Tiettävästi aikoinaan Neuvostoliitossa sensuroidut tekstinpätkät ovat kursiivilla Bulgakovin huikean teoksen ensimmäisissä suomenkielisissä painoksissa.
Toinen painos ilmestyi kahtena niteenä vuonna 1976, seuraavissa painoksissa niteet on yhdistetty.
Valitettavasti en omin silmin päässyt tarkistamaan yhtäkään sellaisista painoksista, joissa kursivoinnit todennäköisesti ovat vielä tallella. Mutta kollegani muissa kirjastoissa olivat avuliaita ja plarasivat kirjoja puolestani. Heidän silmiensä mukaan sinun kannattaisi katsastaa nämä:
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 1. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182089~S9*fin
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 2. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182088~S9*fin...
Helsingin kaupunginkirjaston alkuaikojen historiikissa (Sven Hirn, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi; Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940) kerrotaan, että ensimmäisenä toimintavuotena, vuonna 1860 "lainausmerkintöinä listattiin yksilöidyt tiedot sekä lainatusta kirjasta että lainaajasta - numerotunnisteet otettiin käyttöön paljon myöhemmin." (s. 24). Tampereelta on tallella varhaisin tamperelainen lainausrekisteri 1860-luvulta, vihko, johon merkittiin lainaaja, lainattu kirja ja palautuspäivämäärä (s. 28). Tällöin kirjastokortti ei siis vielä ollut käytössä.
Kirjastokortti on otettu käyttöön eri puolilla Suomea ja erikokoisissa kirjastoissa eri aikaan. Tampereen kaupunginkirjaston historiikista (Matti Wacklin, Kaikkien sielujen...
Runojen tulkitseminen ei ole yksinkertaista enkä osaa antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, millaisiin tilanneisiin runo sopii. Tällä kertaa on kuitenkin mahdollista kysyä runoilijalta itseltään. Otin Heli Pukkiin yhteyttä hänen Ideri-yrityksensä kautta ja näin runoilija-taiteilija kertoi kyseisestä runosta:
"Silta-runon toivon jokaisen lukijan tulkitsevan omalla tavallaan...huomiseen ja läheiseen uskovana, lohduttavana, auttavana, kättä ojentavana ja kannustavana, rohkaisevana, surun yhteisenä jakamiskokemuksena... Olen saanut itse kokea ympärillä olevan avun tärkeyden, jo ihan siinä että tietää avun olevan lähellä jos sitä vain tarvitsen. Toivoisin että käden ojentaminen ja auttaminen olisi aina ihmiselle tärkeä osa tätä elettyä elämää...
Tšekin kielestä suomennettua kirjallisuutta on saatavilla jonkin verran. Mainitsemiesi Milan Kunderan, Jaroslav Hašekin ja Franz Kafkan lisäksi suomennoksia on seuraavilta kirjailijoilta (suluissa on mainittu suomennetut teokset ja suomennosvuodet).
Alexandra Berková (Uskollisen reppanan kärsimykset, 1997; Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994)
Karel Čapek (Puutarhurin vuosi, 1961; Salamanterisota, 1938)
Ladislav Fuks (Herra Theodor Mundstock, 1970)
Bohumil Hrabal (Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, 1966; Tarjoilin Englannin kuninkaalle, 1991; Liian meluisa yksinäisyys, 2008)
Stanislav Klíma (Loistava Nemesis, 1999; Ruhtinas Sternenhochin kärsimykset : groteski romaani, 1994)
Pavel Kohout (Hirttäjätär, 1978; Kysytään...
Tässä joukko kollegoiden ehdotuksia:
Muuan mies: Karhukaiset
Muuan mies: Tonnikala
Chisu: Tipping Point
Eppu Normaali: Puhtoiset vesistömme; Suomi-ilmiö
Juliet Jonesin Sydän: Menossa alas
Hassisen Kone: Jeesus tulee
Luonteri Surf: Silta
Kirka, Varrella virran
Badding, Hymyile Miss Universum
Hector, Kuunnellaan vaan taivasta
Juha Vainio, Vanhoja poikia viiksekkäitä (Saimaan norppa)
Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet
Juice, Matteus, Markus, Luukas ja mä
Juice, Usko sinä vaan
Juice, Jeesus pelastaa
Love Recordsin kokoelmalevy Suojele luontoa, ihmistäkin
Myös Kari Peitsamolla, Kotiteollisuudella ja Apulannalla on uskontoa sivuavia kappaleita
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
Näitä etunimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaukset:
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti...
Frank-monihaku on hyvä aineiston paikantamiseen, mutta en välttämättä suosittelisi sitä noin haastaviin hakutehtäviin. Frank kaivaa tietonsa monista eri tietokannoista, eivätkä sen hakuominaisuudet ole siksi parhaat mahdolliset tällaiseen.
Sen sijaan suosittelisin käyttämään kirjojen hakemiseen esimerkiksi osoitteesta https://finna.fi löytyvää Fennica-tietokantaa. Alfamerin julkaisemat kirjat saa siellä esiin sanahaulla kirjoittamalla hakukenttään ”Alfamer”. Jos haluat saada vielä tietyn automerkin kirjoja, lisää automerkki hakusanaksi. Esimerkiksi hakusanat ”Alfamer” ja ”Fiat” kaivavat esiin useita Alfamerin julkaisemia Fiatin korjausoppaita. Hakusanat ”Autodata” ja automerkin nimen kirjoittaminen Fennican hakukenttään näyttävät tuottavan...
Imagen ehdokas ensimmäiseksi Suomessa painetuksi CD-levyksi voi hyvinkin pitää paikkansa: ajankohta osuu hyvin yhteen kotimaisen CD-tuotannon aloittamisen kanssa. Ensimmäinen suomalainen CD-tehdas CD-Linja Oy aloitti toimintansa 1990-luvun puolivälissä. Jo alunperin 60-prosenttisesti ruotsalaisen DCM:n (Digital Communication Media) omistuksessa olleesta CD-Linjasta tuli vuonna 2001 osa DCM-konsernia. Se yhdistyi tanskalaiseen SDC DanDisciin vuonna 2005, ja näin muodostuneen yhteispohjoismaisen konsernin nimeksi tuli Dicentia. - Nykyään ainoa suomalaisomistuksessa oleva CD- ja DVD-tehdas on Data-Mate.
Lähteet:
Mika Koivusalo, CD-levyjä suomalaisesta tehtaasta. Hifi 6-7/1996
Juhani Kolomainen, Äänen kuningatar : kotimainen cd-levyjen...
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo kokoelmasta Niin vaihtuivat vuodenajat (1964), sarjasta Ajan ja tilan suhteita. Kyseinen runo on nimeämätön ja se alkaa näin: Jotakin on mennyt, tiesi lintu.... Runo on luettavissa myös esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (s. 263).
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
Nimi "Kupiainen" juontaa juurensa sanasta "kupias", joka merkitsee työvoutia ja päällysmiestä. Kupiainen on alkuaan sekä karjalainen, että savolainen sukunimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Mahtaisiko olla kyse Camelot-nimisestä piirroselokuvasta vuodelta 1998? Suomen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä löytyvät tiedot vuonna Suomessa vuonna 1999 esitetystä animaatioelokuvasta. Lisää tietoa elokuvasta voit lukea kansainvälisestä iMDB-elokuvatietokannasta.
Elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta on lainattavana joissakin Suomen kirjastoissa. Frank-monihaulla voi tarkistaa, minkä kirjastojen kokoelmiin tallenne kuuluu. Voit tilata tallenteen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
http://www.imdb.com/title/tt1125860/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.elonet.fi/fi
Valitettavasti tämä Kari Kuijalan säveltämä ja Pertti Mäenpään sanoittama KAUNEIMMAT RUUSUT kuuluu niihin lauluihin, joita ei kohtalaisesta suosiostaan huolimatta ole nuottimuodossa koskaan julkaistu. Nyt pitäisi Rautjärvellä löytää joku sovitustaitoinen ihminen, joka levyltä kuuntelemalla pystyisi tekemään kuorosovituksen nuotit.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
Koska teet sukututkimusta kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy mm. seurakuntien kirkonkirjat. Lähikirjastosi henkilökunta osaa varmasti auttaa sinua.
Kirjastossa voit käydä netissä ja esim. osoitteessa http://finna.fi löytyy 70 viitettä kun käytät asiasanaa Juupajoki. Samoja viitteitä löytyy myös Linnea tietokannoista.
Esim. kirjasta Muistoja muurahaisten polun varrelta : elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa / toimittanut Maritta Jokiniemi-Talvisto Julkaistu: [Juupajoki] : Juupajoen kunta, 1999 voisi olla hyötyä sinulle.
Kysymyksesi ensimmäinen osa koski ranskalaisen lauluyhtyeen "A sei voci" sopraanoa. Lauluyhtyeen kotisivuilta http://www.aseivoci.com/ ei käynyt laulajien nimiä ilmi, ainoastaan johtaja: Bernard Fabre-Garrus. On tyypillistä, että isommat lauluyhtyeet ja kuorot esiintyvät yhtyeen/kuoron nimellä eikä jäseniä aina yksilöidä. Esiintymis- ja levytyskokoonpanot saatetaan koota isommasta laulajien joukosta ja siten kokoonpanoissa voi olla levytyksittäin vaihtelua. Mikäli sinua kiinnostaa kyseisen levytyksen laulajien nimet, mainitulla yhtyeen kotisivulla on painike "Contact", josta aukeaa yhteydenottolomake. Lomake on tarkoitettu juuri tämänkaltaisia kysymyksiä varten. Sivuilta voit valita ranskankielisen tai englanninkielisen version. - Kysyit...
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on lainattavana paljon erilaisia englannin kielen kursseja, sekä kirjoja että äänitteitä (kasetteja ja cd-levyjä). Lisäksi kielikursseja on myös videoina, dvd-levyinä ja tietokoneella käytettävinä cd-rom-levyinä. Jos haluaa opetella nimenomaan ääntämistä, kannattaa valita kielikurssi johon kuuluu myös äänite. Varsin uusi englannin kielen kurssi, johon kuuluu kirja ja cd-levy, on Steps into English 1, tekijä Liisa Huhtala-Halme. Kyseinen kielikurssi on alkeistasoa ja tarkoitettu aikuisopiskelijoille. Vuodelta 2001 olisi alkeistason kielikurssi itseopiskelijoille, johon kuuluu äänikasetti ja kirja, nimeltään Get on!: communicative English for adult beginners, tekijä Kaija Ervola. Tässä on vain pari...
