Suomen kansallisbibliografian eli Fennican mukaan haettassa saadaan jouluaiheisia kirjoja 1600-1800-luvuilta. Nämä ovat joulumusiikkiin liittyviä virsiä. Tällaisia ovat esim. "Jouluvirsi. Suomexi käännetty", vuodelta 1800, "Muutamat jumaliset joulu laulut: suomen-kielisest Carminalest ulosprändätyt monen anomuxen jälkeen", vuodelta 1683 sekä "Yxi iloinen joulu huwitus wirsi", vuodelta 1788. Näistä ei ole olemassa fyysistä kappaletta kansalliskokoelmassa. Charles Dickensin "Jouluilta" on ilmestynyt suomeksi 1893.
Asakartelu ym kirjoista voisi olla vanhimpia esim. "Käsityömalleja: jouluksi 1907", ilmestynyt 1907, "Kuusen ympärillä /toim. Sarlin". Kirja sisältää lauluja ja leikkejä ja on ilmestynyt 1911. "Tyttöjen joulukirja" on Kariston...
Nykyistä Apua on julkaistu vuodesta 1972 lähtien. Sen edeltäjä oli Uusi Apu, jota julkaistiin vuosina 1968-1972. Koska kyseessä on noin vanha artikkeli, kysymyksessä ehkä tarkoitetaan Uutta Apua? Joka tapauksessa pääkaupunkiseudun kirjastoista ei ikävä kyllä löydy noin vanhaa Apua tai Uutta Apua.
Uutta Apua löytyy mikrofilminä Kansalliskirjaston kokoelmista. Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistoista lehden saa lukusalikäyttöön, ei lainaan. Mahdollisesti artikkelista voi silti tilata kopion.
Kopion voi tilata kaukolainapyyntönä tämän linkin kautta: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Artikkelista pitäisi kuitenkin antaa tarkempaa tietoa, mm. lehden numero.
Toinen vaihtoehto on metsästää lehteä mikrofilminä...
Ateneumin sivuilla kerrotaan:
" Nimi Ateneum viittaa kreikkalaiseen Pallas Atheneen, joka oli viisauden ja sodankäynnin jumalatar. Hänet tunnettiin myös kaupunkien ja valtioelämän vaalijana. Ateneum tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä."
Vaikka taide-elämä on joskus riitaisaa, on Pallas Athene antanut nimensä rakennukselle varmaankin Viisauden, eikä Sodankäynnin jumalattarena.
Kyseinen katkelma on selvästikin Eino Leinon runosta "Legenda", joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yökehrääjä" vuonna 1916. Runo alkaa näin:
"Kun Herra ynnä Pyhä Pietari
ne merta, maata muinoin matkasi,
niin kerrotaan, he kesä-illan tullen
myös saivat Suomenmaalle siunatullen."
Etsimänne kohta kuuluu seuraavasti:
"Oi Herra, mille maalle jouduttiin!
Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Maa karu, kallioinen, pellot pienet,
ei muuta hedelmää kuin marjat, sienet!"
Runo on luettavissa kokonaisuudessan lukuisista teoksista, mm. seuraavista kokoelmista:
Leino: Jumalien keinu : valikoima runoja (toim. Hannu Mäkelä, Otava, 2006)
Runo on vapaa. Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996)
Elämän...
Valitettavasti Helsingin kirjastoista ei löydy paperisilppuria, jota asiakkaat voisivat käyttää. Muutamasta Espoon kirjastosta kuitenkin löytyy asiakkaille tarkoitettu paperisilppuri.
Nämä kirjastot löydät HelMet-palvelusivustolta näin: Klikkaa auki sivu "Kirjastot ja palvelut". "Valitse palvelu" -pudotusvalikosta saat listan kirjastoista, joissa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Timo Leskelän toimittamiin kirjoihin Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (2008) ja Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (2009) on tosiaan koottu suuri määrä kouluissa laulettuja lauluja vuosikymmenten ajalta.
Espoon kaupunginmuseon mukaan lauluja ei kuitenkaan ole tämän tarkemmin ryhmitelty vuoden tai suositummuuden mukaan.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Erno on suomalainen muunnos nimestä Ernesti. Ernestin taustalla on saksalainen nimi Ernst, jonka merkitys on totínen, ankara, innokas taistelija.
Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas...
Sauli Lehtonen oli perjantaina 8.9. Helsingissä nauhoittamassa Kiekkorieha-nimistä televisio-ohjelmaa. Hän oli mukana ohjelmassa Jyväskylän Hockey Teamin edustajana. Nuo kohtaukset leikattiin lopullisesta ohjelmasta pois. "Ohjelma tuli ulos televisiosta seuraavana iltana. Hienotunteisesti Saulin esiintyminen leikattiin pois lähetyksestä. Moni muistaa dramaattisen hetken ruudun ääressä. MTV3 kunnioitti Saulin muistoa pitkällä, pimeällä ja hiljaisella hetkellä."
Nauhoituksen jälkeen Sauli lähti isänsä kanssa Korialle, jossa hänellä oli keikka Kallioniemen lavalla. Sauli pääsi lähtemään jäähallilta aikataulun mukaisesti kello 21:n jälkeen.
Lehtosen oli määrä esiintyä Korialla noin yhdentoista maissa. Kun häntä ei alkanut kuulua, laulajan...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kyllä teos
-Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan: kankaanpainamisen värimenetelmiä, 1992.
Asiasanalla painomenetelmät löytyy lisäksi:
-Desmet, Anne: Handmade prints: an introduction to creative printmaking without a press, 2000
-Forss, Maija: Värimenetelmät: värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000
-Ehrström, Eric: Taidekäsityö, teknillinen opas, 1998
näiden teosten lähdeluettelosta voisi löytyä lisäksi hyviä lähdeteoksia.
Kankaanpainannan historiasta löytyy teoksia:
esim. -Hannusas, Susan: Morsinkovärjäys: historiaa ja kokeiluja, 1997
-Sisefsky, Jan: Värjärin kirja, 1984
Asiasanalla väriaineet löytyy:
-Forss, Maija: Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993
asiasanoilla työsuojelu ja väriaineet löytyy...
Maailma tänään -hakuteoksen (Bonnier 1997) mukaan Peru jakautuu kolmeen erilaiseen maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat rannikkoalue Tyynenmeren rannalla, Andien vuoristoalue ja Amazonin laaksoseutu sademetsineen. Ilmasto on näilä kolmella alueella erilainen. Suurin osa perulaisista asuu rannikkoalueella, jossa esimerkiksi pääkaupungissa Limassa lämpötila on tammikuussa +23 C ja heinäkuussa +17C.
WSOY:n Web-Facta kertoo Perusta mm. seuraavaa:
Peru, esp. Perú, tasavalta Tyynenmeren rannikolla Etelä-Amerikassa. Perun kolme pääaluetta ovat kapea rannikkoalanko, Andien vuoristoalue ja Amazonin alanko. Kuivien dyynikenttien peittämä rannikkovyöhyke on leveimmillään rannikon pohjoispäässä. Rannikon sademäärä on maailman alhaisimpia, kahden...
Suomen Ratsastajainliiton kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.ratsastus.fi ja SRL:n hyväksymistä ratsastuskouluista ja -talleista löydät listan osoitteessa http://www.nouseratsaille.fi .
Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa:
Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat...
Seuraavassa muutama lähinnä Internetistä löydetty herneenkasvatusvinkki:
Ennen istutusta herneen siemeniä on syytä liottaa vedessä yön yli, tai jos käyttää kuivaherneitä, niin kauan että alkeisjuuri alkaa pilkottaa. Siemenet istutetaan kosteaan multaan, jota kastellaan tarpeen mukaan (ei liian kosteaksi). Taimet on syytä tukea kukkakepeillä. Herneen kasvulle suositeltava mullan pH on yli 6 (6,5-7,5). Jos haluaa edistää pituuskasvua, kannattaisi käyttää typpirikasta lannoitetta, koska korkea typpitaso saa herneen kasvamaan vartta ja palkojen kehitys viivästyy.
Stella-nimen pohjana on latinan 'tähti'. Muita muotoja ovat espanjan Estella, Estelle ja Estrella. Nimellä on myös yhteys samanmerkityksiseen persialaisperäiseen nimeen Ester. Stella-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt Marian kunnioituksen kasvu katolisessa kirkossa , sillä häntä kutsutaan "meren tähdeksi" (Stella maris). Englannissa nimen suosioon on vaikuttanut kirjalliset esikuvat, varsinkin Jonathan Swift, joka käytti sitä Ester Johnsonista. Myös Saksassa nimi tunnetaan. Tarkempaa tietoa nimestä löytyy kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole ruotsinnettu. Ainakaan käännöksestä ei löytynyt tietoja Suomen kansallisdiskografia Violan, Fono-äänitetietokannan, Suomen kansallisbibliografia Fennican tai muutaman runoantologian kautta.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Hei,
Keisari Kaarle Suuri (742-814) näyttää todella antaneen määräyksen
tiettyjen kasvilajien kasvattamisesta. Määräys sisältyi noin vuonna 795
tai 800 (vuosiluku vaihtelee eri lähteissä) annettuun säädöskokoelmaan
nimeltä Capitulare de villis. Alkuperäinen teksti on ollut
latinankielinen. Se löytyy netistä osoitteesta
http://www.hs-augsburg.de/~harsch/Chronologia/Lspost08/CarolusMagnus/ka…
Valitettavasti en ole löytänyt listaa suomenkielisenä.
Englanninkielisenä se löytyy kuitenkin osoitteesta:
http://www.gardenvisit.com/history_theory/garden_landscape_design_artic…
Saksankielisenä se löytyy täydellisempänä osoitteesta:
http://de.wikipedia.org/wiki/Capitulare_de_villis_vel_curtis_imperii
Terveisin
Raimo Pekkanen
Viikin tiedekirjaston...
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, eli jokaiseen kunnankirjastoon tai kirjastokimppaan on tarjottava kirjaa erikseen. Kirjastojen yhteystiedot voi saada excel-taulukkona kirjastot-fi-toimitukselta
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Kirjastoilla on myös kilpailutetut sopimukset aineiston hankinnasta. Hankinnat tehdään näiden sopimushankkijoiden kautta.
BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voi myös laittaa ilmoitukset Kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia –palstalle, ja saada näkyvyyttä kirjalleen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...dotteet/
Kuvaukseen sopii Ritva Toivolan kirjoittama satukirja Kun Pikkukorva sai siivet. Kirjassa seikkailee Tomi-poika, joka joutuu mukaan hiisien valtakuntaan Rumahiiden palatsiin. Siellä peilin takana asuu Rumahiisi, ja se joka keskii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Tomi ryhtyy ystäviensä kanssa selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta.
Ritva Toivola: Kun Pikkukorva sai siivet. Weilin+Göös 1986.
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun...
