Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
Suomessa siirryttiin goottilaisista kirjaimista latinalaisiin noin 1920-luvulla. Tarkkaa vuotta ei ole, koska kirjaintyylien käyttö oli liukuvaa. Goottilaiset kirjaimet olivat käytössä joAgricolan aikaan eli ensimmäinen suomenkielinen raamattu on painettu niilla.
"Kun ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin 1500-luvulla, oli tapana, että latinankielistä tekstiä, jota osasivat lukea vain papit ja muut oppineet, painettiin niillä latinalaisilla kirjaimilla, joita mekin nykyään käytämme. Sen sijaan kansankielistä tekstiä, jota ihan tavallisten ihmisten piti ymmärtää, painettiin koukeroisen näköisillä goottilaisilla kirjaimilla. Saksan- ja ruotsinkielisiä kirjoja oli jo aikaisemmin painettu goottilaisilla kirjaimilla, ja niitä alettiin...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Voit etsiä lähdekirjallisuutta kirjastojen luetteloista. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi ) ei löydy kovinkaan hyviä teoksia aiheestasi. Kirjastoissa on käytettävissä yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokannat Arto ja Aleksi, joista voit hakea esimerkiksi sanoilla hotellit, matkailu, matkailuala, ympäristönsuojelu, ympäristövaikutukset, ympäristöjohtaminen. Näin löytyy paljon hyviä teoksia ja artikkeleita, esimerkiksi:
- Matkailuyrityksen ympäristöopas: Ympäristöä säästävän matkailun käsi- ja oppikirja (1997)
- Environmental management for hotels (1997)
- Hotelli ja ympäristö (Kotitalous-lehti 4/1996)
- Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa (1991)
Voit myös hakea Haaga...
Kaisa katsotaan usein Kaisun rinnakkaisnimeksi. Joskus liitetään Kasinaan, joka oli marttyyri 300-luvulla. Toisinaan Kaisu-nimen katsotaan tulleen Katariinasta. Kannattaa tutustua myös kirjaston nimikirjoihin, esim. Kiviniemi, Rakkaan lapsen monet nimet sekä Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :...
Alkuperäisenä ja hyväkuntoisena mainitsemasi kolikko on todella arvokas. Arvo vaihtelee kunnosta riippuen 2000 ja 7000 dollarin tienoilla eli n. 1500-5500 euron välillä. Kolikosta on kuitenkin tunnetusti liikkeellä arvottomia väärennöksiä, joten varmuuden kolikon arvosta saat viemällä sen ammattimaisen numismaatikon tai rahaliikkeen arvioitavaksi. Rahaliikkeiden yhteystietoja löytyy joko puhelinluettelosta tai sitten internetistä mm. osoitteista:
http://www.yrityshaku.net/
http://www.abc.fi/
http://koti.mbnet.fi/jm78/rahaliikkeet.html
Tietolähde:
"2006 Standard Catalog of World Coins. 33rd edition" (KP Books, 2005)
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
Vladimir Putinista kertova Wikipedia-artikkeli perustaa tietonsa pitkälti The New York Times -lehden toimittajana työskennelleen ja myös Moskovasta raportoineen toimittaja Steven Lee Myersin kirjaan Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä (The New Tsar: The Rise and Reign of Vladimir Putin). Artikkelin mukaan Putin on opiskellut Leningradin valtionyliopistossa oikeustiedettä, mutta kesken neljännen vuosikurssin hän liittyi KGB:hen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin
Enempää tietoa hänen mahdollisista tutkinnoistaan emme löytäneet.
Lisää internet-osoitesuosikkeihisi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi). Tästä pääset äärettömien tiedonhakujen äärelle. Valitse tiedonhaku ja sen jälkeen haluamasi esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita esim. Google-palvelun (http://www.google.com) hakulaatikkoon "loistohotelli Grand" ja saat tulokseksi osoitteen http://www.freenet.hut.fi/ohjelmatiedot/t02/99/11/2-l0-Loistohotelli-Gr…
Sarjan taustana olevaa kirjaa ei mainita, joten täytynee päätellä, ettei sarja perustu suoraan mihinkään kirjaan, vaan se on käsikirjoittajansa Russell T. Daviesin tuotantoa. Oscarin voittaneella elokuvalla Grand Hotel, suom. Loistohotelli, vuodelta 1932 ei liene tekemistä tv-sarjan kanssa (ohj. Edmund Golding, pääosissa Joan...
Kumpaisenkin muistelmateoksen tekijäksi on merkitty henkilö itse. Tosin Satu Tiivolan muistelmien tiedoissa mainitaan myös kirjan toimittanut Maarit Huovinen. Tamara Lundin muistelmissa ei ole mainittu toimittajaa.
Tiivola, Satu
Satu miesten maailmassa (toimittanut Maarit Huovinen)
Helsingissä : Otava, 2000
ISBN 951-1-16407-4
Lund, Tamara
Lohikäärmeen pahvikulissit
Helsinki : Otava, 2000
ISBN 951-1-16402-3
Jugendtyyli, Edwardiaaninen tyyli tai La Belle Époque nimityksillä kuvataan tyylisuuntaa, joka vaikutti 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan asti.
1800-luvun pukeutumisesta Euroopassa on kysytty tällä palstalla aiemmin. Alla olevasta linkistä löytyvät nämä vastaukset. Niistä saataa olla sinulle hyötyä.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0f1099dc-7…
Edellä mainittujen lisäksi löytyy jugend-pukeutumisesta tietoa Tampereen nukkemuseon verkkojulkaisusta Kerro, kerro, kuvastin. http://www.tampere.fi/nukkemuseo/nayttelyt/kerrokuvastin.html
Myös seuraavalla nettisivulla käsitellään jugendajan pukeutumista:
http://www.vintageblues.com/history_main.htm
Sirkka Kopiston kirjassa Muodin vuosikymmenet (Museovirasto,...
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Tätä runoa etsittiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta kukaan ei näytä tunnistavan runoa. Tekijäksi epäiltiin mm. Arja Tiaista, mutta hänen kokoelmistaan runoa ei löytynyt. Myös useiden muiden - lähinnä kotimaisten naisrunoilijoiden - teoksista etsittiin tuloksetta. Palaamme asiaan jos runoilija tunnistetaan.
Helmet-kirjastoissa näitä kirjoja ei ole. Pääkaupunkiseudulla kirjoja on Aalto-yliopiston kirjastoissa: molemmat ovat Otaniemessä ja ensimmäinen myös Töölössä, jälkimmäinen on myös Svenska handelshögskolanin kirjastossa.
http://otalib.aalto.fi/fi/
http://lib.hse.fi/FI/
http://www.hanken.fi/library/
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa lainat voi uusia netin kautta tai puhelimitse kolme kertaa, jos niissä ei ole varauksia. Bestseller-tarralla varustettuja kirjoja ei voi kuitenkaan uusia lainkaan netissä eikä puhelimitse.
Kolmen uusimiskerran jälkeen lainat täytyy tuoda kirjastoon ja lainata siellä uudelleen, jos haluaa pitää vielä kirjoja lainassa. Kirjastoon tuomisen yhteydessä uusimiskerrat nollaantuvat, joten sitten kirjoja voi uusia jälleen kolme kertaa netissä tai puhelimitse.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx löytyy lisätietoa lainaamisesta ja uusimisesta.
Ainakin seuraavilla www-sivuilla on tietoa makkaranvalmistuksesta:
http://www.sci.fi/~srm/kotimakkara.html
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a…
http://www.cute.fi/~hilpo/General.food/makkara.html
http://www.nicehouse.fi/martat/keskustelu/nayta.php?id=563
http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html
http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/broilermakkara/
Makkaranvalmistusta käsitellään erityisesti Schmidt, Karl-Friedrich, Wurst aus eigener Küche, Hamburg, 1985, mutta teos löytyy vain saksankielellä. Muun muassa Uusivirta, Hilkka, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja WSOY 1982, käsittelee muun ruokatietouden lisäksi makkaranvalmistusta.
