”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Laura” on taustaltaan italialainen. Se on lyhentymä nimestä ”Laurentia”, joka puolestaan on miehennimen ”Laurentius” naispuolinen vastine. Nimen taustalla on latinan kielen sana ”laurus”, jonka merkitys on ’laakeripuu, laakeriseppele’.
Varhaisina aikoina nimi ”Laura” nousi tunnetuksi italialaisen runoilijan Francesko Petrarcan runojen kautta, sillä ne oli omistettu tämän Laura-nimiselle rakastetulle. Englannissa nimi alkoi tulla käyttöön 1500-luvulla, Ruotsissa 1700-luvulla ja viimein Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Almanakkaan ”Laura” pääsi silti vasta 1908. Varsinaisen suosion nimi saavutti Suomessa 1980-luvulla: parinkymmenen vuoden aikana nimen sai yli 17...
Hei,
Nea ja Jere nimien tausta on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Voit käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa https://www.kirjastot.fi/tkysy/haku Kirjoita hakuruutuun esim. sanat Jere etunimet ja tee haku.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea). Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista.
Nea on lyhentymä nimestä Linnea, joka taasen pohjautuu ruotsalaisen tiedemiehen C v. Linnen nimeen ja vanamo-kasvin ruotsinkieliseen nimeen linnea. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee "taistelijarta". Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle,...
Kielitoimiston sanakirja antaa seuraavat merkitykset: kamppailla, ponnistella; terästäytyä, kannustaa, rohkaista.Tsempata-verbi on johdettu ruotsin kielen verbistä kämpa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tsempata
1. Serge ja Anne Golonin kirjoittamassa "Angelika"-sarjassa on ilmestynyt yhteensä 12 kirjaa. Seuraavassa listassa on sarjan kaikki kirjat ilmestymisjärjestyksessä; suluissa on kirjan alkuperäinen ranskalainen ilmestymisvuosi.
- Angelika, 1960 (ilmestyi kahdessa osassa 1957 ja 1958)
- Angelika ja kuningas, 1961 (1959)
- Angelika ja sulttaani, 1962 (1960)
- Angelika kapinoi, 1963 (1961)
- Angelika ja rakkaus, 1964 (1961)
- Kreivitär Angelika, 1967 (1964)
- Angelikan kiusaus, 1969 (1966)
- Angelika ja demoni, 1972 (1972)
- Angelika ja varjojen salaliitto, 1976 (1976)
- Angelika uhmaa kohtaloa, 1981 (1980)
- Angelika ja toiveiden tie, 1984 (1984)
- Angelikan voitto, 1986 (1985)
2. Serge ja Anne Golonin tuotantoon kuuluu sarjan ohella myös...
Varauksen kulkemiseen kuluva aika riippuu HelMet-kirjastoissa monesta asiasta. Yleensä kesto on 2–3 arkipäivää, mutta se voi olla huonolla tuurilla pidempikin. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä pidempään. Näistä syistä...
Jussi Raittisen kappale " Samassa veneessä" löytyy mm. cd-levyltä "Stadin kundi kaiho" ja LP-ltä "Hirvi, älä tule tielle". Sanoitusta tai nuottia emme ole löytäneet, kokonaista tekstiä ei myöskään tunnu löytyvän netistä. Alla kuitenkin kertosäe. Äänitteitä voi halutessa pyytää kaukolainaksi
"Kaikkihan me samassa veneessä ollaan, vaikka järjestys on toki saatu tähänkin jollaan; toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Kalansaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuujätteitä kasan, sillä solidaarisuuttahan Suomessa tarvitaan"
Pikaisella haulla löysin tällaisen sivuston:
https://auctionet.com/
Se on ruotsalainen ja näyttäisi kattavan myös Norjan, Saksan ja Puolan alueita.
enemmän rakennusalaan liittyviä osoitteita ovat
http://www.klaravik.se/
https://psonlineauktioner.se/
http://www.tradera.com/bygg-verktyg-32
http://www.maskinplatsen.se/ads/forsale/auksjon-dekk_JmM5OTE5JmEy.htm?L…
http://www.retrade.no/
https://www.netthandelen.no/
"Mustia leopardeja kutsutaan panttereiksi - sekä täplikäs leopardi että musta pantteri ovat siis sama eläinlaji, mutta kyse on vain saman eläinlajin erilaisista värimuodoista." Tämä tieto löytyi sivustolta, jossa on vielä lisää tietoa ja valokuvia:http://www.tunturisusi.com/kissat/pantteri.htm .
Wikipedia on yhteisöllinen palvelu, eli sinne pääsee kommentoimaan tekstejä. Kannattaa siis kirjoittaa mielipiteensä suoraan Wikipediaan.
Hakemalla Lahden kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta http://www.lahti.fi/kirjasto/ asiasanalla ilmaisutaito, suullinen ilmaisu, ilmaisukasvatus tai luovuuskasvatus löytyy esim. seuraavia teoksia:
Löyttyniemi, Anu: Sukkela suu, ketterä keho (2003) Stenius, Nena: Riemua ja rohkeutta: ilmaisukasvatuksen opas (1998)
Sadun ja leikin lähteillä (1999)
Liukko, Seija: Ilmaisua ipanoille (1998).
Seuraavista teoksista voi myös löytyä lisää aiheesta:
Airaksinen, Raija: Karhunkämmen: ilmaisukasvatuksen ohjaajan opas (1997)
Kanerva, Pirjo: Ilmaista iloa: harjoituksia ilmaisutaidon ja äidinkielen tunneille ja kerhoihin (1993)
Heinonen, Sirkka-Liisa: Seikkailu, vapaus, lento ja kuvittelun leikki: draama varhaiskasvatuksessa (1996)
Helenius, Aili:...
Runo on Aila Meriluodon, runon nimi "Jälkeenpäin" kokoelmasta Lasimaalaus vuodelta 1946. Runo löytyy Lasimaalauksen lisäksi Meriluodon kootuista, mutta myös esim. Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Malja rakkaudelle (1993).
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
Ota yhteyttä Kymen vaalipiirilautakuntaan, jonka tehtäviin kuuluu mm. laskea vaalien tulos vaalipiirinsä alueella.
Kymen vaalipiirilautakunta
Kanslia:
postiosoite: PL 301, 45101 Kouvola
käyntiosoite: Salpausselänkatu 22, Kouvola
puhelin: 040 740 0907
telefax: 05 311 9110
Puheenjohtaja: Aila Potinkara, puh. 0400 657 713; aila.potinkara@aststo.fi
Sihteeri: Mika Viskari, puh. 040 590 3652; mika.viskari@luukku.com
Lue tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivulta: http://vaalit.fi/index.htm
Lapin yliopiston Taide- ja kulttuuriopintojen laitoksen (TaKu, http://www.ulapland.fi/?Deptid=17142 ) koulutusohjelmiin sisältyy keramiikan opintoja.
Ammattiopisto Lappian Tervolan yksikössä (http://www.edu.llai.fi/nettimetku/tervola/terv.htm ) voi suorittaa keramiikkaopintoja. Myös Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston (http://www.pio.fi/sivu/fi/pio/ ) artesaaniopintojen yhtenä osana opiskellaan keramiikkaa.
Keramiikkaa voi opiskella myös mm. seuraavissa oppilaitoksissa:
- Kuopion Muotoiluakatemia (http://www.designkuopio.fi/ )
- Taideteollinen korkeakoulu (http://www.taik.fi/osastot/muotoilu/muotoilun_osaston_koulutusohjelmat/… )
- Forssan ammatti-instituutti (http://www.fai.fi/portal/koulutusalat/kulttuuriala/kasi-_ja_taideteolli...
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
Kirjan julkaisemiseksi voit toimia ainakin kahdella tavalla.
Kaikki kirjoja julkaisevat kirjankustantamot ottavat vastaan käsikirjoituksia eli tekstejä, kuten romaaneja tai novelli- ja runokokoelmia. Kustantamossa käsikirjoituksesi luetaan ja kustannustoimittaja päättää, ottaako kustantamo tekstin julkaistavakseen. Kannattaa huomioida, että kustantamoihin lähetetään paljon tekstejä ja heidän vastausaikansa vaihtelee kolmesta kuukaudesta jopa vuoteen. Toisekseen vain hyvin pieni osa (n. 1%) kustantamoille lähetetyistä teksteistä loppuen lopuksi päätyy julkaistavaksi.
Seuraavan linkin kautta löydät Suomessa toimivia kustantamoja www.kustantajat.com. Kustantamot toivovat ensisijaisesti valmiita tekstejä eli keskeneräisiä tekstinraakileita on...
Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta.
Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon...
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu...
Väinö Linnan romaani kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä sodasta (ns. jatkosota) vuosina 1941-1945. Romaanissa on kerrottu sotatoimista rintamalla suomalaisen sotamiehen näkökulmasta. Kirja löytynee Suomen jokaisesta yleisestä kirjastosta, joten se on helppo saada käsiinsä luettavaksi.
Hyvä teoksia Tuntemattoman sotilas –romaanin maailmaan ovat Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy monenlaisiin Tuntematonta sotilasta koskeviin kysymyksiin vastauksia, hae teoksen nimellä https://www.kirjastot.fi/kysy/haku .
