Nimi Alice on ranskalaista alkuperää. Se on muuntunut nykyiseen muotoonsa useista eri nimistä, mm. Adelheid (= saks. jalosäätyinen t. jalomielinen kaunotar), Aleksandra (= kreik. puolustajatar, suojelijatar), Elisabet (Eliseba = hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun).
Alice-nimen suosiota on lisännyt Lewis Carrollin Alice in Wonderland -tarina (suom. Liisa ihmemaassa).
Lisää tietoa etunimien alkuperästä löytyy esim. tästä teoksesta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Kolmen tähden tietoa lasten- ja nuortenkirjoista on Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin ylläpitämä tietokanta, joka erilaisine luetteloineen tarjoaa vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin lasten- ja nuortenkirjojen käännöksistä, kirjojen saamista palkinnoista sekä tekijöiden - niin kirjailijoiden kuin kuvittajienkin - ja teosten merkkipäivistä. Tietokannan osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tietokannasta voi hakea kirjailijan julkaistut teokset ja käännökset: Esim. hakusanalla
Kallioniemi, Tuula, hakukone listaa seuraavat teokset, jotka on käännetty:
Ihmemies Topi
Kustantaja: Helsinki : Otava
Julkaisuvuosi: 1998
Käännökset
Saksa:
Ich bin Topi Tiger / käänt. Stefan Moster ; kuv. Kerstin Meyer. - Hamburg :...
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja...
Kalervo Kärki on ollut julkisuudessa melko paljonkin isänsä perinnön vaalijana. Haastatteluissa keskustelun kohteena on kuitenkin Toivo Kärki, ei Kalervo. Lasten puolisoista ei näytä löytyvän tietoa myöskään Toivo Kärki -elämäkerroista.
Asiaa kannattaisi kysyä Kalervo Kärjeltä itseltään. Hänen yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoite ja puhelinnumero) löytyvät http://www.toivokarki.net/yhteystiedot.html -sivulta.
Etsimäsi runo on varmaankin Lauri Pohjanpään Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930). Runo alkaa riveillä "Se metsä oli maailman sinisin / ja vehrein se nurmikkorinne."
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954
Kannattaa tutustua Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemaan verkkojulkaisuun Karjala - kieltä ja murretta,
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk129/karjala_kielta_ja_mur…
. Myös Internetixin Suomen murteet voi antaa osviittaa, http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… .
Kirjastoista löytyy karjalan murteita esitteleviä ja käsitteleviä teoksia sekä murresanakirjoja. Karjalan eri alueiden murteita käsittellään monissa teoksissa:
Lyyra, Toivo, Tolkku : karjalaista murresanastoa, Ylä-Vuoksen alueella puhuttua. Lappeenranta 2006.
Elähän hötkyile : suomea suupielestä toiseen. Helsinki 2005.
Lahikainen, Kaisu, Silviisii. Helsinki 2004.
Kantee, Lauri, Keski-Kannaksen murresanakirja. Ooli [...
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi aina katakana-tavumerkeillä, eli niitä ei koskaan muodosteta kiinalaisperäisistä kanji-merkeistä.
Mainitsemasi nimet kirjoitettaisiin katakanoilla:
イェレ (=Jere)
ヨニ (=Joni)
'Jere' koostuu kolmesta merkistä, joista keskimmäinen täytyy kirjoittaa pienemmällä kuin sitä ympäröivät isommat merkit. 'Joni' koostuu kahdesta isosta merkistä.
Listätietoa katakana-merkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Kirjailjoiden kirjastokorvaussysteemi on hiljakkain muuttunut .
Tietoa asiasta löytyy sivulta
http://www.sanasto.fi/kirjailijoille_kaantajille.asp
"Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella. Kirjailijoille ja kääntäjille lainauskorvauksen tilittää Sanasto ry.
Tekijänoikeusjärjestöt avaavat pian yhteisen verkkosivuston lainauskorvaus.fi, josta löytyy tietoa lainauskorvauksesta ja sen hakemisesta. Sieltä pääsee siirtymään Sanasto ry:n lainauskorvausjärjestelmään. Tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen sivusto lainauskorvaus.fi avataan kaikkien järjestöjen lainauskorvausjärjestelmien valmistuttua. Kirjailijat ja kääntäjät pääsevät...
Hei!
Ensimmäinen kirja on varmaankin Grimmin 12 tanssivaa prinsessaa, josta on olemassa uudempia versioita ja vuonna 1978 tehty kuvakirja. Sitä on saatavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastonvarastosta sekä Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen ja Kortepohjan lähikirjastoista. Toiseen kysymykseen emme löytäneet vastausta. Kirjaa kannattaa kysyä vileä esim. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista Tampereelta sähköpostilla: sni@sci.fi
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
Eniten englanninkielistä kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa on Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjojen määrän ylittää Espoon Sellon kirjasto. Helmet-kirjastoista suuret englanninkieliset kokoelmat on myös Tikkurilan, Rikhardinkadun, Kallion, Tapiolan ja Kirjasto Omenan kirjastoissa.
Japanin saarten pituuden ja maaston korkeuserojen vuoksi ilmasto vaihtelee hyvin paljon Japanin eri osissa.
Talvisin puhaltaa kuiva ja kylmä tuuli Siperiasta Japanin pohjoisosiin. Kun tuuli kohtaa Hokkaidon ja Honsun välissä kulkevan kylmän Oya Shyo -merivirran on seurauksena rankkoja lumisateita Japanin länsirannikolle.
Tyyneltämereltä puhaltava tuuli tuo Jpaniin lämmintä ilmaa. Heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana trooppiset matalapaineet aiheuttavat taifuuneja päiväntasaajan alueelle.
Lähteet: Maailmalla. Aasia. : Weilin + Göös, 2008.
http://en.wikipedia.org/wiki/Geography_of_Japan
Äidinmaitoa korvaavia tuotteita oli kehitetty maailmalla jo 1800-luvulta lähtien. Jauhemuotoiset korvikkeet yleistyivät 1910-luvulta lähtien. Myös suomalaisilla markkinoilla oli tarjolla esimerkiksi Nestlen, Kufeken, Theinhardt’in ja Mellin’s Foodin tarjoamia vastikkeita. Ne eivät onnistuneet kasvattamaan suosiotaan vielä maailmansotien välisenä aikana. Näin kerrotaan M. Riiholan pro gradu -tutkielmassa Äidin sydäntä ja maitoa ei mikään voi korvata (2010). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18264
Nestlé-yhtiötä käsittelevän Wikipedia-artikkelin mukaan 1867 saksalainen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa lehmänmaidosta, vehnäjauhoista ja sokerista äidinmaidonkorviketta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nestl%C3%A9
Ilta-Sanomien...
Asiakkaalla saa olla kerrallaan lainoja yhteensä 50, joten periaatteessa voit varata/tilata vaikka kaikki yhdellä kertaa, mikäli Sinulla ei ennestään ole mitään lainassa. Varausmaksu on 5 mk per kirja sellaisista teoksista jotka ovat lainassa. Jos kirjaa löytyy hyllystä jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta, sen voi yleensä tilata maksutta toiseen kirjastoon vaikkapa puhelimitse.
Henkilökohtaisen PIN-koodin saamiseksi asiakkaan täytyy esittää kuvallinen henkilökortti kirjastossa asioidessaan. PIN-koodin saa mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta.
Kuvallisen henkilökortin esittäminen vaaditaan siksi, ettei kukaan voisi käyttää väärin jonkun toisen ihmisen (kadonnutta, varastettua) kirjastokorttia ja/tai kirjaston käyttäjätunnusta ja siten aiheuttaa vahinkoa toiselle ihmiselle, vaikkapa lainaamalla toisen ihmisen kortilla suuren määrän kallista aineistoa, jonka jättäisi palauttamatta.
Asiasta säätää myös henkilörekisterilaki. Kirjaston asiakasrekisteri voidaan rinnastaa muihin henkilörekistereihin.
Suomenkielinen Wikipedia toteaa Väinö Siikaniemen olevan perinnesävelmän Emma yleisimmin tunnettujen sanojen (Oi muistatkos Emma,sen kuutamoillan) tekijä. Mihin dokumentteihin tämä tieto perustuu, on epäselvää, sillä Wikipedian tietoa ei viitata mihinkään.
Viola-tietokannassa Siikaniemi on merkitty sanoittajaksi jo vuonna 1929 tehdyn Leo Kaupin esityksen kohdalla. Onko tieto peräisin itse levyn etiketistä, sitä en pysty vahvistamaan. Toisaalta samaisessa tietokannassa on myös kirjauksia, joissa saman tekstin tekijäksi on merkitty Evert Suonio. Myös tämän tiedon lähde on epäselvä.
Tässä on selkeä ristiriita, sillä on hyvin epätodennäköistä, että kaksi sanoittajaa olisi päätynyt täsmälleen samoihin alkusanoihin. Ilman perusteellisempaa...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen verkkokielikurssit ovat maksuttomia. Kursseilla voit opiskella englannin lisäksi myös suomea, ruotsia, espanjaa, saksaa ja venäjää. Kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kielikurssit/Verkkokielikurssit(39…
Vähissä tuntuu kirjat aiheesta olevan. Jos aiheeseen luetaan myös kirjanpito saadaan jotain tuloksia.
Kauppakorkeakoulun Helecon MIX -tietokanta antaa seuraavat toivottavasti relevantit teokset:
Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : sata vuotta suomalaista tilintarkastusta / Leena Kosonen, julk. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2005
Luvun 5 Sisällys:
Sadan vuoden saldo - tilintarkastuksen kokonaiskuva
Konkurssisäännöstä standardeihin
Tositteiden prikkauksesta virtuaaliympäristöön
Tilintarkastuskertomus on yhteenveto tarkastuksen lopputuloksista
Mitä otsikoissa - sadan vuoden keskustelut
Sadan vuoden saldo - onko mikään muuttunut?
Virtuaaliaikainen tulevaisuus - mitä edessä 2000-luvulla?
Tietotekniikan mahdollisuudet taloushallinnon...
