Täsmällistä vastausta kysymykseesi ei käytettävissä olevista lähteistä löydy. STAKESilta http://www.stakes.fi/ uskon löytyvän tuoreempaa ja selkeämpää tietoa.
Stakesin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 esitetään arvio, että runsaasti alkoholia käyttävä viidennes juo 75 prosenttia kaikesta alkoholista. Annos on 12 grammaa absoluuttista alkoholia (esim. Stakesin Taskumatti 2000 http://www.stakes.fi/tilre/alko.htm). Litra 100% alkoholia painaa 790 grammaa (Alkoholijuomien käsikirja 2, 1986, s. 9). Kokonaiskulutukselle löytyi vain vuoden 1997 luku 35.6 miljoonaa litraa, mutta kokonaismyynti on vuonna 1999 Taskumatin mukaan ollut 36 737 000 litraa. Laskutoimituksien avulla saadaan arvio annosten määrästä.
Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Robin Cook on 4.5.1940 New Yorkissa syntynyt amerikkalaiskirjailija. Hän on siviiliammatiltaan silmäkirurgiaan erikoistunut lääkäri. Cookilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Tappava tartunta, Sfinksi, Pahuuden paluu, Pahuuden paluu, Kuoleman ruhtinas, Kooma, Kohtalokas hoito, Aivoklinikka, Elämän merkit, Sokea piste, Pahan valta, Tahdon valtiaat, Aivot, Mutantti, Tuomio, Kooma, Virus, Kuume.
Suomeksi kirjailijasta löytyy tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista ja kirjallisuusarvosteluista: Portti no:4 1998 s.144-145, Ruumiin kulttuuri no: 3 1994 s.38, Savon sanomat 3.3.1998 ja Turun sanomat 21.3.1998.
Lisäksi voit etsiä suomeksi julkaistuista kirjoista kirja-arvosteluja
Kirjallisuusarvostelu-lehdestä kirjojen julkaisuvuosien mukaan.
Arto Kivimäen Roomalaisesta kalenterista vastausta en löytänyt, mutta internetistä löytyi erinäisiä linkkejä Google-hakukoneella http://www.google.com .
Hakusanoilla roma ja "vernal equinox" (=kevätpäiväntasaus, engl.) löytyi esim. seuraava linkki: Ancient Roman gods and goddesses http://www.crystalinks.com/romegods.html, josta selviää mm. seuraavaa:
"Mars was the consort of Rhea Sylvia and father of Romulus and Remus, and therefore the father of the Roman people. He was the Roman god of war, the beginning and ending of battles.
Mars was the god of young men and their activities, primarily war. He was celebrated in March and October. His festival was called the Quinquartus. It was five days of celebration during the vernal equinox. Mars...
Etelä-Koreasta ei suoraan löydy paljoa tietoa, mutta Linda Jakobsonin teokseen "Perinteen taika" (2001) kannattaa varmaan tutustua. Matkaoppaat sisältävät parhaimmillaan tietoa myös kulttuureista ja tavoista (esim. Robinson, Martin: Korea. Lonely Planet 2004). Kun hakua laajentaa koskemaan Aasiaa, löytyy tapakulttuuria ja kulttuurieroja koskevia teoksia, esim. Pukkila, Jaana: Kulttuurisukellus - kohteena Aasia (2002) ja Kulttuureja ja käyttätymistä: Aasia (Finntra 1999) sekä Worldmark encyclopedia of cultures and daily life. osa 3. Hakusanoja ovat Aasia ja siihen yhdistettynä tapakulttuuri, kulttuurierot, ruokakulttuuri.
Yle on tietysti asiantuntija, joten voit melko hyvin luottaa heidän vastaukseensa. Kuitenkin YLE:n vuosikirjoissa kerrotaan tarkasti kaikista radio- ja tv-toimintaan liittyvistä tapahtumista. Vuosikirjasta 1978-1979 löytyy esimerkiksi seuraava maininta (s. 116):
"Television uutistoiminta siirtyi kertomusvuoden lopulla kokonaan väriin. Maanantaista 14.5.1979 ei enää ollut mustavalkoisia maanantaipäiviä, vaan uutiset ovat kaikkina viikonpäivinä väreissä - kuitenkin lukuunottamatta uutisten käytössä olevan väristudion huoltokausia."
Väritelevision kehityksestä kertoo myös Paavo Velanderin teos "Kidekoneesta väritelevisioon" (Kirjayhtymä 1986). Siinä sanotaan, että vuonna 1974 saatin käyttöön Tohlopin väristudiot, jolloin yli puolet tv-...
Kersti Juva on suomentanut lauseen: "Ei ole mitään kodin veroista." (Ozin velho),
Marja Helanen-Ahtola taas: "Kodin veroista paikkaa ei olekaan." (Oz-maan taikuri) ja
Tuomas Nevanlinna: "Kotia ei voita mikään." (Ihmemaa Oz)
Helsigin yliopiston kirjasto on kansalliskirjasto, joka on avoin kaikille, joten lainausoikeuden saadaksenne teidän ei tarvitse olla opiskelija. Lainaamiseen tarvitaan Helka-kortti, jonka saa kirjastosta henkilölliyystodistuksen esittämällä. Käyttäjän on anottava korttia lomakkeella, johon on annettava henkilötunnus sekä osoite Suomessa.
Mainitsemianne teoksia ei valitettavasti kuitenkaan ole Kansalliskirjastossa lainattavina. Ainoastaan teos Martinson, Thomas H: Master the GMAT CAT 2002 teacher-tested strategies and techniques for scoring high löytyy käsikirjastokappaleena Kansalliskirjaston Amerikka-kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata ulos. Paikan päällä sitä on kyllä mahdollista käydä lukemassa.
Martinson, Thomas H. : GMAT...
Mildred J. Hillin laulun Happy birthday to you suomennos löytyy joiltakin nuoteilta ja myös äänitteiltä englanniksi laulettuna, mutta suomeksi laulettu versio näyttäisi löytyvän vain Elävät kivet -kuoron levyltä Joulu.
Aakkosia laulettuinakaan ei näytä paljon levytetyn. Esa Pakarinen on säveltänyt laulun nimeltä Aakkoset. Laulun sanoista ei tosin ole tietoa, mutta kappale löytyy ainakin lastenlauluja esittävän Loiskis-yhtyeen levyltä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.
Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole suomennettu, koska sitä ei löydy Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi Fennicaan on periaatteessa listattu kaikki suomalainen kirjallisuus. Hillin kirjoista on suomennettu ”Linnan kuningas” (”I’m the King of the Castle”), ”Rebekan varjo” (”Mrs de Winter”) ja ”Yön lintu” (”The Bird of Night”) sekä kirjavalioiden lyhennelmänä ”Taulun vangit” (”The Man in the Picture”).
Jos kirja olisi mielestäsi niin kiinnostava, että se pitäisi suomentaa, voit vaikka ehdottaa sitä kustantamolle. Viimeksi Hillin kirjan näyttää kustantaneen WSOY, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/show.
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
Olisiko kyseessä laulu "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa - -"
Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Toivo Särkkä, joka on elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila."
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/115752
Sanat täytynee tarkistaa elokuvan avulla, sillä niitä ei löydy kovinkaan helposti.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=f08db3b1-b3…
Etsitty sarja saattaisi olla BBC:n tuottama kuusiosainen The buccaneers (1995), joka nähtiin YLE TV1:n ohjelmistossa 3.9.-8.10.1995 Viattomat valloittajat -nimisenä. Se perustuu Edith Whartonin romaaniin The buccaneers (1938). Televisiolle sen ohjasi Philip Saville, pääosissa nähtiin mm. Mira Sorvino.
Malesian väestö on jakaantunut maan sisällä todella epätasaisesti. Itä-Malesiassa asuu 5,44 miljoonaa ihmistä ja Länsi-Malesiassa 21,2 miljoonaa. Ero on käsittämättömän suuri varsinkin kun Itä-Malesia on huomattavasti suurempi alue kuin läntinen Malesia. Syynä on Malesian korkea elintaso ja kaupungistuminen. Työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa eli käytönnössä läntisen Malesian suurissa keskittymissä kuten Kuala Lumpurissa, Subang Jayassa ja Klangissa.
Itä-Malesian Sarawakin ja Sabahin väkiluku on todellisuudessa tilastoitua suurempi sillä alueella asuu paljon laitonta työvoimaa.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Malaysia
http://en.wikipedia.org/wiki/Malaysia
Kuusiosainen norjalainen nuortensarja Tiden før Tim vuodelta 2002 esitettiin TV1:n ohjelmistossa keväällä 2003 nimellä Kohtalon ketju. Tämän jälkeen se on uusittu ainakin kerran, vuodenvaihteessa 2005-06.
"13-vuotias Tim loukkantuu vakavasti bussionnettomuudessa ja jää tajuttomaksi. Poliisilla on viisi teoriaa onnettomuuden syystä. 6-osaisen sarjan aikana Tim matkaa ajassa takaisin ja yrittää estää syyt yksi kerrallaan."
http://www.nrk.no/programmer/tv_arkiv/tiden_for_tim/
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Kyseinen laulu on R. Raalan säveltämä Pieni pilvi. Äänitettä laulusta ei löydy. Karkea melodianuotinnos ilman sointumerkkejä löytyy R. Raalan julkaisusta Laululeivonen. Tämän sävelmäkokoelman on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava useina erillisvihkoina 1912-1930. Joissakin kirjastoissa erillisvihot löytyvät yksiin kansiin koottuna kokoelmana.
Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019....
