajalle.
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
