Tuottelias nuortenkirjailija Darren Shan, oikealta nimeltään Darren O'Shaughnessy, syntyi vuonna 1972 Lontoossa.
Mies on kirjoittanut kahden aikuistenkirjan (jotka julkaisi omalla nimellään) lisäksi Darren Shanin tarina -nimisen nuortenkirjasarjan, jonka ensimmäinen osa, Cirque du freak (suomennettu nimellä Friikkisirkus), ilmestyi vuonna 2000. Kirjasarjaan kuuluu yhteensä 12 teosta.
Vampyyrikirjasarjan jälkeen Shan on kirjoittanut uutta Demonata-sarjaa, jossa keskittyy demoneihin. Tähän sarjaan tulee kuulumaan 10 teosta.
Kirjailijan internetsivu:
http://www.darrenshan.com/index.html
Darren Shan Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Saga_of_Darren_Shan
Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.
Ota kirjastokortti mukaan. Ehdit noutaa varauksen vielä 27.5. Pääset Sellon kirjastoon remontin vuoksi Viaporintorilta pääoven kummaltakin puolelta, sieltä löytyy sisäänkäynnit.
Kirjaston alemman kerroksen aulasta löytyvät varatun aineiston hyllyt. Saat noutaa itse omat varaukset hyllystä. Omat varaukset voit myös lainata lähellä olevilla lainausautomaateilla. Kysy myös apua kirjastossa, kaikki kirjastolaiset auttavat mielellään. Tunnistat kirjaston henkilökunnan työliiveistä. Tervetuloa!
Finnkinon myyntijohtaja Kalle Peltola kertoo, että alun perin elokuvateattereissa on ollut taukoja. Se on riippunut elokuvan pituudesta.
- 60-70-luvuilla ne poistuivat vaiheittain, kun projektorit uusittiin. Siinä oli taustalla se, että elokuvat näytettiin projektorilta, jossa oli vain yksi filmikela. Sellaisen kesto on puolitoista tuntia ja monesti elokuvat ovat yli kaksi tuntia pitkiä. Kelan vaihdon ajaksi tarvittiin tauko.
Tauot poistuivat sittemmin tekniikan kehittyessä. Saleissa alettiin käyttämään kahta projektoria ja vaihto pystyttiin tekemään lennossa. Koska väliajat olivat tulleet katsomiskokemukseen teknisen syyn takia, ei nähty enää mitään syytä jatkaa käytäntöä. Kalle Peltola sanoo, että asiakkaista valtaosa haluaa...
Kalevankankaan ns. lastenhauta-alue sijaitsee lähellä hautausmaan etelälaitaa, kappelista hieman lounaaseen. Samalla kohdalla kappelin puolella on erinomaisena maamerkkinä Haarla-suvun mausoleumi.
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portti -palvelusta löytyy aiheeseen liityvä artikkeli "Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot". Se sisältää tietoa kruununtiloista sekä niihin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta. Koska myös kruununtorpat olivat kruununtiloja, saattaisi kyseinen artikkeli auttaa etsinnöissäsi. Tässä on linkki artikkeliin: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Kruununtilojen_katselmuksee…
Artikkelista käy esimerkiksi ilmi, että lääninhallitusten konttoreiden arkistoissa on asukkaanvaihdoksia koskevia asiakirjoja, jotka saattavat valottaa tilojen historiaa: "Kruununtilojen haltijainvaihdokset ja myös niissä syntyneet riidat käsiteltiin kuvernöörin toimesta. Asiain käsittely tuotti runsaasti talojen...
Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Suomessa yleisin veriryhmä on A+ johon kuuluu 35 prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on O+, joka on 28 prosentilla suomalaisista. Lisätietoa veriryhmistä Veripalvelun sivuilla https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat
Satakirjastojen mobiilikirjastokortti haetaan kirjautumalla verkkokirjastoon https://satakirjastot.finna.fi/.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja siihen liitetyn nelinumeroisen PIN-koodin. Mobiilikirjastokortin viivakoodin löydät omista tiedoistasi kohdasta Kirjastokortit. Tee pikakuvake viivakoodista puhelimen valikkoon. Tällöin mobiilikortti löytyy helposti eikä tarvitse erikseen kirjaautua verkkokirjaston kautta.
Tarkempi ohje löytyy verkkosivuilta https://satakirjastot.finna.fi/Content/verkkokirjasto#onlinecards
Jo löytämiesi teosten Hoffren, Jouko: Riihimäen historia 1 ja Mäkinen, Eino: Riihimäki vuodelta -59 lisäksi löytyivät seuraavat teokset:
-Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Neljännesvuosisata seurakuntatyötä Riihimäellä (1946)
- Penttilä, Kalevi: Riihimäen kirjaston historiaa (1986)
- Penttilä, Kalevi: Sata vuotta koulutoimintaa Riihimäellä 1879-1979 (1979)
- Riihimäki 1870-1970
- Penttilä, Kalevi : Asemakylästä kaupungiksi (1998)
- Varmanen, Väinö : Hiukan Riihimäen historiaa (1983)
Kysy näitä oman kirjastosi kautta kaukolainaksi, jollei niitä ole omassa
kirjastossasi. Jos haluat etsiä vielä lisää, on kaikki Suomen yleiset kirjastot, joiden kokoelmatietokannat ovat internetissä, löydettävissä osoitteessa: http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp...
Helsingin pääkirjaston uutisalueella on luettavissa vanhoja sanomalehtiä mikrofilmiltä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html
Paperikopio mikrofilmistä maksaa 5 markkaa sivu. Pääkirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8 ja uutisalueen puhelinnumero 310 85426.
Aineistohakumme verkossa - Plussa - löytyy sivulta , josta voi todeta, että esim. Espoon pääkirjastossa löytyy Johanna Reijan mainio opas Tee se itselle 14. Siinä neuvotaan, miten kevytrakenteinen puinen autokatos voidaan rakentaa.
Ann M. Martinin The Babysitter's club -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä yhteensä 24 kirjaa. Niistä viimeisin on vuonna 2005 ilmestynyt Lisa ja äitienpäivän yllätys.
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa...
Nummelan ponitallia kustantavalta WSOY:lta kerrotaan, ettei tieto pidä paikkaansa vaan sarja jatkuu Surmanhypyn jälkeen normaaliin tapaan. Keväällä 2010 ilmestyy sarjan tapahtumia taustoittava erikoisosa Kikka ja Repe, ja syksyllä 2010 uusi osa Merihirviö.
Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat Cronhjorth, Ritva: Työpaikkakouluttajan opintoaineisto. Opetushallitus, 1998, Työpaikkakouluttajan koulutusohjelma. Opetushallitus, 1998, Räsänen, Juhani: Työvalmennus: opetus ja oppiminen käännekohdassa. 1994, Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000, Ruohotie, Pekka: Työssä oppiminen: oppilaitosten ja työelämän roolimuutos. 1998. Työpaikkakouluttajan opas, jonka Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö kustantaa, ei ole vielä ilmestynyt.
Aleksi ja Arto -tietokannoista löytyi joitakin artikkeliviitteitä. Kangas, Pirkko: Opettajien ja työpaikkatyöpaikkakouluttajien yhteistyö kannustaa opiskelijoita. Opettajan ja työpaikkakouluttajan yhteistyö ammatillisen opiskelijan oppimisen tukemiseksi....
Helsingin Uutisissa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan espanjansiruetanoita voisi syödä. Niiden mainitaan olevan sitkeitä ja etanan limassa voi olla listeriaa. Wikipedian mukaan etana saattaa kantaa myös kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308982-tappajaetanoista-saa-herkkua-nain-laitat-ne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana
Ylen uutisissa 2016 olleessa jutussa kaupunkiekologi ei suosittele niitä ihmis- tai lemmikkiravinnoksi
https://yle.fi/uutiset/3-8913152
