Raaka peruna ei ole myrkyllistä. Ei kyllä kovin hyvän makuistakaan. Raa'an peruna tärkkelys saattaa aiheuttaa myös turvotusta ja ilmavaivoja. Pula-aikoina raakaa perunaa on käytetty hiivan korvikkeena. (ohje alempana)
Peruna muuttuu myrkylliseksi, jos se alkaa valon vaikutuksesta vihertää. Silloin siihen on kertynyt paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, jotka syödään kuorineen. Sen takia uusien perunoiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää. Solaniinia on myös itäneissä perunoissa.
Onneksi Solaniini-piroiset perunat maistuvat myös kitkeriltä, jolloin niitä ei tule syöneeksi raakana...
Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.
Kirja jota etsit on "Mostarin tien liftarit. Suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Tekijä on Luca Moconesi, nimi on Marco Casagranden "taiteilijanimi", ja Casagrande on myös kirjassa esiintyvä henkilö. Kirjan on julkaissut WSOY 1997.
Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Muinaistulien yö (forneldarnas natt) on 1990-luvun Åbolands kulturrådetin ideoima ”perinne”, joka on saanut vaikutteita ruotsinkielisellä rannikkoalueella vietettävästä venetsialaisesta illasta (Venetiansk afton). Juhla on levinnyt sittemmin muuallekin Itämeren rannikolle.
Artikkeleita:
Anne Bergmanin artikkelissa käsitellään mm. juhlan oletettua alkuperää ja vartiotulijärjestelmää.
Bergman, Anne
Forneldarnas natt : framtidstro och historia i samtiden
Julkaisussa: Källan. - Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland. - ISSN 1237-8356. 2006 : 1, s. 6-20.
Bröckl, Birgitta
Forneldsnatten : kom för att stanna
Julkaisussa: Skärgård : tidskrift utgiven av Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi...
Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy aiheesta englanniksi mm. seuraavia teoksia:
Chen, Min
Asian management systems : Chinese, Japanese and Korean
styles of business
London : Routledge, 1995
Yang, Erlin
Business opportunities in Northeast China
Part I : Liaoning province
Helsinki : Ministry of Trade and Industry, 2007
(MTI Financed studies ; 1/2007)
Myös verkkojulkaisuna
Krott, Martin
China business ABC : the China market survival kit [Copenhagen] : Copenhagen Business School Press, cop. 2003
China business : the portable encyclopedia for doing
business with China / Christine A. Genzberger ... ym.
San Rafael (Calif.) : World Trade Press, 1994
Boos, Engelbert
The China management handbook : a comprehensive question...
Tarkoittanet laulua, jonka avulla on opeteltu Suomen rannikkokaupungit ja jota lauletaan ”Suomen salossa” -laulun melodialla. Sen on säveltänyt Juhana Ennola. Laulu alkaa: ”Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe”. Rannikkokaupunkien nimet luetellaan järjestyksessä pohjoisesta alkaen. Nykyversiossa, joka sisältyy nuottiin ”Laulutunti : lauluja luokille 3-6” laulu on nimellä ”Rannikkokaupunkeja” ja päättyy: ”nämä ovat rannikkokaupunkeja". 1930-luvulla lopussa laulettiin: ”Viipuri, Käkisalmi, Sortavala”.
Löytämissäni ”sanoituksissa” on pieniä eroja. ”Laulutunti”-nuotissa teksti on tällainen:
"Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe,
Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy,
Vaasa, Kaskinen, Kristiina, Pori,
Rauma, Uusikaupunki, Naantali,
ja Turku kuuluisa ja...
Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Kotimaisesta Aleksi-tietokannasta, joka sisältää viitetiedot useista lehdissä kirjoitetuista artikkeleista ei valitettavasti löytynyt ohjeita barbie-nuken hevostallin askartelusta.
Klassinen barbien hevostalli näyttää olevan sarja muovisia osia, joita on erittäin vaikea rakentaa kotikonstein. Kirjastosta saa erittäin hyviä teoksia pienoismallien rakentamisesta esim. Pienoismallit harrasteesta ammattiin: pienoismallirakentajan käsikirja/toimittanut: Matti Hyötyniemi. Järvenpää: Harraste ja tekniikka, 1996. Ongelmallista on löytää sopiva, helposti muotoiltavissa oleva ja samalla lasten leikkejä kestävä materiaali. Toivottavasti askarteluliikkeet voivat auttaa tässä ongelmassa.
Puinen hevostalli saattaa olla helpompi toteuttaa käytännössä....
Tekijänoikeuslain 12 pykälän mukaan ”julkistetusta teoksesta jokainen saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua teosta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen”.
Lain pykälässä 50a todetaan kuitenkin, että suojatun teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen eli suojausjärjestelmän saa kiertää vain, jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut ei muuten saa teosta kuultavilleen tai nähtävilleen. Teoksesta, jota suojaava tekninen toimenpide on kierretty teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, ei saa valmistaa kopiota.
Saat siis valmistaa kirjaston levyistä itsellesi kopion, jos et joudu kiertämään suojausta.
Eniten englanninkielistä kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa on Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjojen määrän ylittää Espoon Sellon kirjasto. Helmet-kirjastoista suuret englanninkieliset kokoelmat on myös Tikkurilan, Rikhardinkadun, Kallion, Tapiolan ja Kirjasto Omenan kirjastoissa.
Ateneumin sivuilla kerrotaan:
" Nimi Ateneum viittaa kreikkalaiseen Pallas Atheneen, joka oli viisauden ja sodankäynnin jumalatar. Hänet tunnettiin myös kaupunkien ja valtioelämän vaalijana. Ateneum tarkoittaa Athenen temppeliä tai pyhäkköä."
Vaikka taide-elämä on joskus riitaisaa, on Pallas Athene antanut nimensä rakennukselle varmaankin Viisauden, eikä Sodankäynnin jumalattarena.
Helsingin kaupunginkirjaston alkuaikojen historiikissa (Sven Hirn, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi; Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940) kerrotaan, että ensimmäisenä toimintavuotena, vuonna 1860 "lainausmerkintöinä listattiin yksilöidyt tiedot sekä lainatusta kirjasta että lainaajasta - numerotunnisteet otettiin käyttöön paljon myöhemmin." (s. 24). Tampereelta on tallella varhaisin tamperelainen lainausrekisteri 1860-luvulta, vihko, johon merkittiin lainaaja, lainattu kirja ja palautuspäivämäärä (s. 28). Tällöin kirjastokortti ei siis vielä ollut käytössä.
Kirjastokortti on otettu käyttöön eri puolilla Suomea ja erikokoisissa kirjastoissa eri aikaan. Tampereen kaupunginkirjaston historiikista (Matti Wacklin, Kaikkien sielujen...
Voit kokeilla kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja aluksi omalla puhelimellasi tai tabletillasi. (Näin korona-aikaan se lienee kätevintä)
Kirjaston materiaalit eivät vaadi erillistä lukulaitetta.
Helmet sivulta löytyy ohjeita erilaisille laitteille ja kakille meidän e-kirjapalveluillemme. (niitä on neljä erilaista)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
Kirjastolla ei ole mitään suositusta lukulaitteita, mutta netistä löytyy muutamia sivustoja, joilla erilaisten lukulaitteiden ominaisuuksia ja hintoja vertaillaan.
Esim. https://www.dustinhome.fi/editorial/oppaat/archive/valitse-oikea-e-kirjojen-lukulaite/?ssel=false
https://ikinortti.blogspot.com/2018/12/...
Jo löytämiesi teosten Hoffren, Jouko: Riihimäen historia 1 ja Mäkinen, Eino: Riihimäki vuodelta -59 lisäksi löytyivät seuraavat teokset:
-Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Neljännesvuosisata seurakuntatyötä Riihimäellä (1946)
- Penttilä, Kalevi: Riihimäen kirjaston historiaa (1986)
- Penttilä, Kalevi: Sata vuotta koulutoimintaa Riihimäellä 1879-1979 (1979)
- Riihimäki 1870-1970
- Penttilä, Kalevi : Asemakylästä kaupungiksi (1998)
- Varmanen, Väinö : Hiukan Riihimäen historiaa (1983)
Kysy näitä oman kirjastosi kautta kaukolainaksi, jollei niitä ole omassa
kirjastossasi. Jos haluat etsiä vielä lisää, on kaikki Suomen yleiset kirjastot, joiden kokoelmatietokannat ovat internetissä, löydettävissä osoitteessa: http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainakin seuraavat teokset:
Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997
Wessman, Erkki: Rentun ruusu - kohtaamisia Irwin Goodmanin kanssa, 1991
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986
Goodman, Irwin: Raha ratkaisee [muistiin merkinnyt Veikko Salmi], 1967
Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Lisäksi Irwinin diskografia löytyy lehdestä Rare 1992:1.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy lisäksi pari lehtiartikkeliviitettä:
Kohi, Hanna Lauluäänen "ydin" Musiikin suunta 1992 ; (14) ; 3 ; 18-22
Irwinismi oppositiossa / koonnut: Jukka Lindfors Suomi 1991 ; 2 ; 28-37
Irwin Goodman Soundi 1991 ; (...
Suomen rautakaudesta on nuorille kirjoitettu yllättävän vähän. Liisi Eränkö on kirjoittanut kirjan Rautakausi Suomessa. O 1990. On olemassa myös tietokoneohjelma Aikamatka Suomen esihistoriaan. WS 1998.
Matti Huurteen kirjassa 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. O 1979 on käsitelty rautakautta. Kirja sopii
hyvin myös nuorille lukijoille, tosin ei ihan pienille lapsille. Lapsille taas on suunnattu teos Alkuihmiset. WS 1990, mutta siinä käsitellään yleisesti esihistoriaa, ei Suomea erikseen.
Einar Juvan Suomen kansan historia, osa 1. O 1964 käsittelee esihistoriaa ja keskiaikaa. Siinä on pari sivua myös rautakaudesta.
Lisää aineistoa voitte etsiä PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Vasemman reunan HAKU-...
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen. Nämä löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta, joka on käytössä kirjastoissa.
Mäyry, Leena. Yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä tekstistä ja tekstitaidoista : kuvaus kahdelta Alavuden yläasteen yhdeksänneltä luokalta. Jyväskylä, 2005. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli. Saatavana elektronisessa muodossa: http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005329.pdf
Kartimo, Tiina Susanna. Seitsemänvuotiaan lapsen lukutaidon yhteys sukupuoleen ja virikeympäristöön / Tiina Susanna Kartimo, Katja Maria Mutanen. Joensuun yliopisto, 1996. Pro gradu -työ : Joensuun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Luokanopettajan koulutuslinja.
Valkonen, Liisa Eila-Kaarina. Kodin,...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, löytyy kyllä aineistoa maanmittauksesta ja maanmittausinsinöörien työstä (hakutyyppi aihehaku, hakusanat ”maanmittaus”, ”maanmittausinsinöörit”). Teosta, jossa käsiteltäisiin nimenomaan tämän alan työturvallisuutta, ei näyttäisi löytyvän. Yleensä työturvallisuudesta kyllä löytyy runsaasti aineistoa hakusanoilla ”työturvallisuus”, ”työturvallisuusmääräykset”, ”työturvallisuuslaki”. Muutama teos löytyy myös sanahaku-hakutyyppiä käyttäen yhdistämällä hakusanat ”maanmittaus” ja ”lainsäädäntö”, mutta niissäkään ei ainakaan luettelointitietojen perusteella näyttänyt olevan tietoa juuri työturvallisuudesta. HelMet-tietokannasta löytyy asiasanalla ”kartoitus” mm....
Saisio sisältyy suomalaisten kirjastojen ylläpitämään Kirjasampo -tietokantaan, sieltä löydät paljon tietoa ko. kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Kainin tyttärestä löytyy lisäksi Ylen sivulta artikkeli, sekä Pirkko Saision haastattelu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/pirkko-saisio-kainin-tytar-min…
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
