Ainakin seuraavista kirjoista löytyy tietoja Kreikan ruokakulttuurista: Lakopulos, Kirsti: Tie miehen sydämeen kreikkalaisittain, 1989; Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö, 2003; Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja : terveen elämän avain, 1997;Maailman
keittiöitä: Kreikka : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Kreikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1997; Ljunggren, Hará: Ruokaretkellä Kreikassa, 1980. Voit tarkastaa kirjojen saatavuuden Hyvinkään kirjaston aineistotietokannasta: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163
Tässä osoitteessa on värssypankki netissä, josta voi valita runoja eri tilaisuuksiin. http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
Aforismit ja muistolauseet ovat kirjastossa luokassa 10.8
Kaunis muistolausekirja on esim. teos:
Sanat kultaa: säkeitä iloon ja suruun, toim. Eila Jaatinen.
Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Löydät kirjastosta, Suuri toivelaulukirja 6, sivu 62. Lähde: Suuri toivelaulukirja, yhteinen hakemisto
http://www.f-kustannus.fi/tlkpdf/STLK%201-18.pdf
Kirjojen kustannuspäätöksistä päättää kustantaja eli tässä tapauksessa Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ainakaan ensi syksynä ei ennakkotietojen mukaan ole suomennoksia tulossa. Viimeisin suomennos on vuodelta 2005: Lisa ja äitienpäivän yllätys ja kyseessä on kirjasarjan 24. osa. Voit tietysti lähettää toivomuksesi Tammen asiakaspalveluun osoitteella asiakaspalvelu@tammi.fi.
HelMet Library is a consortium of four public libraries in Finland: Espoo City Library, Helsinki City Library, Kauniainen City Library and Vantaa City Library. These four public libraries share the same library database and the library system. The Millennium Library System by Innovative Inter-faces Inc. was installed during 2002 and opened for public use on February 3rd 2003. The number of visits to HelMet Catalog/HelMet Web Library (www.helmet.fi) in 2010 totalled approximately 5,2 million.
Yearly (2003-2010) statistics about HelMet web visits can be found in the attachment.
Every city collects their own specific statistics. Therefore I cannot supply here any total figures.
Some information about HelMet Web Libary can be found on the...
J. Karjalaisen säveltämänä tämä L. Onervan "Kehtolaulu" eli "Heijaa heijaa" (Kultainen kehto, purppuralaiva) löytyy Sakari Kuosmasen albumilta Entä jos... (EMI 2003).
Runon teksti löytyy Madetojan sävellyksen nuottina monestakin kokoelmasta, mutta nopeimmin sen saan tämän linkin takana olevasta laululyriikan tietokannasta: http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=72471. Onerva on vielä tekijänoikeuden suojaama, joten sanoja ei voi kopioida tähän suoraan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tuunainen ja Tuunanen ovat saman suvun nimiä, joista Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvun lopulle tultaessa Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa sekä Itä-Savossa. Nimen taustalla voisi olla karjalainen miehennimi Anton.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
Kirjassa Mihin Suomi uskoo tänään ( Harri Heino, 1997) esitellään Suomessa esiintyviä uskonnollisia yhteisöjä. Urantia-kirja ilmestyi englanniksi 1955 ja suomeksi se käännettiin 1993. Kirjan teksti on (U-kirjan mukaan) ihmistä korkeampien kosmisten olentojen antama. Kirjassa halutaan oikaista tai täydentää Raamatun tekstiä ja näin antaa ihmisille ”uusi käänteentekevä” mahdollisuus ymmärtää universumia, itseä ja Jumalaa.
Myös Internetistä löytyy monenlaista tietoa Urantia-kirjasta.
Esimerkkeinä sivu http://www.urantia.org/ubis/iukk-su.html ,jonka on tuottanut Urantia Foundation ja http://personal.eunet.fi/pp/ske/Urantia.html ,joka on yksityisen kansalaisen kotisivu. Huomannet, että näkökulma kirjaan on perin erilainen. Kirjaan voi...
Joensuun kaupunginkirjastossa on kirja Birgitta Birath: Aivojumppa: oppimista parantavia liikeharjoituksia, Basam Books, 1999. Siinä esitellään lukuisia harjoituksia kuvin ja tekstein.
Kansallisbibliografiatietokannasta löytyi ennakkotieto Paul Dennisonin kirjasta Aivojumppa: opettajan opas. Kustantaja on Suomen kinesiologayhdistys, mutta kirja ei ole vielä ilmestynyt. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta selviää, että Paul E. Dennisonin kirjaa Edu-K for kids: the basic manual on educational kinesiology for parents & teachers of kids on ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Carla Hannafordin kirjat The dominance factor, 1997 ja Smart moves, 1995 käsittelevät myös asiaa. Edellinen on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa ja...
Kysymyksestä ei käy ilmi, jääkö kanto alkuperäiselle paikalleen maahan. Vai onko tarkoitus jättää maasta irrotettu kanto luonnontilaan kuten kantopuutarhassa. Vai onko kyseessä pöllin työstäminen.
Pöllien nikkaroinnista puunkuorineen löytyy ohje esimerkiksi Meillä kotona-sivustolta. Sivun osoite on https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-pihakalusteet-polleista
Esimerkin pöllit on kuivattu ulkona ilmavasti pressujen alla. Hidas kuivuminen estää pöllien halkeamisen.
Puulajien lahoaminen tapahtuu eri tavalla, ja lajit soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Puulajeista ja käyttökohteista -sivustolta saa lisätietoa puulajien käyttökohteista ja lahoamisesta. Sivuston osoite on
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/...
Jos Harry Potter -kirjat ovat kerran miellyttäneet, seuraavat kirjat muistuttavat niitä ja voisivat sopia hyvin jatkoksi:
– Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; sarjan kolme ensimmäistä osaa yhtenä kirjana)
– Peter Bergting: Tulinoita (Readme.fi, 2017; sarjakuva)
– D. D. Everest: Archie Greene ja taikurin salaisuus (Art House, 2015)
– Jessica Townsend: Morriganin koetukset (Otava, 2018)
Edellä mainitut sarjan aloittavat kirjat ovat hyvin pottermaisia, mutta jos hiukan erilaisetkin kirjat kiinnostavat, seuraavia on suositeltu Harry Potter -kirjat lukeneille:
– Tony DiTerlizzi ja Holly Black: Spiderwickin kronikat -sarja
– Michael Ende: Tarina vailla loppua (Otava, 1982)
– Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001;...
Voit hakea aiheesta tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haulla kirjoittamalla sanahakuun asiasanat "kauneudenhoito AND historia" tai "kauneudenhoito AND kulttuurihistoria" tai "kosmeettiset aiheet AND historia".
Ohessa muutama esimerkki Helmet-kirjastoista löytyvistä aiheeseen liittyvistä teoksista:
Rusoposkia, huulten purppuraa : kosmetiikka ja nainen kautta aikojen / [teksti Kaari Utrio, Una Nuotio, Taina Heikkilä], Tekniikan museon julkaisuja, 1995.
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit ja hiusväriaineet / toimittanut Lotta Ehrnrooth , Kuluttajavirasto, 1994.
Kerro kerro kuvastin : kauneudenhoidon käsikirja / Una Nuotio, Otava, 1997.
Lisäksi Turun yliopistossa on tehty muutama aiheeseen liittyvää historian alan pro...
Sukunimet Kaski, Kaskela ja Kaskinen ovet pääasiassa länsisuomalaisia sukunimiä. Sukunimi Kaskela levittäytyy tasaisesti Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Joissain tapauksissa talon nimi on saanut alkunsa siitä, että se on rakennettu kasken paikalle, josta sitten on tullut sukunimi. Lisätietoa löytyy teoksesta: Sukunimet. Toim. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. Otava.
Kaikkien Suomen kirjastojen varaustilanteen saa selville vain laskemalla eri kirjastojen varaukset yhteen. Suomessa on lähes 400 kuntien pääkirjastoa. Useimmat kunnankirjastot kuuluvat johonkin yhteiseen kirjastojen aineistotietokantaan, mutta erillisiä varausjonoja on silti lukuisa määrä. Frank-monihaun kautta selviää niiden maakuntakirjastojen tilanne, joilla on yhteinen kirjastojärjestelmä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin suuri määrä kirjastoja. Lisäksi kirjaa ja varauksia voi olla muissakin kuin kuntien kirjastoissa. Eli yhden kirjan kaikien varausten laskeminen olisi melkoinen työ.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa Prosenttijengin 20 kirjalla on 115 varaajaa.
Frank-monihakuun pääsee tästä:
http://monihaku.kirjastot.fi/
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan mm. näin:
”Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.”
Koko laki löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Laissa puhutaan suunnitelmasta potilaan hoidon järjestämiseksi. Suunnitelmaan pitää kaiketi kuulua myös hoidon jatkamisen järjestäminen potilaan kotiuttamisen jälkeen.
Kannattaa kysellä asiasta tarkemmin oman kunnan vanhusten palvelujen...
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta...
Perävaunujen rakentamisesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Juurikkala, Jussi: Perävaunut (Otava, 1976)
Porter, Lindsay: The complete trailer manual (Porter Publishing, cop. 1996)
Knuutila, Juha-Ville: Monikäyttöisen kevytperävaunun suunnittelu ja dokumentointi (Turun teknillinen oppilaitos, 1999)
Kahta ensimmäistä on ainakin Helsingin kaupunginkirastossa http://www.lib.hel.fi/, josta ne ovat kaukolainattavissa. Porterin kirja käsittelee pääasiassa perävaunujen huoltoa ja korjausta, mutta siinä on jonkin verran tietoa myös rakentamisesta. Knuutilan teos on opinnäytetyö ja mahdollisuutta sen kaukolainaamiseen voit tiedustella lähikirjastostasi.
