Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Italialaisen tv-sarjan "Ihme" ("Il miracolo", "The miracle") tunnuskappaleen nimi on "Il mondo" ja sen esittää Jimmy Fontana, oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli. Yleisradion Fono-tietokannassa Jimmy Fontana on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes". Tv-sarjan lopputeksteissä tekijät mainitaan näin: "Meccia/Greco/Pes/Fontana".
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Single Fontana: "Il mondo / Allora si" Discogs-tietokannassa:
https://www.discogs.com/Fontana-Il-Mondo-Allora-...
Painoindeksi lasketaan jakamalla oma paino sillä luvulla, mikä saadaan kertomalla oma pituus omalla pituudella. Esimerkiksi, jos pituus on 1,7 m ja paino 78 kiloa, lasketaan seuraavasti: 78 jaettuna 1,7 X 1,7:llä (2,89:llä). Painoindeksiksi tulee tässä esimerkissä 27.
Etelä-afrikkalaisen Daily Dispatch -sanomalehden verkkosivulta löytyy oheinen artikkeli "solmupuutarhoista" (= knot garden):
http://www.dispatch.co.za/2002/07/06/features/GARDEN.HTM
Tekstistä voi poimia oheisen maininnan solmupuutarhan symbolisesta merkityksestä:
"Knot gardens were often designed with symbolic intent. Where a knot garden represents a lovers union only two colours of plant would be used. The interwoven bands were considered a symbol of infinity because they had no beginning and no end."
Kannattaa varmaankin tutustua puutarhataiteen historiaa koskeviin teoksiin, kuten Antero Sinisalo: Puutarhataiteen historian perusteet: luennot (1997).
Lisäksi hankimme Turun kaupunginkirjastoon seuraavan näitä puutarhoja koskevan teoksen:...
Kysymyksesi ensimmäinen osa koski ranskalaisen lauluyhtyeen "A sei voci" sopraanoa. Lauluyhtyeen kotisivuilta http://www.aseivoci.com/ ei käynyt laulajien nimiä ilmi, ainoastaan johtaja: Bernard Fabre-Garrus. On tyypillistä, että isommat lauluyhtyeet ja kuorot esiintyvät yhtyeen/kuoron nimellä eikä jäseniä aina yksilöidä. Esiintymis- ja levytyskokoonpanot saatetaan koota isommasta laulajien joukosta ja siten kokoonpanoissa voi olla levytyksittäin vaihtelua. Mikäli sinua kiinnostaa kyseisen levytyksen laulajien nimet, mainitulla yhtyeen kotisivulla on painike "Contact", josta aukeaa yhteydenottolomake. Lomake on tarkoitettu juuri tämänkaltaisia kysymyksiä varten. Sivuilta voit valita ranskankielisen tai englanninkielisen version. - Kysyit...
Vakuutuskirjasto on nykyään nimeltään Finanssialan Keskusliiton tietopalvelu. Sen osoite on Bulevardi 28, 00120 Helsinki.
http://www.fkl.fi/asp/system/empty.asp?P=2307&VID=default&SID=794597969…
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
Nuottia lauluun ei löydy kirjastoista. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi mukaan sitä ei ole nuottina julkaistukaan. Kappale löytyy Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) esitettynä näiltä cd-levyiltä:
- Viisitoista kesää : 32 suosikkia / Kari Tapio
- Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä / Kari Tapio
- Juna kulkee / Kari Tapio
Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800...
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Kirjassa Mihin Suomi uskoo tänään ( Harri Heino, 1997) esitellään Suomessa esiintyviä uskonnollisia yhteisöjä. Urantia-kirja ilmestyi englanniksi 1955 ja suomeksi se käännettiin 1993. Kirjan teksti on (U-kirjan mukaan) ihmistä korkeampien kosmisten olentojen antama. Kirjassa halutaan oikaista tai täydentää Raamatun tekstiä ja näin antaa ihmisille ”uusi käänteentekevä” mahdollisuus ymmärtää universumia, itseä ja Jumalaa.
Myös Internetistä löytyy monenlaista tietoa Urantia-kirjasta.
Esimerkkeinä sivu http://www.urantia.org/ubis/iukk-su.html ,jonka on tuottanut Urantia Foundation ja http://personal.eunet.fi/pp/ske/Urantia.html ,joka on yksityisen kansalaisen kotisivu. Huomannet, että näkökulma kirjaan on perin erilainen. Kirjaan voi...
Dekkareiden lukemistutkimuksia ei löytynyt. Sen sijaan yleisiä lukemistutkimuksia sekä dekkareita käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat lukemista ja dekkareita käsittelevät teokset:
Saarinen, Pirkko. 1998. Ihanaa vai pitkäveteistä - lukeminen nuorten harrastuksena. ISBN 951-692-420-4.
Niemi, Juhani. 1997. Suomalaisten suosikkikirjat. ISBN 951-23-3749-5.
Eskola, Katarina & Maaria Linko. 1986. Lukijan onni - poliitikkojen, kulttuurieliitin ja kirjastonkäyttäjien kirjallisista mieltymyksistä. ISBN 951-30-6413-1.
Eskola, Katarina. 1990. Lukijoiden kirjallisuus Sinuhesta Sonja O:hon. ISBN 951-30-9502-9.
Ekholm, Kai & Parkkinen, Jukka (toim.): 1985. Pidättekö dekkareista:...
Puhdas vesi jäätyy normaalissa ilmanpaineessa 0 °C:ssa. Verellä ei voi antaa näin täsmällistä jäätymispistettä, sillä veri on monenlaisista eri aineista koostuva kudos. Veri jäätyy, kun pakkasta on noin 2-3 astetta.
https://science.sciencemag.org/content/110/2859/398
https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803100404378
Temperamaalauksen sideaineena on perinteisesti käytetty kananmunaa, valkuainen: LAIHA MUNATEMPERA, keltuainen: RASVAINEN MUNATEMPERA. Sen lisäksi liimasideaineksen pohjana on käytetty kaseiinia eli maidon valkuais- eli juustoainesta, johon sekoitetaan unikkoöljyä ja hartsia, jolloin kyseessä on KASEIINITEMPERA. Arabi- ja kirsikkakumista sekä eläin- ja kasviliimoista voidaan sekoittaa rasvaöljyjen kera KUMITEMPERA. Muovitemperan sideaineena on muoviliimaemulsio. Myös mehiläisvahaa käytetään liima-aineena.
Lähteenä Veikko Kiljusen Taidemaalarin materiaalioppi
Helsingin matematiikkalukion lisäksi on espoolainen Olarin matematiikka-ja luonnontiedelukio ja Tapiolan matematiikkalukio. Joissakin pääkaupunkiseudun muissakin lukioissa voi painottaa matematiikan opiskelua. Tällaisia ovat Helsingissä Helsingin luonnontiedelukio, Vantaalla Lumon lukio, Martinlaakson lukio ja Vaskivuoren lukio. Lisätetoa lukioista löydät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingiss%C3%A4_sijaitsevat_erityisteht%C…
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;37260;65599
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;216;6245;6261;7685
Kansalliskirjasto on digitoinut valtaosan Suomessa vuosina 1771-1909 ilmestyneistä sanomalehdistä ja ne ovat luettavissa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Sivulta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=… löytyy luettelo lehdistä ja linkit lehtien numeroihin. Sivun yläreunasta löytyy myös linkki hakutoimintoon. Aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1900-luvun lehdillä, mutta uudempien lehtien kohdalla toimintaa rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus raukeaa vasta 70 vuotta tekijän (eli artikkelien kirjoittajien) kuoleman jälkeen. Näin ollen uusia lehtiä ei voida tuoda vapaasti verkossa luettaviksi.
Tampereen kaupunginkirjastolla on käytettävissään useita tietokantoja (esim. Suomen Media-arkisto, ePress...
Suuressa käsityölehdessä vuodelta 1978 numero yksi on virkatut tossut, jotka on virkattu kirjovirkkauksella. Lehden kuvauksen mukaan sisätossuissa värit leiskuvat kuin revontulet. Väreinä on käytetty punaista, oranssia, hieman valkoista ja sinistä/mustaa.
Lehti on paikalla mm. Oulun kaupunginkirjastossa, pääkirjastossa.
Mahtaisiko olla kyse Camelot-nimisestä piirroselokuvasta vuodelta 1998? Suomen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä löytyvät tiedot vuonna Suomessa vuonna 1999 esitetystä animaatioelokuvasta. Lisää tietoa elokuvasta voit lukea kansainvälisestä iMDB-elokuvatietokannasta.
Elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta on lainattavana joissakin Suomen kirjastoissa. Frank-monihaulla voi tarkistaa, minkä kirjastojen kokoelmiin tallenne kuuluu. Voit tilata tallenteen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
http://www.imdb.com/title/tt1125860/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.elonet.fi/fi
