Kyseessä on Johannes Linnakosken kirjoittama runo Kultaiset vuodet, joka alkaa seuraavasti; Oli varhainen kevätaamu, kun äitini käteen nojaten astuin kotini ovesta ulos.
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
Helsigin yliopiston kirjasto on kansalliskirjasto, joka on avoin kaikille, joten lainausoikeuden saadaksenne teidän ei tarvitse olla opiskelija. Lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti, jonka saa kirjastosta henkilölliyystodistuksen esittämällä. Käyttäjän on anottava korttia lomakkeella, johon on annettava henkilötunnus sekä osoite Suomessa.
Mainitsemianne teoksia ei valitettavasti kuitenkaan ole Kansalliskirjastossa lainattavina. Ainoastaan teos Martinson, Thomas H: Master the GMAT CAT 2002 teacher-tested strategies and techniques for scoring high löytyy käsikirjastokappaleena Kansalliskirjaston Amerikka-kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata ulos. Paikan päällä sitä on kyllä mahdollista käydä lukemassa.
Martinson, Thomas H. : GMAT...
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Byronin näytelmää ”Cain” ole suomennettu. Muutenkin Byronin ainoa suomennoskirja on kokoelma ”Kolme runokertoelma: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki” (Karisto, 1922). Byronilta on suomennettu jonkin verran yksittäisiä runoja ja teoskatkelmia, mutta ainakaan osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvän Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan ”Cainista” ei ole julkaistu suomeksi edes katkelmaa. Tietokanta ei ole täysin kattava, joten on pieni mahdollisuus, että joku katkelma olisi suomennettu jossakin harvinaisessa lähteessä, mutta todennäköisesti sellaistakaan ei ole julkaistu.
Englanniksi näytelmää ”Cain” löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjastossa. Se on...
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Avaruudessa on hiljaista. Ääni tarvitsee kulkeakseen ilmaa tai jonkun muun välittäjäaineen, joita avaruuden tyhjiössä ei ole.
http://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/tahtitiede-faq/miksi-avaruudessa-…
http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Tietystifin-kavija-kysyy-avar…
http://tempputehdas.heureka.fi/tiedetemput/aani/
Kirjoja, joiden juonen kulkuun voi vaikuttaa itse, voi etsiä kirjaston tietokannasta asiasanalla ratkaisukirjat. Ratkaisukirjoja on ilmestynyt viime vuosina erittäin vähän.
Valitse kohtalosi -sarjassa on ilmestynyt v. 2010 kaksi Star Wars / Clone Wars -kirjaa, Jedien tie ja Kadonneet kloonisotilaat. Ko. kirjoja voi etsiä myös asiasanoilla jatka itse -teokset tai interaktiiviset teokset. Tällöin hakutulokseen tulee muutakin interaksiivista kirjatyyppiä kuin etsimäsi "valitse sivu, mihin menet seuraavaksi" -kirjat.
Suomen matkailijayhdistyksen julkaisemaa Turisti -lehteä on julkaistu vuodesta 1891 alkaen. Vanhimmat aikataulut on digitoitu ja ne ovat vapaasti luettavissa verkossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUM…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0357-1165?display=TH…
Uudempia (nimellä Suomen kulkuneuvot) voi kysellä Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Yliopiston kirjaston tiloissa on mahdollista tutkia 1940-luvun digitoituja Suomen kulkuneuvot-kirjasia. Yliopiston kirjasto palvelee pääkirjaston remontin ajan Mattilanniemen kirjaston tiloissa. Tässä linkki aukioloaikoihin ja yhteystietoihin:https://kirjasto.jyu.fi/fi/yhteystiedot/aukioloajat
Vaikka maininta Tuomiojan vuonna 1983 alle kolmessa tunnissa juoksemasta maratonista löytyy monestakin lähteestä, yhdessäkään niistä ei valitettavasti kerrota sitä, missä hän tämän maratonennätyksensä on juossut. Moni näistä mainitsee täsmällisen ennätysajankin (2.59,27), joka löytyy myös Tuomiojan verkkosivun (Tuomioja.org) 'Kuka E.T.?'-osiosta. Niistä vuonna 1983 juostuista maratoneista, joiden tuloslistauksia tutkin (mm. Helsinki City Marathon), en Tuomiojan suoritusta onnistunut löytämään. On kuitenkin huomattava, että aniharvasta kilpailusta oli täydellinen tulosluettelo käytettävissäni.
Hyvin dokumentoitu kolmen tunnin alitus Tuomiojan juoksuhistoriasta löytyy vuoden 1972 Impivaaran maastomaratonilta, jossa tosin juostiin...
EPNDir 2009/48/EY on direktiivi lelujen turvallisuudesta ("leludirektiivi"). Siinä on kyse leikkikaluista yleensä ja sitä on ensisijaisesti tarkoitus soveltaa tuotteisiin, jotka on suunniteltu tai tarkoitettu käytettäväksi alle 14-vuotiaiden lasten leikeissä. Droneja muistuttavia tai niihin rinnastettavia direktiivin alaisuuteen kuuluvia leikkikaluja ovat esimerkiksi erilaiset radio-ohjattavat lentolelut. EASA:n (European Union Aviation Safety Agency) mukaan leluna pidetään sellaista dronea, "jonka voi ajatella olevan houkutteleva lapsen silmissä". Käytännössä siis drone on lelu, jos se näyttää ja vaikuttaa lelulta. Laitteen ominaisuudet siis paljolti määrittävät, onko kyseessä lelu vai ei. Kovin painavaa tai vaikkapa kameran...
Kannattaa tutustua Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemaan verkkojulkaisuun Karjala - kieltä ja murretta,
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/karjala_kielta_ja_mur…
. Myös Internetixin Suomen murteet voi antaa osviittaa, http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… .
Kirjastoista löytyy karjalan murteita esitteleviä ja käsitteleviä teoksia sekä murresanakirjoja. Karjalan eri alueiden murteita käsittellään monissa teoksissa:
Lyyra, Toivo, Tolkku : karjalaista murresanastoa, Ylä-Vuoksen alueella puhuttua. Lappeenranta 2006.
Elähän hötkyile : suomea suupielestä toiseen. Helsinki 2005.
Lahikainen, Kaisu, Silviisii. Helsinki 2004.
Kantee, Lauri, Keski-Kannaksen murresanakirja. Ooli [...
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
Terho Peltoniemi nimeää itse itsensä kuvittajaksi ja postikorttitaiteilijaksi. Hän on mm. kuvittanut Elina Kauton Hörölän väki -kirjoja, ja häneltä on julkaistu n. 700 postikorttia. Kovin paljon tietoa hänestä ei löytynyt, tältä Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulta jonkin verran:
http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/peltoniemi.htm
Johtuu kaikista näistä.
Jokin kirja saattaa olla ilmestyessään kovin kysytty. Hankimme sitä useita kappaleita, jotta kukaan ei joudu odottelemaan vuoroaan kovin kauan. Kun kirjaa muutaman vuoden jälkeen luetaan vähemmän, osa kappaleista poistetaan. Tähän liittyy lainausmäärä, joka kertoo kirjan suosiosta.
Jos kirja menee rikki, sitä voidaan korjata kirjastossa. Jos kirja kumminkin on kovin huonokuntoinen, se poistetaan. Kirjoja joudutaan poistamaan myös, kun niille sattuu vahinkoja, koira järsii, kahvia kaatuu päälle tai kirja on kastunut sateessa. Tällöin asiakas on velvollinen korvaamaan kirjan.
Tärkein syy poistoon on kuitenkin tiedon vanheneminen. Kun vaikka laki muuttuu, vanhat kirjat poistetaan. Usein samasta kirjasta ilmestyykin...
Albert Edelfeltin puupiirros Mikael Agricolasta löytyy ainakin Simo Heinisen teoksesta Mikael Agricola: Elämä ja teokset (Edita, 2007). Kirjassa oleva kuva on koko sivun kokoinen.
Jos kuitenkin etsit tätä vanhempaa julkaisua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Ainakaan Kallion kirjastossa olevista Taiteilijamatrikkeleista ei kysymiäsi nimiä löytynyt. Myöskään verkossa olevasta Kuvataiteilijamatrikkelista ei löytynyt tietoa mainitsemillasi nimivaihtoehdoilla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Googlaaminenkaan ei tuottanut tulosta. Sukunimi auttaisi tietysti paljon etsintää, ilman tarkkaa sukunimeä tietoja on hyvin vaikea löytää.
On myös mahdollista, että kyseessä on sen verran tuntematon taiteilija tai mahdollisesti harrastajataiteilija, mikä selittäisi sen, että tietoa on vaikea löytää. Mikäli kyseinen henkilö on ollut Kankaanpäässä vaikuttajahahmoja, voihan tietysti olla että hänestä saattaisi olla maininta esimerkiksi jossakin paikallishistoriassa. Mikäli taas omistat...
Oulun kaupunginkirjastossa Kaleva -lehtiä voi kopioida mikrofilmiltä. Lukulaitteelta voi tallentaa muistitikulle, ottakaa muistitikku mukaanne. Lukulaitteen voi varata Varaamosta varaamo.ouka.fi. Jos ette asu Oulussa, mikrofilmejä kaukolainataan kirjastoon, jossa on lukulaite.
