Pirkko-Liisa Perttulan kirjassaan Tyttöjen jutut tästä ennustusvälineestä (yksinkertainen origami) käyttämän nimen kirppu ohella lasten on kuultu käyttävän nimeä ennustuskirppu.
Waldemar Bühlerin kirjassa Paperi- ja pahvityöt sekä kirjansidonta (WSOY 1961) ja Anja Bühlerin kirjassa Tyttöjen suuri askartelukirja (WSOY 1971) samanlaisesta paperitaitoksesta käytetään nimitystä "taivas ja kadotuksen kuilu".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei tunne virallista suomenkielistä vastinetta "paper fortune teller" - ennustusvälineelle.
J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003).
Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseinen katkelma on selvästikin Eino Leinon runosta "Legenda", joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yökehrääjä" vuonna 1916. Runo alkaa näin:
"Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesä-illan tullen
myös saivat Suomenmaalle siunatullen."
Etsimänne kohta kuuluu seuraavasti:
"Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!"
Runo on luettavissa kokonaisuudessan lukuisista teoksista, mm. seuraavista kokoelmista:
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Runo on vapaa. Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)
Elämän...
Kirja saattaisi olla Truddi Chasen Jänis ulvoo : Truddi Chasen 92 sivupersoonaa (Otava, 1988).
"Menestyvä liikenainen Truddi Chase on insestin uhri. Tämä kirja kertoo hänen elämänsä tarinan sellaisena kuin se kasvoi esiin psykoterapian aikana.
Terapian tulokset yllättivät täysin niin monia kokeneen tohtori Robert A. Phillipsin kuin hänen tutkijakumppaninsa. Paljastui että Truddi Chase oli multippelipersoonallisuus, jossa vaikutti samanaikaisesti 92 eri persoonaa.
Nämä täysin itsenäisesti toimivat sivupersoonat olivat syntyneet suojelemaan ja puolustamaan häntä, kun lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset olivat mennä yli hänen voimavarojensa. Psykoterapian aikana sivupersoonat saivat kosketuksen toisiinsa ja päättivät yhdessä...
Hei
Olet valinnut projektisi aiheeksi kiinnostavan aiheen, mutta myös melko laajan ja moninaisen.
Toivottavasti seuraavat kirjat ovat sinulle hyödyksi ja auttavat myös rajaamaan aihetta.
Kantokorpi, Mervi: Runousopin perusteet, Rikama, Juha: Kirjallisuustieto, Huhtala. Liisi: Pieni kirjallisuustieto, Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Lukutikku - kirjallisuuden lukijalle,
Kansojen kirjallisuuus 1-12 (laaja kirjallisuudenhistoria, josta kuitenkin selailemallakin voit löytää
sopivaa aineistoa )
Rakkaus on ollut runouden teemana aina antiikin runoudesta lähtien.Maailman kirjallisuuden klassikoiksi
ovat muodostuneet esim. Sapho: Iltatähti, häälaulu, Petrarca: Sonetteja Lauralle.
Rakkausrunoja on koottu myös antologioihin esim:...
Aineistohakumme verkossa - Plussa - löytyy sivulta , josta voi todeta, että esim. Espoon pääkirjastossa löytyy Johanna Reijan mainio opas Tee se itselle 14. Siinä neuvotaan, miten kevytrakenteinen puinen autokatos voidaan rakentaa.
Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa.
Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut.
”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos.,
Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia...
Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Noomi Hebertin Revontulitalli -sarjaa on suomeksi ilmestynyt neljä osaa:
1. Liekkien lahja
2. Jäiden salaisuus
3. Tuulen tie
4. Kiven voima
Ruotsiksi on ilmestynyt vielä osat 5 (Mörkrets längtan) ja 6 (Ljusets hunger), mutta näitä ei ainakaan vielä ole suomennettu.
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannassa on mahdollista itse ottaa käyttöön lainaushistorian tallentaminen. Ohjeet löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/screens/srchhelp_k_fin.html Lainaushistoriaan tallentuvat ainoastaan ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian käyttöönoton jälkeen. Tätä aiempia lainoja ei lainaushistoriassa siis näy. Mikäli sinulla on jo käytössä lainaushistoria, voit selata sitä Helmetin Omat tiedot -kohdassa. Mikäli et ole lainaushistoriaa koskaan ottanut käyttöön, et voi saada vanhoja lainatietojasi mistään. Lainaushistoria on toiminto, joka näkyy ainoastaan asiakkaalle itselleen Helmetin Omat tiedot -kohdassa, virkailijat eivät asiakkaiden lainaushistoriaa näe.
Helsingin kirjastoista VHS-kasettien digitointilaitteisto on ainakin Kohtaamispaikalla ja Töölön kirjaston musiikkiosastolla. Kohtaamispaikan digitointilaitteita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Ne ovat järjestelmässä tietokoneina numero 7, 8 ja 9. Töölön musiikkiosaston laitetta voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5725. Pasilan kirjastoon on tulossa lähiaikoina digitointilaitteisto myös, mutta se ei ole vielä käytössä. Omia DVD-R-levyjä kannattaa varata mukaan, joskin ainakin Kohtaamispaikalta niitä voi myös ostaa.
Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ja Töölön kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.lib....
Albert Edelfeltin puupiirros Mikael Agricolasta löytyy ainakin Simo Heinisen teoksesta Mikael Agricola: Elämä ja teokset (Edita, 2007). Kirjassa oleva kuva on koko sivun kokoinen.
Jos kuitenkin etsit tätä vanhempaa julkaisua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska runoja ja runoilijoita on moneen makuun, voisit kokeilla teosta, johon on koottu eri runoilijoiden tuotantoa. Sillä tavoin voit päästä itseäsi kiinnostavien kirjoittajien jäljille. Alla joitakin esimerkkejä tällaisista teoksista.
Uudempia ja jo pidempään vaikuttaneita kotimaisia runoilijoita:
Runo näytä hampaasi : suomalaista nykyrunoutta (WSOY 2004)
Tuoreempia kotimaisia kirjoittajia:
Uusi ääni : uuden runouden antologia (Otava 2006)
Perinteisempää suosikkirunoutta:
Tämän runon haluaisin kuulla 1-3 (Tammi)
Runoilijoita eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa:
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava 1991)
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY 1967)
Nuoren Voiman Liiton ylläpitämiltä Sähköiset säkeet -...
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
Runo on Ahlstedtin kokoelmassa Unirakastetulle (Suuri suomalainen kirjakerho 1982):
Olen kaunis
sen katseet sanovat
mitäpä iloa siitä
nyt enää kenellekään.
Katso Makupalojen käännösohjelma-linkit, jotka löytyvät sivun lopusta. http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=cad51e37-da74-4eb1-8ebd… . Kaikissa ei ole suomea vaihtoehtona. Itse kokeilin Language Translation - Langenberg.com:ia. Tulos englannista suomeen oli aika huono. Kokeilin viimeisen kategorian kolmatta vaihtoehtoa, joka kääntää kokonaisen web-sivun.
Aika tunnettu on Altavistan Babelfish. Siinä ei tosin ole suomea mukana.
Kysymäsi tarina on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, joka on alunperin ilmestynyt Vaeltava laulaja -nimisessä kokoelmassa v:lta 1935. Nyt se löytyy mm. kokoomateoksesta Runot (WSOY 1981), joka sisältää valikoiman runoja Oiva Paloheimon eri teoksista ja esim. Keskikoulun lukukirja 1:stä (WSOY 1969).
Aleksis Kiven runo Lapsi; myös nimellä Pieni matkamies, Edellisen toisinto; on käännetty englanniksi nimellä The Little Traveller. Runo löytyy kirjasta Kivi, Aleksis: Odes; selected and translated with an introduction by Keith Bosley (Finnish Literature Society 1994).
