Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
Svinhufvudin suku on peräisin keskiajalta Ruotsin Taalaimaalta. Ilmeisesti jo 1400-luvun alussa suvun edustaja oli käyttänyt villisian päätä vaakunassaan. Sukunimenä sitä käytettiin varmuudella 1400-luvun puolivälin jälkeen. Svinhufvudin suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1627 nimellä Svinhufvud af Qvalstad tämän vaakunatunnuksen mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Svinhufvud_af_Qvalstad
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svinhufvudsläkten
Seuraavassa muutama lähinnä Internetistä löydetty herneenkasvatusvinkki:
Ennen istutusta herneen siemeniä on syytä liottaa vedessä yön yli, tai jos käyttää kuivaherneitä, niin kauan että alkeisjuuri alkaa pilkottaa. Siemenet istutetaan kosteaan multaan, jota kastellaan tarpeen mukaan (ei liian kosteaksi). Taimet on syytä tukea kukkakepeillä. Herneen kasvulle suositeltava mullan pH on yli 6 (6,5-7,5). Jos haluaa edistää pituuskasvua, kannattaisi käyttää typpirikasta lannoitetta, koska korkea typpitaso saa herneen kasvamaan vartta ja palkojen kehitys viivästyy.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan tuo vuonna 1933 julkaistu käännös Kansojen varallisuus 1 : ensimmäinen nide on jäänyt ainoaksi käännökseksi - ja keskeneräiseksi - teoksesta "An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations".
Koiran yskimiseen voi olla monta syytä. Nielun tulehdukseen liittyy yskää, kun tulehdus leviää nielusta keuhkoputkiin. Henkitorven tulehdus kuuluu kovana hakkaavana yskänä. Yskiminen on myös yksi penikkataudin oire (monien muiden oireiden ohella)sekä kennelyskän (parainfluenssan) oire. Krooninen yskä voi johtua mm. sydänviasta, keuhkokasvaimista tai loisista. Mainitsit, ettei eläinlääkäri ota vastaan tartuntavaaran vuoksi vastaan. Siinä tapauksessa voisit soittaa Yliopistollisen eläinsairaalaan numeroon 1911 (Helsingin yliopiston vaihde) tai numeroon 19149601 ( pieneläinsairaalan ajanvarausnumero).
Lähde: Paatsama, Saki: Terve ja sairas koira (1995)
Haikka, Sari: Koiran eläinlääkäri (1995)
http://www.vetmed.helsinki.fi/yes/default.htm
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Turun kaupunginkirjaston Vaski-verkkokirjaston kautta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… voit hakea aiheeseen liittyviä kirjoja esimerkiksi asiasanalla
’hoitotarve’. Tällä asiasanalla haettaessa löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Syväoja: Hoidon tarpeen arviointi (2009)
Itälä: Hoidon saatavuuden seuranta (2006)
Fagerström: Finnhoitoisuus: hoitotyön benchmarking: projektin loppuraportti 2000 – 2002 (2003)
Fagerström: The Patient’s caring needs: to understand and measure the unmeasurable (1999) (väitöskirja, Åbo Akademi)
Muita mahdollisia asiasanoja ovat mm. ’hoitotyö’, ’arviointi’ ja ’hoito’. Asiasanoja voi valita useamman, esim. yhdistelmät 'hoitotyö' ja 'arviointi' ja 'hoito' ja 'arviointi'....
Yksityisyyden suoja työpaikalla on tiukka, mutta koska työpaikan tilanteet ja työsopimukset voivat olla moninaisia, sinun kannattaa keskustella asiasta joko ammattiyhdistyksesi luottamusmiehen tai ammattiyhdistyksen lakimiehen kanssa. Jos et kuulu liittoon, apua voit saada ainakin seuraavista palveluista :
Kysy eduskunnan kirjastosta :
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/feedback/tietopalvelukysymys.htx
Etelä-Suomen aluehallintovirasto : Työsuhde- ja työhyvinvointipäivystys :
http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_asiakaspalvelu
Asiaan liittyviä lähteitä:
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759#L7P23
Laki yksityisistä turvallisuuspalvelveluista :
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/...
Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio.
Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Varsinaista elämäkertaa ei Hellaakoskesta ole Kupiaisen teoksen jälkeen tehty. Kiinnostavia julkaisuja voisivat kuitenkin olla "Viimeinen dinosauri--Aaro Hellaakoski 1893-1952 näyttelyjulkaisu" / [näyttelyn tekstit Raija Majamaa] Helsingin yliopiston kirjasto, Helsinki, 1993,ISBN 951-45-6411-1. // Valkonen, Kaija: "Suurin on rakkaus". WSOY, Porvoo, 1997, 951-0-21783-2 (mm. Aaro ja Lempi Hellaakosken rakkauskertomus). // Leikola, Anto: "Hellaakoski, elävä runoilija : kolme tekstiä Aaro Hellaakoskesta". Oulu : [Oulun yliopisto], 1984, ([Eripainossarja] / Oulun Yliopisto. Historian laitos; n:o 97), ISBN: 951-42-1664-4 (nid.). Teosten saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ainamo on johdos nimiryhmästä Aina, Aini ja Aino. Aino on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto, jonka muunsi henkilönnimeksi Elias Lönnrot.
Nimi V. Kulla Lisbeth Salanderin ovessa viitannee Astrid Lindgrenin toisen tunnetun hahmon Peppi Pitkätossun kotitalon nimeen Huvikumpuun. Huvikumpu on ruotsiksi Villa Villekulla.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_Villekulla
Asian parhaiten osaa varmaankin selittää Ilmatieteenlaitos, muuta Tapio J. Tuomen tekemässä Ukkosta ilmassa ja Tähtietieteellinen yhdistys Ursan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa selitetään salaman valon syntymistä hapella, typellä ja aallonpituuksilla. Tutustumalla kirjaan saa tarkemman selityksen. Seuraavilla sivuilla on tietoa ukkosesta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha
http://www.fmi.fi/abc
Kirjoja aiheesta:
Ilmakehä, sää ja ilmasto, tekijänä Hannu Karttunen (Otava 2008)
Tapio J. Tuomi: Ukkonen ja salamat (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993)
Kiinan kielessä ei ole kirjaimia, vaan tavumerkkejä, joita on kaikkiaan noin 50000. 1500-2000 merkkiä osaava henkilö voi lukea tavallista tekstiä. Yksi tavu voidaan lausua viidellä eri tavalla riippuen sävelkorosta eli toonista. Esim. jos kiinalainen sanoo ’wen’ se voi merkitä 1. sopivan lämmin 2. haistaa 3. suudella 4. kysyä ja tavu ’ni’ 1. tyttö 2. villakangas 3. sinä 4. kyllästyä toonista riippuen. Samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon. Lähde: Guo, Hai : Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin, 2007. Katso muita vastauksia vastaaviin kysymyksiin Kysy kirjastohoitajalta -arkistosta kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli.
Seuraavista Pohjanmaan rakennusperinnettä käsittelevistä kirjoista saattaisi löytyä tarvitsemasi tieto:
[1] Lång-Kivilinna, Gunilla: Kuistilla : rakennusperinne ja sen vaaliminen Pohjanmaalla. Vaasa 1997.
[2] Mentula, Antti: Suuntaviivoja : Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla. Vaasa 2005.
[3] Härö, Elias & Kaila, Panu: Pohjalainen talo : rakentajan opas. Helsinki 1976.
[4] Leppo, Markus: Talonpoikaistalot. Porvoo 1973.
[5] Kolehmainen, Alfred & Laine, Veijo, A.: Suomalainen talonpoikaistalo. 1979.
[6] Heikkinen, Heinämies, Jaatinen, Kaila & Pietarila: Talo kautta aikojen. Osa 2: Kiinteän sisustuksen historia. Helsinki 1989.
Pohjalaistalon historiaa käsitellään myös mm. Etelä-Pohjalaisen osakunnan julkaisusarjassa Kyrönmaa....
Etsimäsi kaltaisia cd-levyjä löytyy Helmet-kirjastosta runsaasti. Ne löytyvät Helmet-haussa käyttämällä sanahaussa hakusanoja 'rentoutus' ja 'taidemusiikki': http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rentoutus+taidemusiikki&m=&l=&…
Näistä suosittelemme erityisesti Naxoksen julkaisemaa 3 cd:n kokoelmaa "Levollisia hetkiä : lähes 4 tuntia levollista ja rauhoittavaa klassista musiikkia": http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=levollisia+hetk…
Kyseinen teos on nimeltään Batrakhomyomakhia (Rottahiiritaistelu) ja sen tekijästä ei ole tietoa.
Rottahiiritaistelussa parodioidaan antiikin sankarieepoksia, mm. Homerosta. Gunnar E. Rancken on suomentanut katkelmia teoksesta ja käännökset löytyvät vuonna 1927 ilmestyneestä kirjasta Poimintoja klassillisesta runoudesta. Ranskankielisen käännöksen (La Batrachomyomachie ou Combat des grenouilles et des rats. 1865) pituus on 70 sivua, suomennettuna on vain 7 sivua.
Tiedonlähteenä tiedon etsimisessä oli Maarit Kaimion, Teivas Oksalan ja H.K. Riikosen teos Antiikin kirjallisuus ja sen perintö.
Ulkoministeriön verkkosivuilta löytyy tietoa kansainvälisten asioiden valmennuskurssista (Kavaku), jonka kautta aukeaa tie diplomaattiuralle. Monivaiheiseen valintaprosessiin sisältyy esimerkiksi alkuhaastattelu, aineistokokeet, kielikokeet ja koko päivän kestävä soveltuvuusarviointi. Ulkoministeriön sivuilla nimetään diplomaattiuralle seuraavat muodolliset kelpoisuusehdot:
Suomen kansalaisuus
ylempi korkeakoulututkinto
säädetty kotimaisten kielten taito (erinomainen suomen kielen taito ja vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito)
hyvä taito käyttää suullisesti ja kirjallisesti yhtä, ja lisäksi tyydyttävä taito käyttää suullisesti ja kirjallisesti toista seuraavista kielistä: arabia, englanti, espanja, japani, kiina, portugali,...
