Dekkareiden lukemistutkimuksia ei löytynyt. Sen sijaan yleisiä lukemistutkimuksia sekä dekkareita käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat lukemista ja dekkareita käsittelevät teokset:
Saarinen, Pirkko. 1998. Ihanaa vai pitkäveteistä - lukeminen nuorten harrastuksena. ISBN 951-692-420-4.
Niemi, Juhani. 1997. Suomalaisten suosikkikirjat. ISBN 951-23-3749-5.
Eskola, Katarina & Maaria Linko. 1986. Lukijan onni - poliitikkojen, kulttuurieliitin ja kirjastonkäyttäjien kirjallisista mieltymyksistä. ISBN 951-30-6413-1.
Eskola, Katarina. 1990. Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. ISBN 951-30-9502-9.
Ekholm, Kai & Parkkinen, Jukka (toim.): 1985. Pidättekö dekkareista:...
Korkea poolokaulus on tunnettu jo keskiajalla, mutta "poolokaulus" -nimityksen alkuperä on jäänyt hieman hämärän peittoon. Kaulus tunnetaan myös englanninkielisessä maailmassa nimillä "polo neck" ja "turtle neck".
"Polo shirt" -paidan historia on juontaa tennikseen. Paidan kehitti tennistähti René Lacoste 1920-luvulla. Peliuransa jälkeen hän loi paidasta menestyvän myyntituotteen, jonka myös hevospoolon pelaajat ottivat omakseen. Siitä nimi. Molempia paitatyyppejä yhdistää rento ja ilmava, pehmeä kangastyyppi.
Lisää aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Polo_shirt
https://tyylit.fi/olennaiset/miehen-kesatyyli-pikeepaita
Toin perrään, toen perrään tai toeperrää ovat murreilmaisuja, joiden merkitys on "toden totta", "todellakin". Toeperrää-muodossa sen selitys löytyy Kaisu Lahikaisen kirjasta Silviisii: eteläkarjalaisen murteen sanakirja. Sanonta vähän eri muodoissaan on tuttu ainakin myös savon ja kaakkoismurteissa.
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
Laulun nimi on Lehdet lentää ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maisa Krokfors . Laulu sisältyy mm. teokseen Laulun aika : Pööpötien laulukirja (toim. Eeva Alho ja Soili Perkiö, 1988).
https://finna.fi/
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
Kyseessä on oletettavasti Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, suomennettu 1995. Kirjaa myydään romaanina kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa.
Hei,
kyseessä lienee Shakespearen komedia "As you like it", joka on suomennettu nimellä "Kuten haluatte".
Kyseisen otteen voi lukea kokonaisuudessaan esim.
internet-osoitteessa:
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/appro/persoona/persoona.html
Rap ja hip hop -kappaleiden taustoja löytyy netistä seuraavilta sivuilta:
http://www.mikseri.net/artists/hiphoptaustoja.51390.php
http://www.mikseri.net/music/search.php?
action=search&genre=391
http://www.buyabeat.com/music_background.htm
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Tea nimestä on kysytty jo aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Nimi Tea on lyhentymä nimestä Dorotea, joka taas on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa "Jumalan lahjaa". Nimestä tunnetaan lisäksi kirjoitusasut Teea ja Thea. Kirjastojen nimikirjoista voi etsiä tietoa etunimistä, esim. Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Runon nimi on Annin usko ja sen kirjoittaja on Immi Hellén. Runo löytyy useistakin lastenrunokirjoista, mutta se on esim kirjassa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja s. 175. Sävellyksen on tehnyt R. Raala eli Berndt Sarlin ja se löytyy esim. R. Raalan Laululeivosesta.
Tšekin kielestä suomennettua kirjallisuutta on saatavilla jonkin verran. Mainitsemiesi Milan Kunderan, Jaroslav Hašekin ja Franz Kafkan lisäksi suomennoksia on seuraavilta kirjailijoilta (suluissa on mainittu suomennetut teokset ja suomennosvuodet).
Alexandra Berková (Uskollisen reppanan kärsimykset, 1997; Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994)
Karel Čapek (Puutarhurin vuosi, 1961; Salamanterisota, 1938)
Ladislav Fuks (Herra Theodor Mundstock, 1970)
Bohumil Hrabal (Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, 1966; Tarjoilin Englannin kuninkaalle, 1991; Liian meluisa yksinäisyys, 2008)
Stanislav Klíma (Loistava Nemesis, 1999; Ruhtinas Sternenhochin kärsimykset : groteski romaani, 1994)
Pavel Kohout (Hirttäjätär, 1978; Kysytään...
Kysymykseen on mahdoton vastata, koska kukaan ei tiedä, kuinka paljon Raamattuja on maailmassa kaikkina vuosisatoina painettu. Wikipedian artikkelin mukaan pelkästään englanninkielisiä ns. Gideonin raamattuja on painettu yli 2 miljardia kappaletta ja Jehovan todistajat arvioivat kokonaismääräksi 6 miljardia. En onnistunut löytämään edes karkeata arviota pelkästään Suomessa julkaistujen Raamatun eri versioiden painosmääristä (painosmäärät ovat yleisesti ottaen ns. liikesalaisuuksia), mutta on selvää, että sitä on täytynyt pelkästään viralliseen seurakuntien käyttöön painattaa satojatuhansia, todennäköisesti yli miljoonankin menevä määrä.
Raamattu on laaja teos, mutta se painetaan usein ohuelle erikoispaperille, josta käytetään myös...
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
Muuan mies: Karhukaiset
Muuan mies: Tonnikala
Chisu: Tipping Point
Eppu Normaali: Puhtoiset vesistömme; Suomi-ilmiö
Juliet Jonesin Sydän: Menossa alas
Hassisen Kone: Jeesus tulee
Luonteri Surf: Silta
Kirka, Varrella virran
Badding, Hymyile Miss Universum
Hector, Kuunnellaan vaan taivasta
Juha Vainio, Vanhoja poikia viiksekkäitä (Saimaan norppa)
Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet
Juice, Matteus, Markus, Luukas ja mä
Juice, Usko sinä vaan
Juice, Jeesus pelastaa
Love Recordsin kokoelmalevy Suojele luontoa, ihmistäkin
Myös Kari Peitsamolla, Kotiteollisuudella ja Apulannalla on uskontoa sivuavia kappaleita
Anneli Saariston esittämän kappaleen "La dolce vita" on säveltänyt Matti Puurtinen ja sanoittanut Turkka Mali. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta ja maakuntakirjastojen monihausta emme löytäneet sitä italiankielisenä.
Suomen äänitearkiston tietokannasta löytyy samanniminen kappale, jonka esittäjä on Gonzales. Emme saaneet kuitenkaan selvää, onko kyseessä sama melodia. Kyseessä on single-levy. Emme löytäneet kirjastoa, josta sitä saisi lainaksi.
After Dark -yhtyeeltä löytyy "La dolce vita", mutta emme voineet levyltä tai nuotista tarkistaa, onko siinä sanoja vai pelkkä melodia ainoastaan.
Jyväskylän luokassa 78.355 (elokuvamusiikki) on WORLD cinema classics [Äänite] : songs from movies around the globe. Siinä on kappale "La dolce...
Tällaisia tavalla tai toisella oppimisvaikeuksiin liittyviä kertomuksia eri-ikäisistä lapsista olemme löytäneet:
Gavalda, Anna: 35 kiloa toivoa (Gummerus, 2004). 13-vuotiaalle Grégoirelle koulu on kauhea paikka ja läksyjen tekemisestä ei tule mitään. Häntä kiinnostavat aivan muut asiat, nikkarointi ja keksintöjen tekeminen.
Hayden, Torey: Pöllöpoika (Otava, 2005) Tarina väheksytyn ja syrjityn koulupojan ystävyydestä tytön kanssa, jota puolestaan kiusataan fiksuutensa takia
Kallioniemi, Tuula: Konsta eka A (Otava, 2004) Konsta aloittaa koulun ja monet asiat ovat outoja ja jännittäviä. Melkein kaikki muut tuntuvat jo osaavan lukea ja Konsta on varma, ettei opi ikinä.
Lindquist, Marita: Tuuti ja pahankurinen b (WSOY, 1973) Luku- ja...
Näitä etunimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaukset:
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti...
Sukunimet Kaski, Kaskela ja Kaskinen ovet pääasiassa länsisuomalaisia sukunimiä. Sukunimi Kaskela levittäytyy tasaisesti Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Joissain tapauksissa talon nimi on saanut alkunsa siitä, että se on rakennettu kasken paikalle, josta sitten on tullut sukunimi. Lisätietoa löytyy teoksesta: Sukunimet. Toim. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. Otava.
