HelMet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy sanahaulla, hakulauseella työ** ahdist** lähinnä seksuaalista ahdistelua työpaikoilla käsitteleviä teoksia. Tässä teoksessa on uskonnollinen näkökulma ihmisen ahdistuksiin: Arvottomuus ahdistaa / Seppo Jokinen. Päivä 1999.
Julkaisun Mental disorders as a major challenge in prevention of work disability : experiences in Finland, Germany, the Netherlands and Sweden (Kela, 2005. 183 s.) vVoit lukea verkosta pdf-tiedostona (http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/150305153403SV/$File/Katsa… ) tai lainata paperikirjan kirjastosta.
Aihettasi lähellä on HelMetin sanahaulla haettava hakulause stressi työ**, jolla löytyy paljon aineistoa, joka enimmäkseen käsittelee...
Porvoon kaupunginkirjastossa on esim. seuraavaat maalaustaiteen kuvateokset kuuluisista maalauksista:
Magalhaes, Roberto Carvalho de: Pieni suuri taidekirja.... (2006)
Vaizey, Marina: 100 kuuluisaa maalausta (1996)
Zuffi, Stefano: One thousand years of painting (2004)
Cumming, Robert: De stora mästerverken (2001)
Semenzato, Camillo: Kuvataide kautta aikojen (1988)
Edellisissä ei ole edustettuna suomalaisia maalauksia, mutta kuvateoksessa: Valkonen, Markku: Kultakausi esitellään Suomen maalaustaiteen merkkiteokset ajalta 1800-1900-luvun alkupuolelle.
Kirjasarjat Suomen taide ja Pinx: maalaustaide Suomessa sekä Pinx: maalaustaiteen mestareita sisältävät myös kuuluisia maalauksia. Nämä tosin eivät ole puhtaasti kuvateoksia.
Kaupungin kesätöihin haku tulee alkuvuodesta 2009 Rovaniemen kaupungin sivulle http://www.rovaniemi.fi. Kannattaa myös tutustua
työvoimatoimiston sivuille http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/03_nuoret/kesatyonhaku/index.js… mm. kerrotaan työaikaa koskevista säännöksistä. Myös http://www.mol.fi/toimistot/rovaniemi/
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Sukunimet Kaski, Kaskela ja Kaskinen ovet pääasiassa länsisuomalaisia sukunimiä. Sukunimi Kaskela levittäytyy tasaisesti Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Joissain tapauksissa talon nimi on saanut alkunsa siitä, että se on rakennettu kasken paikalle, josta sitten on tullut sukunimi. Lisätietoa löytyy teoksesta: Sukunimet. Toim. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. Otava.
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-...
Pukujen suunnittelusta ei valitettavasti löytynyt tietoa, mutta muodin historian kirjoista löytyi kuvia antiikin ajan pukeutumisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim. Wolfgang Bruhn: Pukuhistorian kuvasto ja Max Tilke: Pukujen kuosit ja leikkaukset. Kirjat on julkaissut Lehtikirjakauppa vuosina 1981 ja 1982. Lisäksi löytyy Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, tekijänä John Peacock ( Otava 1991) ja Vaatteet ennen ja nyt, tekijänä Mare Lappalainen (WSOY 1995). Tänä vuonaa on ilmestynyt Taina Luoman Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan (WSOY). Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa Pukujen suunnittelusta ei valitettavasti löytynyt tietoa, mutta muodin historian kirjoista löytyi kuvia antiikin ajan pukeutumisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim....
Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös...
Valitettavan usein katkenneet ihmissuhteet johtavat myös kirjastokatastrofeihin. Nykyään on kuitenkin sääntönä, ettei tyttö- tai poikaystävän tai edes muun perheenjäsenen kortilla saa lainata, vaan on aina käytettävä henkilökohtaista korttia. Ainoa mahdollisuutesi saada lainausoikeutesi takaisin on mennä lähimpään kirjastoosi, mieluiten kuitenkin pääkirjastoon Itä-Pasilaan selvittämään, mitä aineistoa mahdollisesti kortillasi on palauttamatta, ja palauttaa tai korvata aineisto. Asiaa ei tietosuojan takia voi hoitaa sähköpostitse tai puhelimitse. Lähde nyt vaan reippaasti kirjastoon asioita selvittämään, siinä et menetä mitään!
Uskoisin sinun tarkoittavan tätä, Marja Wideniuksen Kreodissa 3/2000 julkaisemaa artikkelia:
"Hänellä oli silmälasit ja hän näytti kirjastonhoitajalta, aivan mitättömältä"
Artikkeli löytyy netistä osoitteesta:
https://www.kreodi.fi/arkisto/artview88.html
Parhaiten saat tietoa Tuntemattoman sotilaan Lehdosta lukemalla teoksen.
Tunnetuin ja parhaiten järkähtämätöntä ja karua Lehtoa kuvaavassa kohdassa Lehto seisoo kovennettua rangaistusta Määtän ja Rahikaisen kanssa viholliskoneiden pommituksen alla. Kohtaus löytyy kirjan 1956 vuoden painoksesta sivulta 135-138 ja siitä on kuvausta Elokuvapolussa, https://elokuvapolku.kavi.fi/katso-elokuvia/pitkat-elokuvat/tuntematon-…
Tuntemattoman sotilaan voit lainata kirjastosta, elokuvaversioitakin on useita, vuonna 1955 kuvattu ensimmäinen Edvin Laineen ohjaama versio löytyy myös verkosta yllä olevasta linkistä.
Väinö Linnasta löytyy tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tehty LIBQUAL+ tutkimusta.
Helsingin yliopiston käyttötutkimushankkeena on tuotettu kirjastojen laatujärjestelmä, Libarary Services Quality Information System - SQIS. Se on kirjastojen panos Helsingin yliopiston pyrkimyksessä integroida järjestelmällinen laatutyö osaksi yliopiston normaalia toimintaa. SQIS pohjautuu Association of Reasearch Libraries:n kehittämään LibQUAL+-laatutyökaluun, jota on testattu yli 500 kirjastossa yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kuten esikuvansa, kirjastojen laatujärjestelmä:
1. Edistää laadukkuutta tarjotuissa kirjastopalveluissa
2. Auttaa kirjaston henkilökuntaa ymmärtämään asiakkaiden näkemyksiä palveluiden laadusta
3. Tuottaa systemaattista asiakaspalautetta pitkällä...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ainamo on johdos nimiryhmästä Aina, Aini ja Aino. Aino on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto, jonka muunsi henkilönnimeksi Elias Lönnrot.
Meidän lähteidemme mukaan Lauri Pohjanpään runoja ei olisi käännetty englanniksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannastakaan (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php)ei löytynyt viitteitä.
Ville ja Pinja -levyllä on Edu Kettusen Krokotiili-niminen laulu. Saat levyn liittestä laulun sanat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on Itäkeskuksen kirjastossa ja Sellon ja Tikkurilan musiikkivarastoissa.
Meillä kirjastossa ei ole vanhempia ”Maamme kirjan” painoksia, mutta Fennica-tietokanta kertoo, että vuonna 1894 ilmestynyt 12. painos on laitettu osittain Cajanderin nimiin, koska siinä on teksti ”suomennoksen korjannut ja runot suom. Paavo Cajander”. Tosin ”Suomennoskirjallisuuden historia” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007) kertoo, että suomennosta kohtaan esitetyn kritiikin vuoksi Cajander korjaili jo Bäckwallin käännöksen toista painosta, joka ilmestyi 1878.
Vuonna 1905 ilmestynyt 17. painos on sitten laitettu kokonaan Cajanderin suomentamaksi: ”kymmenennen, tekijän kuoleman jälkeen korjatun painoksen mukaan suom. P. Cajander”. Sen pohjana on siis jo itsessään ruotsinkielinen korjattu laitos. Vuonna 1908 ilmestynyt 19....
Kysymääsi kirjaa löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta, Varastokirjastosta sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista. Jos mikään näistä ei ole lähialueellasi, voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukolaina on maksullinen, ja kannattaa tiedustella siitä tarkemmin omasta kirjastosta, koska kaukopalvelun maksut ja muut yksityiskohdat eroavat kirjastoittain.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ on kätevä apuväline, jos haluaa tarkastella jonkin kirjan saatavuutta Suomen kirjastoissa. Haun voi rajata esimerkiksi maakuntakirjastoihin, yliopistojen kirjastoihin tai jopa ihan kaikkiin kirjastoihin, jotka ovat Frankissa mukana.
