Olisiko lauluna tunnettu "Oli juhla ja juhannusilta"?
Jos on, sen on sanoittanut Erkki Kivijärvi (1882-1942). Teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955)sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
Laulun sanat löytyvät varmaan helpoimmin joistakin laulukirjoista, esim.
Suuri toivelaulukirja 4. - Musiikki Fazer, useita painoksia
Laula kanssamme : ihanat ikivihreät : laulujen sanat. - Fazer-musiikki, 1989.
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja...
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen...
Pitkään keskinäisessä vuorovaikutuksessa olleet kieliyhteisöt ovat lainanneet sanoja ja ilmaisutapoja naapuriensa kielistä. Suomen lähimaiden kielissä (ruotsi, norja, viro, venäjä, puola ja saksa) tällaisen puolen tunnin ilmaisun ajatus on samanlainen kuin suomessa: puoli tuntia vaille seuraavaa tasatuntia.
Englannin kielen ilmaisun - half past / puoli (tuntia) jälkeen - vastine on esim. ranskan ja espanjan kielissä. Katalaanin kielessä on erikoinen rakenne: Puoli kahdeksan sanotaan "Son dos quarts de vuit", kello on kaksi varttia kahdeksaa kohti.
Kaikissa kielissä on "loogisia" ja "epäloogisia" piirteitä, kun niitä tarkastelee toisten kielten näkökulmista. Englannin kielen asema globaalissa mediassa on kuitenkin niin vahva, että...
David Tysonin ja Christopher Wardin kappale Black velvet tunnetaan suomeksi nimellä Yön helmaan. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jarmo Rantanen. Kappaletta on esittänyt Virve Rosti. Yön helmaan on kuultavissa äänitteillä Nyt aika on (1992) ja Tunnen sen täysillä taas (1992)
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://lumme.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Y%C3%B6n+helmaan%22&ty…
Näitä etunimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palstalta. Tässä vastaukset:
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti...
Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaava valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.
http://kaupunginosat.net/kallio
Kallion kaupunginosan huvilakausi alkoi 1820-luvulla Siltasaaren läntisimmästä osasta, Saarniemestä ja jatkui 1920-luvun lopulle asti Hämeentien puulaakivillojen muodossa. Siltasaaren läntisimmän osan Saarniemen alueelta ensimmäisiä huvilatontteja alettiin vuokrata 1820-luvulla. Lisäksi kaupunki alkoi vuokrata 1880-luvulla Eläintarhasta huvilatontteja. Parissa vuosikymmenessä tonteille nousi 15 huvilaa. Villat olivat herrasväen käytössä....
Etsitty kirja lienee Medaljonki, jonka on kirjoittanut saksalainen C. C. Bergius (Weilin + Göös, 1974).
"Muinaisegyptiläinen skarabee, pillerinpyörittäjää esittävä medaljonki, muodostaa kohtalokkaan yhdyssiteen viiden rakastavaisen parin välille, joiden taustana ovat historian värikkäimpiin kuuluvat ajanjaksot."
Ekhnatonin ja Nefertitin ajan Egyptissä Medaljongin rakastavaisina ovat Isis ja Phiops, Neron Roomassa Isidora ja Philippus, inkvisition hallitsemassa Espanjassa Isabel ja Felipe, Ranskan vallankumouksen kuohuissa Isabelle ja Philippe sekä kirjan nykyhetkessä zürichiläiset opiskelijat Isa ja Phil.
Kansalliskirjasto hallinnoi Suomessa kirjojen tai muiden erillisteosten kansainvälisiä standarditunnuksia eli ISBN-tunnuksia. Kyseessä on yksiselitteinen tunnus, joka annetaan jokaiselle julkiseen käyttöön tarkoitetulle kirjalle tai muulle erillisteokselle. Teoksen fyysisellä muodolla ei ole merkitystä, se voi olla painettu kirja tai audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne. Tunnus haetaan kansalliskirjaston nettisivujen kautta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html
Tapauskohtaisia lisätietoja voit pyytää Kansalliskirjastosta:
Puh. (09) 191 44327
tai Sähköposti: isbn-keskus(at)helsinki.fi
Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Aalto-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=00fccd9e-2d0a-4bd…
Lisäyksenä vielä: Nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän. (Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Runojen tulkitseminen ei ole yksinkertaista enkä osaa antaa yksiselitteisiä ohjeita siihen, millaisiin tilanneisiin runo sopii. Tällä kertaa on kuitenkin mahdollista kysyä runoilijalta itseltään. Otin Heli Pukkiin yhteyttä hänen Ideri-yrityksensä kautta ja näin runoilija-taiteilija kertoi kyseisestä runosta:
"Silta-runon toivon jokaisen lukijan tulkitsevan omalla tavallaan...huomiseen ja läheiseen uskovana, lohduttavana, auttavana, kättä ojentavana ja kannustavana, rohkaisevana, surun yhteisenä jakamiskokemuksena... Olen saanut itse kokea ympärillä olevan avun tärkeyden, jo ihan siinä että tietää avun olevan lähellä jos sitä vain tarvitsen. Toivoisin että käden ojentaminen ja auttaminen olisi aina ihmiselle tärkeä osa tätä elettyä elämää...
Soi kunniaksi Luojan... -virrestä löytyi vain yksi versio, vaikka tarkistin sanoja eri vuosikymmenillä julkaistuista nuottikirjoista. Oikea muoto on "Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan".
Virsikirjan virret löytyvät myös verkosta, tämä virren sanat löytyvät verkko-osoitteesta: http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/virsi/462?OpenDocument .
Kirjastolla ei ole yhtä tunnettua keksijää. Itse asiassa kirjasto on hyvin vanha keksintö. Varhaisimmat kirjastot perustettiin noin viisituhatta vuotta sitten muinaiseen Mesopotamiaan. ”Kirjat” olivat siellä savitauluja, joihin oli kirjattu tietoja tehdyistä kaupoista ja hallinnollisista asioista kuten veroista ja armeijoista. Vasta myöhemmin alettiin kirjoittaa ylös myyttejä, historiaa, filosofiaa, maantiedettä ja lääketiedettä. Näistä löytyy laajemmin tietoa Stuart A. P. Murrayn teoksesta The library : an illustrated history (American Library Association, 2009), jota on käytetty ihan yliopisto-opinnoissakin oppikirjana.
Kirjojen lainaaminen on ollut ennen varsin rajoitettua, sillä esimerkiksi varhaisista yliopistokirjastoista ei ole...
Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos...
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://finna.fi (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
